¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
Gordoninsetteri on brittiläinen seisova lintukoira, joka on kehitetty etsimään riistalintuja laajoilta alueilta ja työskentelemään etäällä metsästäjästä. Se ei ole pelkästään aktiivinen seurakoira, jolla on metsästystausta: metsästysvietti, laajahakuinen työskentely ja itsenäisyys ovat rodun käyttötarkoituksen ytimessä.
- Rotumääritelmän mukaan uroksen säkäkorkeus on 66 cm ja paino 29,5 kg, nartun vastaavasti 62 cm ja 25,5 kg.
- Karvapeitteen tulee olla kohtalaisen pitkää ja mahdollisimman sileää. Väri on kiiltävä hiilenmusta kastanjanpunaisin merkein.
- Gordoninsetterin tulee olla älykäs, arvokas, rohkea, avoin ja ystävällinen sekä luonteeltaan tasapainoinen.
- Rotu tarvitsee päivittäin runsaasti liikuntaa, hajutyöskentelyä, koulutusta ja mahdollisuuksia käyttää hakuviettiään. Yksi kiinteä tuntimäärä ei kuvaa kaikkien yksilöiden tarpeita.
- Voimakkaaseen metsästysintoon on varauduttava. Pentua valittaessa on tärkeää selvittää kasvattajan jalostuspainotukset ja aikuisten lähisukulaisten työskentelytapa.
- Ruotsissa jalostukseen käytettävillä molemmilla vanhemmilla on oltava virallinen lonkkakuvaustulos. Myös rcd4-PRA-, CCA- ja CL-tuloksia voidaan tallentaa keskitettyyn rekisteriin.
Rotu sopii parhaiten omistajalle, joka haluaa viettää suuren osan vapaa-ajastaan metsissä, pelloilla tai avoimilla tunturialueilla ja pitää koulutusta säännöllisenä osana arkea. Se sopii huonommin ihmiselle, joka etsii lyhyisiin korttelilenkkeihin tyytyvää koiraa tai odottaa koiran sivuuttavan riistan hajut ja halunsa hakea.
¶Ulkonäkö ja turkki
Gordoninsetterin tulee olla tyylikäs, sopusuhtainen ja rakenteeltaan laukkaan soveltuva. Se on voimakas olematta raskasrakenteinen. Sillä on syvä rintakehä, vahvat raajat sekä vapaat ja sujuvat liikkeet. Rotumääritelmässä annetaan kiinteät ihannemitat: urokselle 66 cm ja 29,5 kg, nartulle 62 cm ja 25,5 kg. Nämä ovat ihannemittoja, eivät lupaus siitä, että jokainen aikuinen yksilö vastaisi niitä täsmälleen. Sopiva kuntoluokka, mittasuhteet ja liikkeet ovat yhtä lukuarvoa tärkeämpiä.
Päässä, raajojen etupuolella ja korvien kärjissä karva on lyhyttä ja hienoa. Rungossa sen tulee olla kohtalaisen pitkää, sileää ja mahdollisimman vähän kihartuvaa tai laineikasta. Korvissa, raajoissa, vatsan alla ja hännässä on pitkät, silkkiset hapsut. Käyttötarkoitukseen sopiva turkki suojaa peitteisessä maastossa olematta liian raskas tai vaikeahoitoinen.
Pohjaväri on syvä, kiiltävä hiilenmusta ilman ruosteen sävyjä, ja siinä on selvärajaiset kastanjanpunaiset merkit. Merkkejä on silmien yläpuolella, kuonossa, kurkussa, rinnassa ja raajoissa sekä hännän alapuolella. Hyvin pieni valkoinen täplä rinnassa sallitaan, mutta muut värit eivät ole rotumääritelmän mukaisia.
Turkinhoito kannattaa sovittaa koiran arkeen. Harjaa hapsut sekä korvien taustat, kainalot ja reisien ympäristö ennen kuin pienet takut pääsevät huopaantumaan. Metsässä tai pitkässä heinikossa työskentelyn jälkeen tarkista turkki siementen, takiaisten ja punkkien varalta sekä iho ja anturat pienten haavojen ja halkeamien varalta. Pese koira sen ollessa likainen ja tarkista luppakorvat uimisen tai märän sään jälkeen. Kevyt siistiminen voi selkeyttää koiran ääriviivoja, mutta turkkia ei pidä muotoilla tavalla, joka peittää sen luontaisen käyttötarkoituksen.
