¶Sisällysluettelo
¶Rotu lyhyesti
- FCI:n rotumääritelmän mukaan urosten säkäkorkeus on 65–72 cm ja narttujen 60–68 cm.
- Päivittäisiä lenkkejä ja säännöllistä, koiran ikään ja kuntoon sopivaa tekemistä.
- Tiheä kaksinkertainen turkki tarvitsee säännöllistä harjausta etenkin karvanlähtöaikoina.
- AKC:n rotuarvion mukaan 8–11 vuotta.
- Aktiiviselle omistajalle, jolla on aikaa ja tilaa suurelle, valppaalle työkoiralle.
¶Ulkonäkö ja turkki
Isosveitsinpaimenkoira on suurin neljästä sveitsiläisestä paimenkoirarodusta. Sitä on käytetty veto- ja karjakoirana sekä maatilan vahtina. Vankasta luustostaan huolimatta se liikkuu tehokkaasti. Rotu kiintyy tiiviisti perheeseensä ja tarvitsee varhain aloitettua koulutusta, jotta arjen käsittelytilanteet sujuvat vaivattomasti.
Isosveitsinpaimenkoira on suuri ja voimakas koira, jolla on syvä rintakehä, vahvat raajat ja runsas lihaksisto. Sen tiheän turkin pohjaväri on musta. Silmien yläpuolella, poskissa ja raajoissa on punaruskeat merkit, ja valkoisia merkkejä on muun muassa rinnassa ja kasvoissa. Peitinkarvan alla on paksu pohjavilla.
Harjaa turkkia tavallista useammin pohjavillan irrotessa. Totuta pentu kynsien leikkaamiseen, hampaiden harjaamiseen ja tassujen tarkastamiseen. Kun suuri koira seisoo rauhallisesti paikallaan, säännöllinen hoito on helpompaa.
¶Luonne ja persoonallisuus
Isosveitsinpaimenkoira on usein perheelleen omistautunut ja valpas, kun ihmisiä saapuu paikalle tai ympäristön toiminnassa tapahtuu muutoksia. Tarjoa koiralle myönteisiä kokemuksia arkiympäristöistä ja harjoittele rauhallisia toimintatapoja vierailutilanteisiin. Kysy kasvattajalta, miten koiran aikuiset sukulaiset suhtautuvat vieraisiin ihmisiin.
¶Koulutus ja liikunta
Lenkkeily ja yhteistyöhön perustuva koulutus sopivat terveelle aikuiselle koiralle. Jäljestys ja tottelevaisuusharjoittelu tuovat vaihtelua. Vetotyö vastaa rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta. Opettele sitä kokeneen ohjaajan johdolla ja lisää kuormitusta vähitellen vasta, kun koira on täysin kehittynyt. Aloita löysällä hihnalla kävelyn, luoksetulon ja rauhallisten ohitusten harjoittelu varhain.
¶Terveys
Ruotsin kennelliitto nostaa rodun terveyshuolina esiin lonkka- ja kyynärniveldysplasian, olkanivelen osteokondroosin, epilepsian ja mahalaukun kiertymän. Pyydä nähtäväksi vanhempien viralliset niveltutkimustulokset ja kysy, millainen vanhempien sukulaisten terveydentila on ollut. Ruotsin rotuyhdistyksen jalostusstrategiasta saa taustatietoa terveyden seurannasta. Koko suvun terveystiedot antavat kattavamman kuvan kuin yksittäinen seulontatulos.
¶Historia ja alkuperä
Sveitsiläiset maanviljelijät ja ammatinharjoittajat tarvitsivat koiran kuormien vetämiseen, karjan siirtämiseen ja maatilan vartiointiin. Vuoden 1908 näyttelyssä Albert Heim tunnisti kaksi koiraa vanhan työkoiratyypin edustajiksi. Sveitsin kennelliitto tunnusti rodun omaksi rodukseen vuonna 1909. FCI julkaisi ensimmäisen rotumääritelmän vuonna 1939.
¶Arki rodun kanssa
Selvitä, miten suuri koira pärjää kotisi portaissa, kulkureiteillä ja lepopaikoissa sekä käyttämässäsi autossa. Suunnittele, miten kuljetat ja autat koiraa, jos se sairastuu tai vanhenee. Järjestä sille rauhallinen lepopaikka vierailujen ajaksi. Aikuisten tulee valvoa koiran ja pienten lasten yhdessäoloa etenkin ahtaissa tiloissa. Tämänkokoinen ystävällinen ja innokas koira voi helposti törmätä ihmiseen.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Isosveitsinpaimenkoira muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut

