¶Sisällysluettelo
¶Rotu lyhyesti
- Suuri ja rauhallinen tanskalainen mastiffityyppinen koira, jota kasvatettiin alun perin kartanoiden ja metsästyksen vartijaksi
- Syvästi perheeseensä kiintyvä koira, joka muodostaa vahvan siteen ihmisiinsä ja kotiinsa
- Luonnostaan valpas ja suojeleva, mutta arjessa yleensä lempeä ja tasapainoinen
- Kokoonsa nähden kohtuullinen liikunnantarve, mutta tarvitsee paljon mielekästä tekemistä ja seuraa
- Harvinainen Skandinavian ulkopuolella; huolellisessa jalostuksessa painotetaan terveyttä, luonnetta ja hyvää hermorakennetta
¶Ulkonäkö ja turkki
Broholminkoira on suuri ja voimakas koira, josta huokuu heti rauhallinen voima ja vankkuus. Ensi silmäyksellä se saattaa tuoda mieleen mastiffin tai suuren labradorinnoutajan, mutta rodulla on oma, hyvin tunnistettava ulkomuotonsa. Rungoltaan se on suorakaiteinen, hieman korkeuttaan pidempi, ja sillä on leveä, syvä rintakehä sekä vahva, suora selkä. Luusto on voimakas ilman kömpelöä vaikutelmaa. Kokonaisuuden tulisi olla toimiva, vaivattomasti liikkuva työkoira, ei raskas näyttelykoriste.
Aikuiset urokset ovat vaikuttavan suuria, kun taas nartut ovat hieman pienempiä ja usein aavistuksen sirompia. Koostaan huolimatta hyvärakenteisen broholmingonkoiran liikkeiden tulisi olla yllättävän sulavia ja kiireettömiä. Kävellessä ja ravatessa pää on usein melko matalalla, mikä antaa koiralle rauhallisen, hieman vakavan ilmeen. Valpastuessaan se nostaa päätään, ja koko olemus muuttuu vaikuttavammaksi.
Pää on leveä ja suorakaiteinen, ja vahva kuono on hieman kalloa lyhyempi. Otsapenger erottuu selvästi, mutta ei ole liian jyrkkä. Keskikokoiset, kolmionmuotoiset korvat riippuvat lähellä poskia ja kehystävät päätä pehmeästi. Tummat, ilmeikkäät silmät kuuluvat rodun viehättävimpiin piirteisiin. Ilmeen tulisi olla lempeä ja mietteliäs, ei koskaan terävä tai hermostunut. Häntä on tyvestä paksu ja riippuu levossa tavallisesti alhaalla. Koiran kiinnostuessa tai liikkuessa häntä nousee loivalle kaarelle, mutta sen ei tulisi kiertyä selän päälle.
Broholmingonkoiran karvapeite on lyhyt, tiheä ja rungonmyötäinen. Paksu pohjavilla suojaa hyvin tuulelta ja säältä. Turkki ei ole pörröinen eikä pitkä, mutta se auttaa yllättävän tehokkaasti koiraa pysymään mukavana erilaisissa ilmastoissa. Tyypillisiä värejä ovat:
- Keltaisen eri sävyt, usein mustalla maskilla
- Punainen tai punaruskea
- Juovikas eli brindle, jossa vaaleammalla pohjalla on tummia raitoja
Rinnassa, käpälissä ja hännänpäässä voi olla pieniä valkoisia merkkejä, jotka rotumääritelmä sallii. Monilla koirilla on hyvin ilmeikäs tumma maski ja tummia varjostuksia, jotka korostavat niiden vakavaa, lähes leijonamaista ulkonäköä.
Broholmingonkoiran turkinhoito on melko helppoa, mikä on tämänkokoisen koiran kohdalla helpotus. Viikoittainen harjaus jämäkällä kumisualla tai pehmeällä karstalla riittää yleensä poistamaan irtokarvat ja pitämään turkin kiiltävänä. Kevään ja syksyn karvanlähtöaikoina harjausta voi tarvita useammin, jotta irtoava pohjavilla pysyy hallinnassa. Broholmingonkoirasta lähtee karvaa, jota kertyy lattioille ja huonekaluille. Tahrattomasta kodista pitävä omistaja tarvitseekin hyvän pölynimurin ja käytännöllisen asenteen.
Pesuja tarvitaan vain silloin tällöin. Liian tiheä peseminen voi poistaa ihon ja turkin luonnollisia rasvoja. Huuhtelu haalealla vedellä tai pesu miedolla koirashampoolla muutaman kuukauden välein tai koiran kierittyä jossakin epämiellyttävässä riittää yleensä. Kiinnitä huomiota korviin ja huulten ympärillä oleviin poimuihin, joihin voi kertyä kosteutta ja likaa. Korvien säännöllinen tarkistaminen ja hellävarainen puhdistus voivat auttaa ehkäisemään tulehduksia.