¶Luonne ja persoonallisuus
Rotumääritelmä kuvaa gordoninsetteriä älykkääksi, osaavaksi ja arvokkaaksi koiraksi, joka on rohkea, avoin, ystävällinen ja tasapainoinen. Tämä on rodun ihanne, ei lupaus siitä, että kaikki yksilöt olisivat samanlaisia. Jalostuspainotukset, sukulinjat, varhaiset kokemukset ja kotiympäristö vaikuttavat itsevarmuuteen, kiihkeyteen, sosiaalisuuteen ja rauhoittumiskykyyn.
Työssään koiran on toimittava oma-aloitteisesti ja tehtävä samalla yhteistyötä huomattavan etäisyyden päästä. Kotona nämä samat ominaisuudet voivat näkyä nopeana ongelmanratkaisuna, suurena kestävyytenä ja taipumuksena tutkia asioita ennen omistajan puoleen kääntymistä. Itsenäisyys ei tarkoita heikkoa älykkyyttä tai tahallista uhmaa. Koulutuksessa koiralle on annettava selkeä tehtävä ja tehtävä yhteistyöstä kannattavaa.
Gordoninsetterit aikuistuvat usein myöhemmin kuin uudet omistajat odottavat. Ruotsin kennelliiton mukaan uros saattaa olla täysin kehittynyt vasta kolmen tai neljän vuoden iässä. Tämä kertoo fyysisestä kypsymisestä, eikä ole peruste lykätä arjen rajojen opettamista vuosiksi. Suuren murrosikäisen koiran on opittava jo varhain tervehtimään rauhallisesti, lepäämään, kulkemaan hihnassa ja suhtautumaan käsittelyyn luottavaisesti.
Tapaa ennen pennun valintaa sen emä ja mahdollisuuksien mukaan muitakin aikuisia lähisukulaisia. Kysy, miten ne palautuvat yllätyksistä, suhtautuvat vieraisiin ihmisiin, sietävät toimettomuutta ja työskentelevät metsästyksessä tai kokeissa. Pyydä kasvattajaa kertomaan jalostustavoitteistaan käytännön tasolla. Nimitykset kuten ”käyttölinjainen” tai ”näyttelylinjainen” kertovat vähemmän kuin vanhempien todelliset saavutukset, työskentelytapa, terveys ja arkikäytös.
¶Koulutus ja liikunta
Gordoninsetteri tarvitsee paljon fyysistä ja henkistä tekemistä, mutta yksi kiinteä päivittäinen tuntitavoite on liian karkea mittari. Hyvään päivään kuuluu liikkumista vaihtelevassa maastossa, mahdollisuuksia hakea ja käyttää hajuaistia, yhteistyöharjoituksia, arkitaitojen opettelua ja palautumista. Tarpeet vaihtelevat iän, kunnon, metsästyskauden, terveyden ja toiminnan vaativuuden mukaan.
Seisovan lintukoiran tehtävänä on hakea maastoa risteillen, seisoa saadessaan riistan hajun, odottaa ohjaajaa, ajaa lintu lentoon käskystä, pysyä paikallaan laukauksen aikana ja noutaa käskystä. Myös sellaisen omistajan, joka ei metsästä, on ymmärrettävä tämä toimintaketju. Tavalliset kävelylenkit eivät automaattisesti tarjoa samanlaista mahdollisuutta toteuttaa taipumuksia kuin hallittu haku, jäljestys, noutaminen tai muu työskentely, jossa koira saa toimia itsenäisesti selkeiden rajojen sisällä.
Luoksetuloa on harjoiteltava asteittain todellisten häiriöiden keskellä. Aloita läheltä, palkitse oma-aloitteisesta yhteydenpidosta ja käytä pitkää liinaa tai turvallisesti aidattua aluetta silloin, kun metsästysvietti voi viedä voiton. Vältä toistuvaa kutsumista, kun koira on jo täysin uppoutunut riistan hajuun. Helpota harjoitusta, kasvata etäisyyttä häiriöön ja kerää runsaasti onnistuneita toistoja. Mikään rotukuvaus tai koulutusmenetelmä ei voi luvata, että yksittäistä gordoninsetteriä olisi turvallista pitää vapaana kaikkialla.
Palkitsemiseen perustuva koulutus sopii koiralle, joka on herkkä ohjaajan toiminnalle mutta tottunut tekemään omia päätöksiä. Aseta etusijalle luoksetulo, pysähtymis- tai paikallaanpysymiskäsky, löysällä hihnalla kävely, rauhoittuminen, rauhallinen tervehtiminen ja turvallinen noutaminen. Harjoittelu kokeneen seisovien lintukoirien kouluttajan kanssa on arvokasta, vaikka et olisi vielä päättänyt osallistua käyttökokeisiin.
Pentujen tulee saada leikkiä, tutkia ja liikkua vapaasti ilman pitkiä pakotettuja juoksulenkkejä tai toistuvia korkeita hyppyjä. Lisää matkaa, vauhtia ja vaikeustasoa voiman ja palautumiskyvyn kehittyessä. Liikunta ei ole onnistunutta vain siksi, että koira väsyy: sen pitäisi myös syödä normaalisti, liikkua vaivattomasti ja pystyä rauhoittumaan liikunnan jälkeen.
¶Terveys
Ennen koiran ostamista hyödyllisimpiä terveystietoja ovat viralliset lonkkatulokset, oikein tulkitut DNA-testitulokset ja lähisukulaisten tunnettu sairaushistoria. Lisäksi on tärkeää tunnistaa mahalaukun laajentuman ja kiertymän hälytysmerkit. Pitkä luettelo mahdollisista diagnooseista auttaa vähemmän, jos siitä ei käy ilmi, mikä tulos kuuluu millekin koiralle.
Gordoninsetteri kuuluu Ruotsissa lonkkaniveldysplasiaa koskevaan terveysohjelmaan. Vuoden 2026 rekisteröintisääntöjen mukaan molemmilla vanhemmilla on oltava virallinen lonkkakuvaustulos ennen astutusta, jotta pennut voidaan rekisteröidä. Säännöt kieltävät E-lonkkaisen koiran käytön jalostukseen. D-lonkkaisen koiran saa yhdistää vain terveeksi luokiteltuun A- tai B-lonkkaiseen koiraan, eikä lonkkaniveldysplasian kliinisiä oireita osoittavaa koiraa tule käyttää jalostukseen. Lonkkaniveldysplasiaan vaikuttaa useita geenejä, joten vanhempien tulokset eivät kuvaa koko riskiä. Sisarusten ja muiden lähisukulaisten tulokset antavat hyödyllistä lisätietoa.
Ruotsin kennelliitto tallentaa keskitetysti gordoninsetterien DNA-testituloksia sairauksista rcd4-PRA, pikkuaivojen kuorikerroksen abiotrofia (CCA) ja seroidilipofuskinoosi (CL). Kaikki kolme periytyvät resessiivisesti eli peittyvästi. Kantajalla on yksi kopio sairausmuunnoksesta, eikä se sairastu kyseiseen testattuun sairauteen, mutta se voi siirtää muunnoksen jälkeläisilleen. Kantaja tulee siksi yhdistää geenitestillä tai perimän perusteella terveeksi todettuun koiraan, ei koskaan toiseen kantajaan. Tarkista koiran tunnistetiedot, testin tarkka nimi ja se, perustuuko tulos koiran omaan DNA-testiin vai sukutietoihin.
rcd4-PRA-testi tunnistaa juuri kyseisen geenimuunnoksen aiheuttaman riskin. Se ei korvaa kliinistä silmätutkimusta eikä sulje pois muita PRA:n muotoja. CCA vaikuttaa pikkuaivoihin ja voi aiheuttaa nuorille koirille eteneviä tasapaino- ja koordinaatiohäiriöitä. CL on eri neurologinen sairaus, joka voi aiheuttaa käytösmuutoksia, horjuvaa kävelyä, näön heikkenemistä tai kouristuskohtauksia. Yhden sairauden osalta terve tulos ei kerro mitään kahdesta muusta. Ruotsin gordoninsetteriyhdistyksen pentuilmoituksissa edellytetään tällä hetkellä, että vähintään toinen vanhemmista on todettu DNA-testillä tai perimän perusteella terveeksi rcd4-PRA:n ja CCA:n suhteen. Tämä on yhdistyksen ilmoitusehto, ei sama asia kuin rekisteröintisääntöjen sitova lonkkatutkimusvaatimus.
Rodulla on myös todettu alttius symmetriseen kynsien irtoamiseen, josta käytetään usein nimitystä SLO. Jos koiralta irtoaa useita kynsiä, kynnet halkeilevat tai kasvavat takaisin epämuodostuneina, koira tarvitsee eläinlääkärin arvion. Kysy vanhempien ja lähisukulaisten toistuvista kynnen sarveiskuoren ongelmista. DNA-testin puuttumista ei pidä tulkita todisteeksi terveydestä.
