¶Sisällysluettelo
¶Rotu lyhyesti
- Klassinen lintukoira, joka tunnetaan tyylikkäästä olemuksestaan ja tunnusomaisesta seisonta-asennostaan riistan löydettyään.
- Atleettinen ja voimakas, mutta kotioloissa yllättävän lempeä, hellä ja ihmisläheinen.
- Erittäin energinen käyttökoirarotu, joka tarvitsee päivittäin runsaasti liikuntaa, aivotyötä ja ulkoilua.
- Lyhyt, sileä ja helppohoitoinen karvapeite, jonka väritys vaihtelee sitruunankeltaisen ja valkoisen yhdistelmästä yksiväriseen maksanruskeaan tai mustaan.
- Sopii parhaiten aktiivisille ihmisille ja perheille, jotka nauttivat retkeilystä, juoksemisesta, metsästyksestä tai muusta ulkoilusta.
¶Ulkonäkö ja karvapeite
Pointteri on rotu, joka kääntää katseita kaikkialla. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy koiran selkeisiin, sulaviin linjoihin ja luonnolliseen tasapainoisuuteen. Runko on ennemmin urheilullinen kuin raskas, ja se on rakentunut pitkiä maastopäiviä varten. Hyvärakenteisen pointterin tulisi näyttää siltä, että se pystyy etenemään vaivattomasti pitkällä, vapaalla askeleella ja että sillä on riittävästi voimaa työskennellä epätasaisessa maastossa.
Urokset ovat yleensä hieman narttuja kookkaampia ja voimakkaampia, mutta molempien sukupuolten yleisvaikutelma on samanlainen. Urosten säkäkorkeus on usein noin 61–69 senttimetriä ja narttujen 57–66 senttimetriä. Painon tulisi olla suhteessa rakenteeseen, eikä koira saa vaikuttaa raskaalta. Rintakehä on syvä mutta ei liian leveä, joten vahvoille keuhkoille ja sydämelle jää tilaa. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet, mutta rintakehä ei ole tynnyrimäinen. Lanne on hieman kaareva ja takaosa lihaksikas, mikä osaltaan mahdollistaa rodulle ominaisen voimakkaan työnnön ja pitkälle eteen ulottuvan liikkeen.
Pointterin pää on sekä jalo että tarkoituksenmukainen. Kallo on melko leveä ja otsapenger selvä. Kuono on riittävän pitkä riistan kantamiseen ja vapaaseen hengittämiseen työskentelyn aikana. Suuret ja avoimet sieraimet kuvastavat rodun poikkeuksellisen hyvää hajuaistia. Silmät ovat ilmeikkäät ja yleensä tummat, ja niiden ilme on tarkkaavainen ja älykäs. Korvat ovat melko korkealle kiinnittyneet, keskipitkät ja päänmyötäiset. Korvalehti on pehmeä ja ohut.
Häntä on rodun tunnusomainen piirre. Se on tyvestä paksu ja kapenee kärkeä kohti. Liikkeessä koira kantaa sitä selkälinjan tasolla. Kun pointteri saa vainun ja pysähtyy seisomaan, häntä jäykistyy ja ojentuu selän jatkeeksi. Näin syntyy se klassinen siluetti, jota monet lintukoirien ystävät ihailevat.
Karvapeite on lyhyt, tiheä ja sileän tuntuinen. Se on tiiviisti rungonmyötäinen ja hyväkuntoisella koiralla kiiltävä. Koska karvapeite on suhteellisen ohut joihinkin muihin lintukoiriin verrattuna, se ei suojaa pointteria kovin hyvin kylmältä tai märältä säältä. Väritys on monipuolinen ja näyttävä. Tavallisia värejä ovat:
- Sitruunankeltainen ja valkoinen
- Oranssi ja valkoinen
- Maksanruskea ja valkoinen
- Musta ja valkoinen
- Kolmivärinen
- Yksivärinen, esimerkiksi maksanruskea tai musta
Värilliset alueet voivat olla valkoisella pohjalla laikkuina tai pilkutuksena. Pään ja korvien merkit antavat usein jokaiselle koiralle oman yksilöllisen ilmeensä.
Karvapeitteen hoito on yksinkertaista, mitä monet omistajat arvostavat. Viikoittainen harjaus kumisella harjauskintaalla tai pehmeällä harjalla auttaa yleensä pitämään irtokarvan määrän kurissa ja levittämään ihon luonnollista rasvaa tasaisesti karvapeitteeseen. Runsaamman karvanlähdön aikaan, usein keväällä ja syksyllä, harjausta voi lisätä. Karvapeitteen pyyhkiminen kostealla liinalla kerää irtokarvat ennen kuin ne päätyvät huonekaluille ja vaatteisiin.
Iho kannattaa tarkistaa säännöllisesti, sillä ohut karvapeite suojaa vain vähän maastossa syntyviltä naarmuilta ja pieniltä haavoilta. Korkeassa heinikossa tai aluskasvillisuuden seassa kuljetun lenkin jälkeen pointteri on hyvä käydä käsin läpi takiaisten, pienten haavojen ja punkkien varalta. Korvat tulee tarkistaa ja puhdistaa tarvittaessa hellävaraisesti, erityisesti uimisen tai kosteissa oloissa metsästämisen jälkeen. Vaikka karvapeite hylkii jonkin verran likaa, pesu parin kuukauden välein tai koiran ollessa erityisen mutainen pitää sen olon mukavana ja tuoksun raikkaana. Käytä mietoa koirashampoota, jotta iho ei kuivu.
Pointterin ulkonäkö ja karvapeite kuvastavat sen käyttötarkoitusta. Koko rakenne tukee tehokasta liikkumista, kestävyyttä ja tarkkaa hajutyöskentelyä. Vähäinen turkinhoidon tarve on monelle kiireiselle omistajalle mieluisa lisäetu.
¶Luonne ja persoonallisuus
Elämä pointterin kanssa on kuin asuisi innokkaan ja hyväntuulisen urheilijan kanssa. Rotu on jalostettu työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ihmisen kanssa, joten pointterit kiintyvät yleensä vahvasti perheeseensä ja nauttivat yhdessäolosta. Useimmat ovat helliä, leikkisiä ja innokkaasti mukana kaikessa, mitä niiden ihmiset tekevät, olipa kyse illanvietosta sohvalla tai uusiin retkipolkuihin tutustumisesta viikonloppuna.
Hyvin sosiaalistettu pointteri suhtautuu arjessa vieraisiin yleensä ystävällisesti ja avoimesti, vaikka jotkut yksilöt voivat olla aluksi hieman pidättyväisiä. Rotua ei tavallisesti käytetä vahtikoirana, sillä uusi tulija saa paljon todennäköisemmin uteliaan ja häntää heiluttavan vastaanoton kuin epäluuloisen katseen. Luontaisen valppautensa ansiosta pointteri kuitenkin yleensä ilmoittaa jonkun lähestyvän taloa, joten se voi toimia tulijoista kertovana hälyttäjänä.
Perhekoirana pointteri on usein parhaimmillaan. Se on yleensä lempeä ja kärsivällinen lasten kanssa, varsinkin jos se on kasvanut heidän rinnallaan. Leikkisyytensä ansiosta se on mainio kumppani aktiivisille lapsille, jotka pitävät ulkoleikeistä. Koko ja energisyys kuitenkin tarkoittavat, että yhteistä tekemistä on valvottava etenkin hyvin pienten lasten kanssa. Pihalla vauhdikkaasti juokseva iloinen pointteri voi helposti kaataa taaperon vahingossa, joten sekä lasta että koiraa on tärkeää opettaa toimimaan toistensa seurassa.