Suuren painon vuoksi kynsien pitäminen sopivan lyhyinä on tärkeää. Liian pitkät kynnet voivat vaikuttaa asentoon ja liikkumiseen sekä aiheuttaa epämukavuutta. Tarkista kynnet kahden tai kolmen viikon välein ja leikkaa tarvittaessa. Seuraa myös varpaiden välisen ihon kuntoa erityisesti märkinä ja kuraisina vuodenaikoina. Kuivaa tassut hyvin pitkien lenkkien jälkeen ihoärsytyksen välttämiseksi.
¶Luonne ja käyttäytyminen
Broholminkoira on ennen kaikkea perheensä vartija, jolla on hyvin vakaa ja tasapainoinen luonne. Kotona sitä kuvataan usein rauhalliseksi, arvokkaaksi ja hillityn hellyydenkipeäksi. Se kiintyy yleensä syvästi omiin ihmisiinsä ja viihtyy heidän lähellään. Monet broholmingonkoirat ovat todellisia varjoja: ne seuraavat ihmistään huoneesta toiseen ja asettuvat lepäämään sinne, missä perhe on. Suuresta koostaan huolimatta ne yrittävät usein käpertyä jalkojen juureen tai laskea painavan päänsä syliin nauttiakseen lempeästä huomiosta.
Hyvin kasvatettu broholminkoira on lasten kanssa tavallisesti kärsivällinen, suvaitsevainen ja suojeleva. Rauhallisen luonteensa ansiosta se ei yleensä innostu lasten seurassa yhtä voimakkaasti kuin monet vilkkaat rodut. Pelkkä koko kuitenkin tekee valvonnasta aina tärkeää, etenkin pienten lasten kanssa, jotka saattavat vahingossa törmätä koiraan tai kiskoa sitä. Broholminkoira reagoi harvoin aggressiivisesti lapsen kömpelyyteen, mutta aikuisten vastuulla on aina opettaa lapsille koiran kunnioittamista ja seurata koiran elekieltä. Kun lapset oppivat kohtelemaan koiraa ystävällisesti, broholmingonkoirasta voi tulla luotettava ja valpas kumppani, joka mielellään makoilee lähellä ja pitää silmällä ”omia” lapsiaan.
Arjessa broholminkoiraa voi kuvailla rauhalliseksi tarkkailijaksi. Se ei yleensä ole ylivilkas eikä hermostunut. Vieraisiin se suhtautuu usein hillityn pidättyvästi. Omassa kodissaan ja omalla alueellaan se on luonnostaan suojeleva, eikä sitä tarvitse erikseen kouluttaa vartioimaan. Tavallisesti broholminkoira reagoi johonkin poikkeavaan asettumalla perheensä ja häiriön väliin, tarkkailemalla tilannetta ja tarvittaessa varoittamalla matalalla haukulla. Se toimii harvoin hetken mielijohteesta, mikä on olennainen osa rodun luonnetta. Itsevarmuus ja tasapainoisuus ovat keskeisiä ominaisuuksia, joihin vastuulliset kasvattajat kiinnittävät paljon huomiota.
Kotiin tervetulleiksi toivotettujen vieraiden seurassa broholminkoira yleensä rauhoittuu huomattuaan, että kaikki on kunnossa. Osa koirista pysyy vieraiden kanssa pidättyvinä ja rauhallisina eikä kaipaa erityistä huomiota, kun taas toiset muuttuvat varsin seurallisiksi asianmukaisen tutustumisen jälkeen. Eroihin vaikuttavat usein yksilöllinen luonne ja varhainen sosiaalistaminen. Pelokas tai ilman syytä aggressiivinen koira ei kuitenkaan saisi olla.
Muiden koirien kanssa broholmingonkoirat ovat usein kohteliaita, mutta eivät erityisen leikkisiä, varsinkaan aikuistuttuaan. Urokset voivat käyttäytyä muita suuria uroksia kohtaan haastavasti, jos sosiaalistaminen on jäänyt puutteelliseksi. Suuren koon vuoksi ristiriidat voivat kärjistyä nopeasti. Harkitut tutustumiset, pentujen sosiaalistamisryhmät ja jatkuvat myönteiset kokemukset muista koirista auttavat kasvattamaan tasapainoisen aikuisen. Monet broholmingonkoirat elävät tyytyväisinä toisen koiran kanssa, etenkin jos koirien luonteet sopivat yhteen ja omistaja asettaa selkeät säännöt.
Kissojen ja pienempien lemmikkien kanssa yhteiselo vaihtelee. Jotkin broholmingonkoirat elävät rauhassa niiden kissojen kanssa, joiden seurassa ne ovat kasvaneet, eivätkä välttämättä kiinnitä niihin juuri huomiota. Toisilla on kohtalainen saalistusvietti, ja ne lähtevät takaa-ajoon. Jos suunnittelet eri eläinlajien yhteistaloutta, tutustuta eläimet huolellisesti ja valvo niitä tarkasti. Älä koskaan oleta, että suuri vartijarotu olisi automaattisesti lempeä pieniä eläimiä kohtaan.