Gordoninsetteri kuuluu rotuihin, joilla mahalaukun laajentuman ja kiertymän eli GDV:n riski on suurentunut. Tila voi edetä nopeasti ja vaatii kiireellistä hoitoa. Jos koira yrittää oksentaa tuloksetta, muuttuu huomattavan levottomaksi, sen vatsa turpoaa tai aristaa, se kuolaa voimakkaasti, sen ikenet ovat kalpeat tai se heikkenee tai lyyhistyy, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Kysy, onko vanhemmilla tai sisaruksilla esiintynyt GDV:tä. Ruokinta- ja liikuntarutiineilla voidaan vähentää joitakin riskitekijöitä, mutta niillä ei voida taata, ettei tilaa koskaan synny.
Vuonna 2024 julkaistussa brittiläisessä tutkimuksessa elinajanodotteen mediaaniksi arvioitiin 12,4 vuotta 393 gordoninsetterin aineistossa. Tämä on populaatiota kuvaava luku, ei ennuste yksittäisen koiran eliniästä.
¶Historia ja alkuperä
Gordoninsetteri on saanut nimensä Skotlannissa sijaitsevasta Gordonin linnasta. Siellä tiedetään olleen mustia, punaruskein merkein varustettuja settereitä jo 1800-luvun alkuvuosina. Koiria arvostettiin niiden metsästysinnon, koulutettavuuden ja ystävällisen luonteen vuoksi. Tavoitteena oli tehokas ja vahvarakenteinen lintukoira, joka pystyi työskentelemään pitkiä aikoja vaativassa maastossa.
Settereitä oli aiemmin monenvärisiä ja -tyyppisiä. Kun niitä alettiin 1800-luvulla erotella omiksi roduikseen, mustaa, ruosteenpunaisin merkein varustettua tyyppiä kutsuttiin nimellä Black and Tan Setter. Britannian kennelliitto tunnusti sen tällä nimellä vuonna 1873. Vuonna 1924 rodun nimeksi muutettiin Gordon Setter viittauksena sen yhteyteen Gordonin neljänteen herttuaan ja linnan tunnettuihin koiriin.
Rodun ytimessä on edelleen seisovan lintukoiran työ. Koira hakee maastosta riistaa, ilmaisee sen pysähtymällä seisontaan ja tekee sitten yhteistyötä metsästäjän kanssa linnun lentoon ajamisessa ja noudossa. FCI sijoittaa rodun ryhmään 7, ja rodun kansainväliseen luokitukseen kuuluu käyttökoe.
Vanhemmissa kuvauksissa mainitaan mahdollisia risteytyksiä collieiden, vihikoirien ja muiden koiratyyppien kanssa. Näyttö on epävarmaa, eikä näitä teorioita tarvita rodun dokumentoidun kehityksen selittämiseen. Vakiintuneita tietoja ovat yhteys brittiläisiin settereihin ja Gordonin linnaan, Black and Tan Setter -nimi sekä nimenmuutos vuonna 1924.
Gordoninsetterit saapuivat varhain Pohjoismaihin, ja Ruotsin rotuyhdistys perustettiin vuonna 1907. Nykyistä ruotsalaista kantaa ovat muovanneet pitkälti metsästyskäyttö ja pohjoismainen yhteistyö. Tällä historialla on käytännön merkitystä tulevalle omistajalle: rodun ulkonäköä ei voi erottaa siitä tehtävästä, johon sitä yhä jalostetaan.
¶Arki gordoninsetterin kanssa
Elämä gordoninsetterin kanssa tarkoittaa arjen järjestämistä suuren ja kestävän metsästyskoiran tarpeiden ympärille. Omakotitalo ja piha eivät korvaa tekemistä, eikä kerrostaloasuminen automaattisesti sulje rotua pois, jos koira saa sopivaa työskentelyä, ulkoilua ja lepoa. Olennaista on, pystyykö omistaja tarjoamaan turvallisia hakumahdollisuuksia, monipuolista koulutusta ja toimivan arjen myös pimeinä ja sateisina työpäivinä.
Pienten lasten ja koirien seurassa tulee aina olla aikuinen. Gordoninsetterin koko, häntä ja innostus voivat kaataa lapsen ilman minkäänlaista aggressiivisuutta. Lapset eivät saa häiritä koiraa sen syödessä tai levätessä, ja koira tarvitsee oman rauhallisen paikan. Arvioi yksittäisen koiran käytöstä sen sijaan, että luottaisit yleiseen väitteeseen rodun lapsiystävällisyydestä.