Pointterit tulevat yleensä hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Monet nauttivat koiraseurasta niin kotona kuin puistossakin. Varhaiset tutustumiset ja myönteiset kokemukset auttavat niitä oppimaan hyvät koirien väliset käytöstavat. Pienempien lemmikkien, kuten kissojen tai kanien, kohdalla yksilön luonne ja kasvuympäristö vaikuttavat paljon. Pointteri on metsästyskoira, jolla on voimakas vietti etsiä riistaa ja ilmaista sen sijainti seisonnalla. Siksi jotkut yksilöt voivat kiinnostua hyvin voimakkaasti pienistä, nopeasti liikkuvista eläimistä. Toiset oppivat elämään sopuisasti perheen kissan kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä pienestä pitäen. Kohtaamisia kannattaa valvoa, eikä koiraa pidä jättää yksin pienten lemmikkien kanssa ennen kuin sen käytöksestä voi olla täysin varma.
Aivotyö on tälle rodulle yhtä tärkeää kuin hellyys. Tylsistynyt pointteri voi keksiä hyvinkin luovia tapoja viihdyttää itseään, eivätkä ne aina miellytä omistajaa. Tavallisia haasteita ovat:
- Kodin esineiden pureskelu, jos yksinoloa kertyy liikaa
- Kuoppien kaivaminen pihalle tai kukkapenkkeihin
- Levottomuus ja edestakainen kuljeskelu sisällä
- Ylenpalttinen innostuminen vieraiden saapuessa
Tällainen käytös kertoo usein liikunnan tai mielekkään tekemisen puutteesta eikä ”huonosta” luonteesta. Kun tarpeet täyttyvät, pointterit ovat kotona tavallisesti rauhallisia, rentoja ja tyytyväisiä. Monet omistajat kuvailevat niitä sohvaseuralaisiksi, jotka muuttuvat keskittyneiksi urheilijoiksi heti ulos astuttuaan.
Pointteri voi olla tunne-elämältään varsin herkkä. Se reagoi voimakkaasti äänensävyihin ja kehonkieleen, eivätkä monet yksilöt siedä hyvin kovakouraista kohtelua tai äänekästä, kaoottista ympäristöä. Juuri tämä herkkyys tekee siitä kuitenkin vastaanottavaisen ja helposti koulutettavan lempeillä menetelmillä. Pointteri haluaa miellyttää omia ihmisiään ja oppii nopeasti arjen rutiinit sekä sen, mitä siltä odotetaan.
Pointterin luonne sopii omistajalle, joka nauttii läheisestä yhteistyöstä koiran kanssa. Jos etsit kumppania aktiiviseen elämäntapaan ja yhteisiin seikkailuihin sekä päivän päätteeksi jalkojesi juureen asettuvaa ystävää, pointteri voi olla erinomainen valinta. Jos taas toivot vähäenergistä koiraa, jolle riittävät lyhyet kävelyt ja pitkät päivät yksin, tämä ei todennäköisesti ole sinulle sopiva rotu.
¶Koulutus ja liikunta
Koulutus ja liikunta ovat aivan keskeisiä asioita onnellisessa arjessa pointterin kanssa. Kyseessä on kestäväksi ja työintoiseksi jalostettu metsästyskoira, joten pari lyhyttä korttelikierrosta ei riitä. Kun fyysiset ja henkiset tarpeet täyttyvät, pointteri voi olla ihastuttava kumppani. Jos ne sivuutetaan, ongelmia alkaa nopeasti kasaantua.
Useimmat aikuiset pointterit tarvitsevat päivittäin vähintään yhdestä kahteen tuntia aktiivista liikuntaa. Se voi olla reipasta kävelyä, pyörän vierellä juoksemista, vapaana liikkumista turvallisilla alueilla tai ohjattua tekemistä, kuten metsästyskoulutusta tai jäljestystä. Nuoria koiria ei tule rasittaa liikaa luuston vielä kehittyessä, mutta nekin tarvitsevat useita lyhyempiä liikuntahetkiä energian purkamiseen ja ympäristön tutkimiseen.