Broholmingonkoiran omistajan tavalliset haasteet liittyvät usein koiran kokoon ja voimakkaaseen kiintymykseen perheeseen. Rotu ei viihdy pitkiä aikoja yksin. Tylsistynyt, yksinäinen tai liian vähälle tekemiselle jäänyt broholminkoira voi haukkua paljon, tuhota paikkoja tai stressaantua. Sen matala haukku on vaikuttava, joten haukkumisen syiden ymmärtäminen ja siihen liittyvä koulutus ovat tärkeitä. Koira voi olla myös hieman itsepäinen. Se ei välttämättä osoita sitä näyttävästi, vaan jättää rauhallisesti käskyt huomiotta, jos ei näe niissä tarkoitusta. Lempeä johdonmukaisuus ja selkeät rajat pienestä pitäen ovat olennaisia. Kun voitat sen kunnioituksen ja luottamuksen, saat kuitenkin omistautuneen, tasapainoisen kumppanin, jonka uskollisuus on todella poikkeuksellista.
¶Koulutus ja liikunta
Broholmingonkoiran kouluttamisessa on kyse yhtä paljon suhteen rakentamisesta kuin käskyjen opettamisesta. Nämä koirat ovat älykkäitä, mutta eivät kiihkeitä työkoiria, jotka tarvitsevat jatkuvasti tehtäviä. Niiden tapa ajatella on pikemminkin vakaa ja harkitseva. Ne oppivat parhaiten rauhallisessa, varmassa ohjauksessa, kun arjessa on selkeä rakenne. Kovat menetelmät, huutaminen ja fyysiset rangaistukset ovat paitsi tarpeettomia myös omiaan vahingoittamaan luottamusta, joka on tämän rodun kanssa erityisen tärkeää.
Positiivinen vahvistaminen on avainasemassa. Useimmat broholmingonkoirat motivoituvat ruoasta ja työskentelevät mielellään herkkujen, lempeiden kehujen ja rapsutusten eteen. Lyhyet, keskittyneet harjoitukset pentuiästä lähtien luovat perustan hyville käytöstavoille. Perustaitojen, kuten istumisen, maahanmenon, paikalla pysymisen, luoksetulon ja kauniisti hihnassa kulkemisen, harjoittelu kannattaa aloittaa heti pennun kotiuduttua. Koska koira kasvaa nopeasti, hihnakäytöksen opettaminen varhain on erityisen tärkeää. Vetävää aikuista broholminkoiraa on hyvin vaikea hallita, vaikka taluttaja olisi vahvakin.
Varhainen sosiaalistaminen on yhtä tärkeää kuin perustottelevaisuus. Broholmingonkoiran pennun tulisi saada myönteisiä kokemuksia erilaisista ihmisistä, ympäristöistä ja hallituista tilanteista. Käynnit rauhallisilla kahvilaterasseilla, kävelyt eri asuinalueilla ja ystävälliset kohtaamiset hyväkäytöksisten koirien kanssa auttavat sitä kasvamaan itsevarmaksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Tarkoitus ei ole saada koiraa rakastamaan kaikkia, vaan opettaa sille, että maailma on turvallinen ja oma ihminen hallitsee tilanteet.
Broholmingonkoiran liikunnantarve on suureksi roduksi kohtuullinen. Sen kanssa ei juosta maratoneja, mutta pelkäksi sohvakoiraksikaan sitä ei voi jättää. Aikuiselle sopivat yleensä:
- Kaksi tai kolme kohtuullisen reipasta, noin 30–45 minuutin kävelylenkkiä päivässä
- Säännölliset mahdollisuudet ravata vapaana turvallisella, aidatulla alueella
- Lyhyet leikkihetket, kuten rauhallinen noutaminen tai etsintäleikit
Pentujen ja nuorten koirien niveliä on tärkeää suojella kasvun aikana. Broholminkoira on raskas rotu, ja liiallinen hyppiminen, portaiden kulkeminen tai pitkien matkojen juokseminen nuorena voi kuormittaa lonkkia ja kyynärniveliä liikaa. Hyvä lähtökohta ovat useat lyhyet, ikään sopivat lenkit ja runsas aivotyö pitkien, rasittavien retkien sijaan. Anna pennun levätä sen väsyessä äläkä pakota sitä liikkumaan.