Yhteiselo muiden koirien kanssa voi sujua hyvin, mutta tutustuttaminen ja yksilöiden käytös merkitsevät enemmän kuin rodun nimi. Kissat ja pieneläimet vaativat erityistä suunnittelua, sillä nopea liike voi herättää metsästyskiinnostuksen. Aloita tutustuttaminen etäältä koiran ollessa hihnassa ja pidä kohtaamiset lyhyinä ja hallittuina. Kissalla tulee olla korkeita paikkoja, joihin koira ei pääse, sekä erilliset ruokailu-, juoma-, lepo- ja hiekkalaatikkopaikat. Oman kodin kissan kanssa rauhallisesti elävä koira voi silti jahdata vierasta kissaa ulkona.
Yksinoloa tulee opettaa vähitellen sen jälkeen, kun koira tuntee olonsa turvalliseksi. Aloita hyvin lyhyistä hetkistä oven takana tai kodin ulkopuolella ja pidennä aikaa vasta, kun koira pystyy lepäämään. Kamera voi paljastaa edestakaista kulkemista, ääntelyä tai tuhoamista, jota ei huomaa kotiin palatessa. Ruotsin maatalousviraston ohje, jonka mukaan koirat tulisi ulkoiluttaa päiväsaikaan vähintään kuuden tunnin välein, ei kerro, kuinka pitkän ajan yksittäinen koira viihtyy yksin.
Selvitä ennen ostamista:
- kasvattajan käyttö- ja ulkomuotojalostuksen tavoitteet ja niiden käytännön merkitys,
- vanhempien käyttökoetulokset, työskentelytapa, luonne ja rauhoittumiskyky,
- viralliset lonkkatulokset sekä lähisukulaisten tulokset,
- tarkat rcd4-PRA-, CCA- ja CL-tulokset sekä se, millaisen koiran kanssa mahdollinen kantaja on yhdistetty,
- suvussa esiintyneet kynsien irtoamiset ja mahalaukun laajentumat ja kiertymät,
- miten pentuja totutetaan luoksetuloon, rauhoittumiseen, käsittelyyn, laukauksiin ja vaihteleviin ympäristöihin.
Keskeinen kysymys ei ole, voiko gordoninsetteri olla perhekoira, vaan haluaako perhe elää seisovan lintukoiran kanssa ja kehittää sen taitoja vuosien ajan.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen gordoninsetterin luonne yleensä on perheenjäsenten ja lasten seurassa?
Tämän rodun koirat ovat yleensä helliä ja uskollisia, ja ne kiintyvät usein hyvin vahvasti niihin, jotka niistä pääasiassa huolehtivat. Lasten kanssa ne ovat tavallisesti lempeitä ja kärsivällisiä, mutta suuren kokonsa ja innokkuutensa vuoksi niiden yhdessäoloa pienten lasten kanssa on hyvä valvoa. Ne voivat kypsyä henkisesti hitaasti ja säilyttää pentumaisen riehakkuutensa pitkälle aikuisikään.
Kuinka paljon liikuntaa gordoninsetteri oikeastaan tarvitsee päivittäin?
Se on urheilullinen metsästyskoira, joka tarvitsee yleensä päivittäin vähintään 60–90 minuuttia reipasta ja tavoitteellista liikuntaa – pelkkä pihalla oleilu ei riitä. Vapaana juokseminen turvallisilla alueilla, pitkät vaellukset ja hajutyöskentely auttavat täyttämään sekä fyysisen liikunnan että henkisen aktivoinnin tarpeet. Ilman riittävää tekemistä koira voi muuttua levottomaksi ja sille voi kehittyä ei-toivottuja käytösmalleja.
Sopivatko gordoninsetterit sisäkoiriksi vai tarvitsevatko ne suuren pihapiirin?
Ne viihtyvät hyvin omakotitalossa myös esikaupunkialueella, kunhan niiden liikunnantarpeesta huolehditaan säännöllisesti. Turvallisesti aidattu piha on erittäin hyödyllinen, sillä metsästysvaistojensa vuoksi ne lähtevät herkästi hajujen perään. Sisätiloissa ne ovat yleensä rauhallisia, kun ne ovat saaneet riittävästi liikuntaa ja läheisyyttä ihmisiltä.