Pointterit pitävät usein erityisesti seuraavista:
- Pitkät maastoretket, joilla ne pääsevät käyttämään nenäänsä
- Juoksulenkit tai koirajuoksu omistajan kanssa
- Noutoleikit ja piilotettujen lelujen etsiminen
- Uiminen, kun siihen tutustutaan rauhallisesti ja turvallisesti
Näistä kaikkein palkitsevinta on usein hajutyöskentelyä ja etsimistä sisältävä tekeminen. Rotu kehitettiin paikantamaan riistalintuja ilmavainun avulla ja jähmettymään sitten seisontaan osoittamaan linnun sijainti metsästäjälle. Tämä vaisto säilyy, vaikka pointteri ei koskaan osallistuisi varsinaiseen metsästystyöhön. Monet omistajat piilottavat herkkuja tai leluja korkeaan heinikkoon tai metsään ja antavat koiran haravoida aluetta nenäänsä käyttäen. Tällainen leikki tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa luontaisia viettejä ja väsyttää koiraa miellyttävästi sekä henkisesti että fyysisesti.
Koulutuksessa kannattaa keskittyä positiiviseen vahvistamiseen ja selkeään viestintään. Pointterit ovat älykkäitä ja nopeita oppimaan, mutta kovat ojennukset voivat lannistaa niitä. Ne oppivat parhaiten, kun harjoittelu tuntuu yhteistyöleikiltä eikä tahtojen taistelulta. Palkitse toivottua käytöstä herkuilla, leluilla tai kehuilla, jaa tehtävät sopivan pieniin osiin ja pidä harjoitukset melko lyhyinä ja hauskoina. Vaihtelu kannattaa: saman harjoituksen jatkuva toistaminen voi kyllästyttää pointterin ja saada sen huomion harhailemaan.
Perustottelevaisuus on tärkeää turvallisuuden vuoksi, erityisesti luotettava luoksetulo. Monilla pointtereilla on voimakas takaa-ajovietti ja suuri into seurata kiinnostavia hajuja. Luoksetulon harjoittelu nuoresta lähtien, aluksi pitkässä liinassa turvallisilla alueilla, auttaa luomaan tavan pitää yhteyttä ohjaajaan ja palata kutsusta. Myös varman odottamisen tai paikallaolon sekä löysällä hihnalla kävelemisen opettaminen helpottaa arkea.
Aktiivisena ja monipuolisena rotuna pointteri menestyy usein erilaisissa koiraurheilulajeissa, jotka tarjoavat erinomaisen kanavan energialle ja työinnolle. Sille voivat sopia esimerkiksi:
- Kanakoirakokeet tai käytännön metsästyskoulutus
- Agility, jossa nopeus ja urheilullisuus pääsevät esiin
- Tottelevaisuuskoulutus tai rally-toko
- Jäljestys, etsintäleikit tai nosework
Näistä lajeista hyötyminen ei edellytä kilpailemista. Jo paikallisen koiraseuran harjoitukset tai vapaamuotoinen ryhmätreeni voivat tarjota arvokasta aivotyötä ja sosiaalistumista.
Yksi pointterin koulutuksen tavallisista haasteista on keskittymisen herpaantuminen ulkona. Tarkka nenä poimii lintujen, kanien ja muiden villieläinten hajuja, jotka voivat olla paljon kiinnostavampia kuin ohjaajan senhetkinen pyyntö. Harjoittelua kannattaa siksi vaikeuttaa vähitellen: aloita rauhallisessa ympäristössä ja lisää häiriöitä pikkuhiljaa. Palkitse anteliaasti, kun koira valitsee ympäristön sijaan sinuun keskittymisen. Erityisen mieluisat palkkiot voivat auttaa ulkoharjoittelussa.
Työkoirataustastaan huolimatta pointteri ei ole kova tai periksiantamaton koira. Se tarvitsee johdonmukaisuutta ja selkeitä sääntöjä, mutta pelottelu ei toimi sen kanssa hyvin. Kun omistaja panostaa varhaiseen koulutukseen, sosiaalistamiseen ja mielekkäisiin tapoihin purkaa energiaa, pointterista kasvaa yleensä hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen kumppani niin kotiin kuin kodin ulkopuolellekin.