Aikuiset broholmingonkoirat nauttivat erityisesti tekemisestä, jossa sekä mieli että keho pääsevät töihin. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
- Hajutyöskentely, kuten koiran etsittäväksi piilotetut herkut tai lelut pihalla tai sisällä
- Helpot jälkiharjoitukset, joissa koira seuraa perheenjäsenen tekemää hajujälkeä
- Tottelevaisuus- ja käytösharjoittelu arjen tilanteissa, kuten rauhallisen käytöksen harjoittelu kaupungilla
- Yksilölle sopivat, niveliä vähän kuormittavat koiraharrastukset, joissa liikkuminen on hallittua
Broholminkoira voi juosta kanssasi lyhyitä matkoja etenkin viileällä säällä, mutta sen rakenne ja paino eivät sovellu rankkaan lenkkeilyyn tai pitkiin pyörälenkkeihin. Uinti voi olla hyvä, niveliä vähän kuormittava liikuntamuoto, jos koira pitää vedestä ja siihen totutellaan turvallisesti.
Johdonmukaisuus on koulutuksen kultainen sääntö. Tämä rotu hyötyy selkeistä säännöistä ja rutiineista. Jos et halua 60–70-kiloista koiraa sohvalle, sääntö on opetettava jo pentuna. Jos sallit kerjäämisen pöydän ääressä ”vain tämän kerran”, broholminkoira muistaa sen ja yrittää jatkossakin. Moni omistaja kokee, että varmasti opitut ”omalle paikalle” ja ”odota” helpottavat arkea vilkkaassa kodissa.
Kun aivotyötä ja kohtuullista liikuntaa on sopivassa suhteessa, broholminkoira on kotona rauhallinen ja rento seuralainen. Tylsistynyt koira saattaa sen sijaan keksiä omat huvituksensa, kuten pihan uudelleenjärjestelyn tai huonekalujen pureskelun. Koulutusta ei siksi kannata ajatella pakkopullana, vaan jatkuvana vuoropuheluna, joka pitää koiran mielen virkeänä ja olon tyytyväisenä.
¶Terveys
Broholminkoiraa pidetään yleisesti vankkana rotuna, mutta kaikkien suurten ja jättikokoisten koirien tavoin sillä on tiettyjä terveysriskejä, jotka vastuullisten omistajien ja kasvattajien on tunnettava. Hyvät jalostuskäytännöt, säännölliset eläinlääkärintarkastukset ja järkevä päivittäinen hoito ovat kaikki tärkeitä näiden vaikuttavien koirien terveyden vaalimisessa.
Yksi broholmingonkoiran keskeisistä terveyshuolista ovat nivelet, erityisesti lonkka- ja kyynärniveldysplasia. Näissä sairauksissa nivelet kehittyvät poikkeavasti, mikä voi myöhemmin johtaa kipuun, ontumiseen ja nivelrikkoon. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiriensa lonkat ja kyynärnivelet virallisesti ja kertovat tulokset pennunostajille. Omistajana voit tukea nivelterveyttä säätelemällä nuoren koiran liikuntaa, pitämällä painon terveellisissä rajoissa ja välttämällä liukkaita lattioita, joilla koira voi kaatua tai venäyttää itsensä.
Monien suurten, syvärintaisten rotujen toinen vakava riski on mahalaukun laajentuma ja kiertymä. Tässä hätätilanteessa mahalaukku täyttyy kaasulla ja voi kiertyä, jolloin verenkierto estyy. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä leikkaushoitoa. Riskin pienentämiseksi monet omistajat noudattavat seuraavia ohjeita:
- Jaa ruoka kahteen tai kolmeen pienempään ateriaan yhden suuren sijaan
- Vältä raskasta liikuntaa ennen aterioita ja niiden jälkeen
- Käytä korotettuja ruokakuppeja vain eläinlääkärin suosituksesta, sillä näkemykset niiden hyödyistä vaihtelevat
- Opettele tunnistamaan oireet, kuten tulokseton yökkäily, turvonnut vatsa, levottomuus ja kivun merkit
Joillakin broholmingonkoirilla voi esiintyä myös alttiutta sydänsairauksiin, kuten dilatoivaan kardiomyopatiaan eli laajentavaan sydänlihassairauteen, jota tavataan muillakin suurilla mastiffityyppisillä roduilla. Todellinen yleisyys kuitenkin vaihtelee sukulinjoittain. Jalostuskoirien sydämen tutkiminen ultraäänellä mahdollisuuksien mukaan on tärkeää, ja aikuisten koirien säännölliset eläinlääkärintarkastukset voivat auttaa havaitsemaan varhaiset oireet. Omistajan kannattaa seurata kestävyyden heikkenemistä, yskimistä ja poikkeavaa väsymystä sekä keskustella muutoksista eläinlääkärin kanssa.
Monien suurten rotujen tavoin broholmingonkoirat voivat olla alttiita nivelrikolle ja ikääntymiseen liittyvälle kulumiselle. Hoikkana pysyminen on yksi tärkeimmistä nivelten ja sydämen terveyttä tukevista tekijöistä. Ylipaino kuormittaa luita, niveliä ja sisäelimiä. Laadukas, suurille roduille suunniteltu ravinto tukee asianmukaista kehitystä etenkin kasvuvaiheessa. Kasvattaja ja eläinlääkäri voivat auttaa sopivan ruoan ja ruokintarytmin valinnassa.