Millaista hoitoa gordoninsetterin hapsuinen turkki vaatii?
Korvien, rinnan, jalkojen ja hännän pitkät, silkkiset hapsukarvat takkuuntuvat ja keräävät helposti roskia. Useimmat koirat tarvitsevat harjausta useita kertoja viikossa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kohtiin, jotka takkuuntuvat helposti tai joihin tarttuu takiaisia. Tassujen, korvien sekä peräaukon ja sukuelinten ympäristön karvojen säännöllinen siistiminen ja korvien puhdistaminen auttavat pitämään turkin helppohoitoisena ja terveenä.
Mitkä ovat gordoninsetterien yleisimmät terveysongelmat?
Rodulla on alttiutta lonkka- ja kyynärniveldysplasialle sekä joillekin perinnöllisille silmäsairauksille, joten jalostuskoirien terveystutkimukset ovat tärkeitä. Syvärintaisella rodulla myös mahalaukun laajentuma ja kiertymä ovat huolenaiheita. Rodussa esiintyy lisäksi joitakin verisairauksia ja hormonitoiminnan häiriöitä, joten säännölliset eläinlääkärintarkastukset ja rodulle ominaisten terveysriskien tunteminen ovat suositeltavia.
Tulevatko gordoninsetterit toimeen muiden koirien ja kissojen kanssa?
Huolellisesti sosiaalistettuina monet tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä. Jotkut urokset voivat kuitenkin olla dominoivia. Voimakkaan saalistusviettinsä vuoksi ne saattavat jahdata ulkona kissoja tai pieniä eläimiä, vaikka eläisivätkin sovussa kodin muiden lemmikkien kanssa. Varhainen, hallittu tutustuttaminen ja selkeät järjestelyt yhteiselon turvaamiseksi ovat tärkeitä, kun ne elävät pienempien eläinten kanssa.
Kuinka helposti gordoninsetteri on koulutettavissa ja millainen koulutustapa sille sopii parhaiten?
Ne ovat älykkäitä ja työskentelevät innokkaasti, mutta voivat olla itsenäisiä ja uppoutua helposti hajujen maailmaan. Johdonmukainen, palkitsemiseen perustuva koulutus, jossa on paljon vaihtelua ja maastossa tehtäviä harjoituksia, toimii yleensä paremmin kuin samojen harjoitusten jatkuva toistaminen. Rauhallinen ja kärsivällinen lähestymistapa on tärkeä, sillä kovat menetelmät voivat tehdä niistä itsepäisiä tai heikentää niiden yhteistyöhalua.
Sopiiko gordoninsetteri ensimmäiseksi koiraksi?
Rotu voi olla haastava ensikertalaiselle, sillä se tarvitsee paljon liikuntaa, aikuistuu hitaasti ja sillä on voimakas metsästysvietti. Sitoutunut ensikoiran omistaja, joka on valmis panostamaan koulutukseen, sosiaalistamiseen ja päivittäiseen liikuntaan, voi pärjätä hyvin etenkin kasvattajan tai kouluttajan tuella. Rauhallista ja helppohoitoista seurakoiraa etsivä kokee tämän rodun todennäköisesti vaativaksi.
Kuinka äänekkäitä gordoninsetterit ovat, ja haukkuvatko ne paljon?
Ne eivät yleensä hauku jatkuvasti, mutta ilmoittavat kyllä vieraista, villieläimistä ja epätavallisista äänistä. Tylsistyminen ja virikkeiden puute voivat lisätä haukkumista etenkin nuorilla, energisillä koirilla. Kun koiraa opetetaan jo varhain hiljenemään pyynnöstä ja sille tarjotaan riittävästi päivittäistä liikuntaa, haukkuminen pysyy yleensä hallinnassa.
Mitä minun pitäisi tietää rodun metsästystaustasta, jos haluan koiran vain seuraksi?
Tämä seisova lintukoira on jalostettu työskentelemään järjestelmällisesti etäällä ohjaajastaan, mikä näkyy vahvana viettinä seurata hajuja ja hakea laajalta alueelta. Myös seurakoirana se hyötyy hajuaistia hyödyntävistä aktiviteeteista, kuten jäljestyksestä tai hajutyöskentelystä. Luotettavan luoksetulon opettaminen ja turvallisesti aidatut ulkoilualueet ovat välttämättömiä, sillä riistan perään lähtemisen vietti voittaa usein arkisen tottelevaisuuden.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Gordoninsetteri muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