¶Terveys
Pointteria pidetään yleisesti elinvoimaisena ja terveenä rotuna, etenkin joihinkin muihin suuriin koiriin verrattuna. Kuten kaikilla rotukoirilla, silläkin esiintyy kuitenkin tiettyjä sairauksia, joista tulevien omistajien ja kasvattajien on hyvä olla tietoisia. Tieto ja vastuullinen hoito auttavat tukemaan pitkää ja aktiivista elämää.
Pointterin elinikä on tavallisesti noin 12–14 vuotta. Osa yksilöistä elää pidempäänkin, kun ravitsemus, liikunta ja eläinlääkärinhoito ovat kunnossa. Monet kasvattajat teettävät terveystutkimuksia parantaakseen terveiden pentujen mahdollisuuksia. Rodulle yleisesti suositeltuja tutkimuksia ovat:
- Lonkkakuvaus lonkkaniveldysplasian varalta
- Joissakin populaatioissa kyynärnivelten kuvaus
- Silmätutkimukset perinnöllisten silmäsairauksien varalta
Lonkkaniveldysplasiassa lonkkanivel kehittyy poikkeavasti, mikä voi myöhemmin johtaa nivelrikkoon ja kipuun. Vastuulliset kasvattajat valitsevat jalostukseen koiria, joiden lonkat on arvioitu hyviksi oman maan virallisessa tutkimusjärjestelmässä. Omistaja voi auttaa vähentämään mahdollisen alttiuden vaikutuksia pitämällä koiran hoikkana, välttämällä hyvin nuorten pentujen liiallista rasittamista ja tarjoamalla liikkumiseen sopivia alustoja.
Perinnölliset silmäsairaudet ovat pointtereilla harvinaisempia kuin joillakin muilla roduilla, mutta jalostuskoirien säännölliset tutkimukset auttavat pitämään riskin pienenä. Silmätutkimuksissa voidaan havaita myös koiran ikääntyessä kehittyviä sairauksia, kuten kaihia tai verkkokalvon ongelmia. Eläinlääkäriin on syytä hakeutua, jos pointterin silmissä näkyy punoitusta tai samentumista, koira siristelee tai se ei halua mennä kirkkaaseen valoon.
Monien syvärintaisten rotujen terveyshuoli on myös mahalaukun laajentuma ja kiertymä. Siinä mahalaukku täyttyy kaasulla ja voi kiertyä, ja kyseessä on vakava, hengenvaarallinen tila. Kaikki pointterit eivät kuulu suuren riskin ryhmään, mutta omistajan on hyvä tunnistaa varoitusmerkit, kuten vatsan äkillinen turpoaminen, tulokseton yökkäily, levottomuus ja kivun merkit. Ehkäiseviin toimiin voivat kuulua ruoan jakaminen kahteen tai kolmeen pienempään päivittäiseen ateriaan yhden suuren sijaan, rajun liikunnan välttäminen juuri ennen ruokailua ja sen jälkeen sekä riskitekijöistä keskusteleminen eläinlääkärin kanssa.
Muiden aktiivisten koirien tavoin pointtereille voi sattua vammoja, etenkin venähdyksiä, nyrjähdyksiä ja pieniä haavoja vauhdikkaissa leikeissä tai metsästystyössä. Säännöllinen tarkistus liikunnan jälkeen auttaa huomaamaan pienet vaivat ennen niiden pahenemista. Kiinnitä huomiota jatkuvaan ontumiseen, haluttomuuteen hypätä tai liikkumistavan muutoksiin ja kysy neuvoa eläinlääkäriltä, jos oireet eivät mene nopeasti ohi.
Myös ihon ja korvien terveydestä kannattaa huolehtia. Lyhyen karvapeitteen ansiosta ongelmat on helppo havaita, mutta se suojaa heikommin auringolta, kylmältä ja ympäristön ärsykkeiltä. Pitkiä aikoja voimakkaassa auringonpaisteessa oleskelevat pointterit, erityisesti pääosin valkoiset yksilöt, voivat olla alttiimpia auringonpolttamille paljailla alueilla, kuten kirsussa ja korvissa. Kuumassa ilmastossa koiralle sopiva aurinkosuoja ja varjopaikka ovat tärkeitä. Korvatulehduksia voi kehittyä kaikille luppakorvaisille koirille, varsinkin jos ne uivat säännöllisesti. Korvien säännöllinen tarkistaminen, hellävarainen puhdistus ja huolellinen kuivaaminen vesityöskentelyn jälkeen auttavat vähentämään riskiä.