Vastuullisten kasvattajien käyttämiä tutkimuksia ja arviointeja voivat olla:
- Viralliset lonkka- ja kyynärniveltutkimukset
- Sydänsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin tekemät sydäntutkimukset, usein myös ultraäänitutkimus
- Silmätutkimukset, jos kansallinen rotuyhdistys suosittelee niitä
- Luonteen ja käyttäytymisen yleinen arviointi, sillä henkinen tasapaino katsotaan tällä rodulla osaksi kokonaisterveyttä
Broholmingonkoira elää tyypillisesti noin 8–10 vuotta, mikä on varsin tavanomainen elinikä näin suurelle koiralle. Jotkut yksilöt elävät pidempään hyvän hoidon ja hyvän onnen turvin. Omistaja voi tukea pitkää elämää panostamalla ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Siihen kuuluvat säännöllinen loistorjunta, vuosittaiset terveystarkastukset, hampaiden hoito sekä ontumiseen ja käyttäytymisen muutoksiin puuttuminen ajoissa.
Myös ympäristöllä ja elintavoilla on merkitystä. Suuren painonsa vuoksi broholmingonkoira tarvitsee pehmeän, hyvin tukevan makuualustan. Kovat lattiat voivat aiheuttaa painehaavoja kyynärpäihin ja kintereisiin etenkin vanhemmille koirille. Liukuestematot kodin vilkkailla kulkureiteillä auttavat ehkäisemään kaatumisia. Kuumalla säällä koira voi ylikuumentua, joten lenkit kannattaa ajoittaa päivän viileämpiin hetkiin ja huolehtia runsaasta varjosta sekä raikkaasta vedestä.
Huolellisella jalostuksella, harkitulla pennun valinnalla ja tunnollisella päivittäisellä hoidolla monia mahdollisia terveysongelmia voidaan vähentää tai hallita. Tulevan omistajan kannattaa kysyä kasvattajalta terveystutkimuksista, suvun koirien eliniästä ja tiedossa olevista ongelmista. Vastuullinen kasvattaja kertoo asioista avoimesti ja rehellisesti sekä tukee omistajaa koiran koko elämän ajan.
¶Historia ja alkuperä
Broholminkoira on yksi Tanskan kansallisaarteista, ja sen juuret ulottuvat useiden vuosisatojen taakse. Se kuuluu suurten mastiffityyppisten koirien ryhmään. Tällaisia koiria tavattiin aikoinaan kaikkialla Euroopassa, ja niitä käytettiin kartanoiden ja maatilojen vartiointiin sekä toisinaan suurriistan metsästykseen. Tanskassa niistä kehittyi oma tyyppinsä, joka yhdistettiin aatelissukuihin ja suuriin tiluksiin.
Rotu on saanut nimensä Fynin saarella sijaitsevasta Broholmin kartanosta. Kreivi Niels Frederik Bernhard Sehestedillä oli 1700- ja 1800-luvuilla keskeinen rooli sittemmin broholmingonkoirana tunnetun koiratyypin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Hän kokosi suuria koiria eri puolilta maata ja jalosti niitä huolellisesti tiettyjä ominaisuuksia tavoitellen. Tavoitteena oli voimakas mutta hallittava vartija, joka suojelisi omaisuutta, kulkisi mukana saksanhirven ja muun suurriistan metsästyksessä ja olisi silti helppo hallita arjessa.
Varhaisia broholmingonkoiria arvostettiin niiden rohkeuden, voimakkaan vartiointivietin ja tuttujen ihmisten seurassa rauhallisen käytöksen vuoksi. Niitä oli usein kartanoissa ja suurilla maatiloilla vahtimassa portteja, pihoja ja karjaa. Niiden tehtävänä oli toimia näkyvänä pelotteena varkaille ja tarvittaessa pitää puolensa. Samalla niiden odotettiin elävän läheisessä yhteydessä perheeseen ja tilan työntekijöihin, joten vakaa luonne oli välttämätön.
Monien perinteisten työkoirarotujen tavoin broholmingonkoiran asema heikkeni yhteiskunnan muuttuessa. Teollistuminen, kaksi maailmansotaa sekä maatalouden ja maanomistuksen muutokset vähensivät kaikki suurten kartanovartijoiden määrää. 1900-luvun puoliväliin mennessä broholminkoira oli niin harvinainen, että sen katsottiin olevan lähellä sukupuuttoa. Maaseudulla oli jäljellä enää muutamia vanhaa tyyppiä muistuttavia koiria.
1970-luvulla joukko omistautuneita tanskalaisia koiraharrastajia ja kasvattajia ryhtyi Tanskan Kennelliiton tuella määrätietoiseen työhön rodun elvyttämiseksi. He etsivät maaseudulta koiria, jotka vastasivat rodun vanhoja kuvauksia ja kuvia. Kanta rakennettiin uudelleen valikoivalla jalostuksella, tiukoilla kriteereillä ja huolellisella dokumentoinnilla. Vastaperustetulla rotuyhdistyksellä oli keskeinen rooli sekä terveyden että luonteen vaalimisessa.
Elvytyshankkeen tarkoituksena ei ollut luoda muodikasta näyttelykoiraa, vaan säilyttää osa Tanskan kulttuuriperintöä. Kasvattajat keskittyivät alkuperäisiin ominaisuuksiin: suureen mutta toimivaan rakenteeseen, rauhalliseen ja vakaaseen luonteeseen sekä kodin ja perheen vartiointiviettiin. Ajan myötä broholminkoira tunnustettiin jälleen viralliseksi roduksi, jonka rotumääritelmä heijastaa näitä historiallisia juuria.
Nykyään broholminkoira on yhä melko harvinainen Skandinavian ulkopuolella, vaikka pieniä kantoja on useissa Euroopan maissa ja muutamissa muissakin osissa maailmaa. Nykyiset broholmingonkoirat ovat ennen kaikkea perhekoiria ja vartijoita. Niiden kanssa voidaan harrastaa myös esimerkiksi tottelevaisuutta ja jäljestystä tai osallistua luonnetesteihin, jotka heijastavat rodun työkoirataustaa. Tanskassa rodulla on erityinen asema perinteisen maalaiselämän ja kansallisen historian symbolina.
Broholmingonkoiran luonteen ydin on säilynyt samana menneisyydestä nykypäivään. Seisoi se vanhan kartanon portilla tai lepäsi nykyaikaisen kodin olohuoneessa, sen tärkein tehtävä on tarkkailla, suojella ja elää tiiviisti omien ihmistensä rinnalla. Taustan tunteminen auttaa ymmärtämään rodun voimakasta kiintymystä perheeseen sekä sitä, miksi tasapainoisuus ja itsehillintä ovat rotumääritelmän keskeisiä piirteitä.
¶Elämä broholmingonkoiran kanssa
Elämä broholmingonkoiran kanssa on antoisaa, mutta se vaatii myös vakavaa sitoutumista, jota ei pidä ottaa kevyesti. Tämä ei ole kerrostalokoira ensikertalaiselle, joka haluaa vain suuren ja vaikuttavan lemmikin. Ihanteellisessa kodissa arvostetaan broholmingonkoiran rauhallista läsnäoloa, ymmärretään sen tarpeet vartijatyyppisenä koirana ja ollaan valmiita huolehtimaan suuresta, vahvasta koirasta vastuullisesti.
Tila on tärkeä huomioitava asia. Broholminkoira voi sopeutua erilaisiin asumismuotoihin, kunhan sen tarpeet täyttyvät, mutta se viihtyy paremmin kodissa, jossa se mahtuu liikkumaan vapaasti. Talo ja turvallisesti aidattu piha ovat ihanteellinen yhdistelmä, sillä pihalla koira voi hieman kierrellä vahtimassa, rentoutua ulkona ja jaloitella. Aitojen on oltava tämänkokoiselle koiralle riittävän korkeita ja tukevia. Näkymättömiä aitoja ei yleensä suositella vartijaroduille, sillä ne eivät estä muita eläimiä tai ihmisiä tulemasta alueelle.
Sisällä broholminkoira valitsee usein keskeisen paikan, josta se voi tarkkailla omia ihmisiään. Kodissa kannattaa varautua seuraaviin tarpeisiin:
- Suuri, paksu peti tai patja rauhallisella mutta keskeisellä paikalla
- Riittävästi lattiatilaa, jotta koira mahtuu kääntymään vaivatta
- Pitävät lattiat tai matot, jotka auttavat koiraa pysymään tukevasti jaloillaan etenkin sen ikääntyessä
Rotu on hyvin ihmisläheinen. Broholmingonkoiran jättäminen yksin pitkiksi työpäiviksi viitenä päivänä viikossa johtaa usein stressiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen. Jos arki on kiireistä, mieti etukäteen koiranulkoiluttajaa, suuria vartijarotuja ymmärtävää päivähoitoa tai vastuun jakamista perheen kesken. Broholminkoira haluaa olla mukana arjessa, ei pihan koristeena.
Suuren koiran omistaminen on myös kalliimpaa kuin moni odottaa. Budjetissa on hyvä huomioida:
- Laadukas suurten rotujen ruoka, jota kuluu kuukaudessa huomattava määrä
- Säännöllinen eläinlääkärinhoito, rokotukset ja ennaltaehkäisevät hoidot
- Mahdolliset lisäkulut nivelten tai sydämen erikoistutkimuksista
- Vahvat varusteet, kuten leveät nahkaiset tai kestävät nailonpannat, tukevat taluttimet ja turvalliset valjaat
- Suuret pedit, häkit ja kuljetusratkaisut, kuten turvallinen autohäkki tai koiraveräjä
- Joillakin alueilla koon vuoksi tavallista korkeammat hoitola- tai lemmikinhoitomaksut
Vakuutus on usein viisas valinta tämänkokoiselle rodulle, jos sellainen on saatavilla. Leikkaukset ja esimerkiksi mahalaukun kiertymän päivystyshoito voivat tulla kalliiksi.
Hyvin kasvatetun broholmingonkoiran kanssa arki on yleensä rauhallista ja ennakoitavaa. Aamu voi alkaa kiireettömällä kävelyllä naapurustossa, jossa koira tervehtii tuttuja hillityn kiinnostuneesti. Päivällä se saattaa levätä sinun tehdessäsi etätöitä, käydä välillä tarkistamassa pihan tai makoilla työpöytäsi lähellä. Iltapäivän tai illan toinen lenkki, rauhallinen koulutushetki tai hajujen etsintäleikki tarjoavat tekemistä sekä mielelle että keholle. Illat kuluvat usein perheen lähellä loikoillen, kuunnellen ja tarkkaillen pikemmin kuin aktiivisesti huomiota vaatien.
Tulevan omistajan kannattaa kuitenkin varautua nuoruusvaiheeseen, joka voi olla haastava. Noin kuuden kuukauden ja kahden vuoden iän välillä broholmingonkoira kasvaa nopeasti ja saattaa kokeilla rajojaan. Nuori, jo lähes täysikokoinen koira voi oman kokonsa unohtaessaan kaataa tavaroita, törmäillä ihmisiin ja vetää hihnassa. Juuri silloin tarvitaan erityisesti johdonmukaista koulutusta, kärsivällisyyttä ja huumorintajua. Tähän vaiheeseen panostava saa palkinnoksi aikuisen koiran, jonka kanssa on ilo elää.
Myös vieraat ja sosiaalisten tilanteiden odotukset on huomioitava. Kaikista ei tunnu mukavalta kohdata ovella suurta, valpasta koiraa. Arkea voi helpottaa opettamalla broholmingonkoiran menemään omalle pedille ovikellon soidessa, erottamalla koiran ja vieraat aluksi lapsiportilla sekä huolehtimalla siitä, että tutustuminen tapahtuu rauhallisesti ja hallitusti. Sinulla on aina vastuu sekä koirasi että muiden ihmisten turvallisuudesta ja hyvästä olosta.
Matkat ja lomat vaativat tavallista enemmän suunnittelua. Kaikki hotellit, vuokrakohteet tai joukkoliikennevälineet eivät ota vastaan suuria koiria, ja joissakin maissa tai joillakin alueilla mastiffityyppisiin koiriin kohdistuu rajoituksia. Varma luoksetulo, hyvät hihnakäytöstavat ja taito rauhoittua vieraassa paikassa helpottavat matkustamista huomattavasti.
Broholmingonkoiran kanssa elämisen ytimessä on vahva kumppanuus. Tämä koira vahtii kotiasi hiljaisesti, kulkee rinnallasi vuodenaikojen vaihtuessa ja aistii mielialasi yllättävän herkästi. Vastineeksi se tarvitsee aikaasi, ohjaustasi ja huolenpitoasi. Oikealle ihmiselle tai perheelle, etenkin rauhallista ja omistautunutta vartijaa vilkkaan urheilukoiran sijaan arvostavalle, broholminkoira voi olla ainutlaatuinen kumppani ja syvästi rakastettu perheenjäsen.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen broholminkoira on luonteeltaan perheen ja vieraiden seurassa?
Tämä koira on yleensä rauhallinen, itsevarma ja perheelleen hyvin omistautunut, ja se kiintyy läheisesti perheenjäseniinsä. Vieraita kohtaan se on pikemminkin pidättyväinen ja valpas kuin ulospäinsuuntautunut, mikä kuvastaa sen perinteistä tehtävää vahtikoirana. Huolellinen sosiaalistaminen pienestä pitäen on tärkeää liiallisen suojelunhalun ehkäisemiseksi.
Sopiiko broholminkoira ensimmäiseksi koiraksi?
Rodun tasainen luonne voi antaa jonkin verran anteeksi omistajan kokemattomuutta, mutta sen koko, voima ja suojeluvietti voivat tuoda haasteita ihmiselle, jolla ei ole kokemusta suurista koirista. Ensikertalaisen on oltava valmis panostamaan johdonmukaiseen koulutukseen, varhaiseen sosiaalistamiseen ja selkeisiin sääntöihin. Yhteistyö luotettavan kasvattajan ja koirankouluttajan kanssa on erityisen tärkeää.
Kuinka paljon liikuntaa broholminkoira tarvitsee ja millainen liikunta sopii sille parhaiten?
Suuresta koostaan huolimatta tämä koira ei ole erityisen energinen, mutta se tarvitsee säännöllistä, kohtuullista liikuntaa pysyäkseen hyvässä kunnossa ja henkisesti tasapainoisena. Päivittäiset kävelylenkit ja vapaa liikkuminen turvallisella alueella riittävät yleensä. Niveliä kuormittavaa liikuntaa, kuten toistuvaa hyppimistä tai pakotettua juoksemista, tulisi rajoittaa etenkin koiran ollessa vielä kasvuiässä.
Mitkä ovat broholminkoirien yleisimmät terveysongelmat?
Monien muiden jättikokoisten rotujen tavoin ne ovat alttiita lonkka- ja kyynärniveldysplasialle sekä mahalaukun kiertymälle. Joissakin sukulinjoissa voi esiintyä myös sydänvaivoja ja nopeasta kasvusta johtuvia nivelongelmia. Vanhempien terveystutkimukset, huolellinen painonhallinta ja sopiva liikunta voivat auttaa vähentämään näitä riskejä.
Kuinka paljon turkinhoitoa broholminkoira tarvitsee, ja lähteekö siitä paljon karvaa?
Lyhyt ja tiheä turkki on melko helppohoitoinen, ja yleensä viikoittainen harjaus riittää poistamaan irtokarvat ja levittämään ihon luonnollista rasvaa tasaisesti turkkiin. Karvanlähtö on kausittaista, ja karvanlähtöaikoina karvaa voi irrota runsaasti. Säännöllinen kynsien leikkaus, korvien tarkastus ja hampaiden hoito ovat silti tärkeitä koiran koon ja pitkäikäisyyden vuoksi.
Voiko broholminkoira asua kerrostalossa tai pienessä kodissa?
Suurin haaste on koiran koko, ei niinkään sen aktiivisuus. Tällainen suuri ja rauhallinen koira voi sopeutua kerrostaloasuntoon, jos siellä on riittävästi lattiatilaa, hississä tai portaissa kulkeminen on turvallista ja ulkoilurytmi on säännöllinen. Monet yksilöt viihtyvät kuitenkin paremmin kodissa, josta pääsee helposti turvallisesti aidatulle pihalle.
Kuinka suojelunhaluinen broholminkoira on, ja sopiiko se hyvin vahtikoiraksi?
Rotua on perinteisesti käytetty vahtikoirana ja tilusten vartijana, joten luontainen suojeluvietti on sille tyypillinen. Useimmat yksilöt eivät ole lähtökohtaisesti aggressiivisia, mutta ne ovat valppaita ja olemukseltaan vaikuttavia ja reagoivat havaitessaan todellisen uhan. Selkeä koulutus ja huolellinen sosiaalistaminen ovat välttämättömiä, jotta koira oppii erottamaan tavalliset tilanteet aidosta vaarasta.
Mitä minun tulisi tietää broholminkoiran pennuista ja niiden kasvusta?
Pennut kasvavat hyvin nopeasti painaviksi ja voimakkaiksi aikuisiksi, mikä kuormittaa kehittyviä niveliä. Ne tulisi pitää hoikkina ja ruokkia suurille roduille sopivalla ravinnolla. Ensimmäisen vuoden aikana on vältettävä liiallista hyppimistä ja portaiden kulkemista lonkkien ja kyynärnivelten suojelemiseksi. Hallittu, tasainen kasvu on terveellisempää kuin mahdollisimman suuren koon tavoittelu.
Tulevatko broholminkoirat hyvin toimeen lasten ja muiden lemmikkien kanssa?
Monet ovat kärsivällisiä ja lempeitä oman perheensä lasten kanssa, kunhan yhdessäoloa valvotaan ja lapset kohtelevat koiraa kunnioittavasti. Suuren kokonsa vuoksi ne voivat vahingossa kaataa pieniä lapsia, joten valvonta on aina tärkeää. Kun tutustuminen hoidetaan huolellisesti ja koulutukseen panostetaan, ne tulevat yleensä hyvin toimeen muiden koirien ja lemmikkien kanssa. Jotkut saattavat kuitenkin suhtautua vieraisiin eläimiin varautuneesti.
Kuinka harvinainen broholminkoira on, ja miten se vaikuttaa pennun löytämiseen?
Rotu on edelleen melko harvinainen kotiseutunsa ulkopuolella. Sen maailmanlaajuinen kanta on pieni, ja jalostustoimintaa on vähän. Pentua etsivälle tämä voi tarkoittaa jonotuslistoja, suurempia matkakuluja sekä tarvetta joustaa ajankohdan ja paikan suhteen. Geenipoolin ollessa pieni on erityisen tärkeää valita kasvattaja, joka painottaa terveystutkimuksia ja tasapainoista luonnetta.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Broholminkoira muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