Hyvä perushoito tukee terveyttä merkittävästi. Siihen kuuluvat:
- Tasapainoinen ja laadukas, ikään ja aktiivisuuteen sopiva ruokavalio
- Säännöllinen madotus ja loistorjunta
- Vuosittaiset terveystarkastukset ja rokotukset eläinlääkärin suositusten mukaan
- Hampaiden hoito harjaamalla tai sopivilla purutuotteilla
Ylipainon riskiä ei pidä aliarvioida. Pointterit rakastavat ruokaa ja voivat lihoa helposti, jos energiansaanti ei vastaa kulutusta. Ylipaino kuormittaa niveliä, lisää aineenvaihduntasairauksien riskiä ja voi lyhentää elinikää. Koiran kuntoa voi seurata kotona yksinkertaisesti tunnustelemalla, että kylkiluut tuntuvat ilman voimakasta painamista, ja katsomalla, että vyötärö erottuu selvästi ylhäältä päin.
Valitsemalla vastuullisen kasvattajan, teettämällä suositellut terveystutkimukset ja sitoutumalla aktiiviseen, terveelliseen elämäntapaan useimmat pointterin omistajat voivat nauttia monista yhteisistä vuosista ilman merkittäviä terveysongelmia.
¶Historia ja alkuperä
Pointteri on yksi klassisista lintukoiraroduista, ja sen historia liittyy läheisesti linnunmetsästyksen kehitykseen Euroopassa. Vaikka tarkkaa alkuperää ei ole dokumentoitu yksityiskohtaisesti, useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että rotu muotoutui Britanniassa useita vuosisatoja sitten. Varhaisia mainintoja seisovista koirista on 1600-luvulta, jolloin metsästäjät alkoivat siirtyä lintujen verkkopyynnistä lentävien lintujen ampumiseen. Uuteen metsästystapaan tarvittiin koira, joka haki metsästäjän edellä, löysi riistan hajun perusteella ja pysähtyi sitten osoittamaan tarkasti, missä linnut piileskelivät.
Brittiläisen pointterin kehitykseen uskotaan vaikuttaneen useita eurooppalaisia seisovia koiria, esimerkiksi espanjalaisia ja portugalilaisia koiria, joita matkailijat ja kotiin palaavat sotilaat toivat Britanniaan. Niitä risteytettiin todennäköisesti nopeiden brittiläisten metsästyskoirien ja mahdollisesti kettukoirien kanssa. Tavoitteena oli kevyempi ja nopeampi koiratyyppi, joka pystyi hakemaan laajoilla nummi- ja peltoalueilla. Ajan mittaan rodulle omistautuneet kasvattajat valitsivat jalostukseen samoja ominaisuuksia, joita arvostetaan yhä: erinomaista hajuaistia, varmaa ja tyylikästä seisontaa, nopeutta, kestävyyttä ja yhteistyöhaluista luonnetta.
1700- ja 1800-luvuilla pointteri oli jo vakiinnuttanut paikkansa brittiläisessä metsästyskulttuurissa. Tuon ajan maalauksissa kuvataan usein tyylikkäitä pointtereita nummilla jähmettyneinä näyttävään seisontaan piilossa olevien riistalintujen kohdalle. Rodun maine levisi Eurooppaan ja kauemmaskin, ja pointteria käytettiin muiden lintukoirarotujen kehittämiseen useissa maissa.
Linnunmetsästyksen käytäntöjen muuttuessa myös pointteriin kohdistuvat odotukset kehittyivät. Sitä arvostettiin lintujen löytämiseen ja ilmaisemiseen erikoistuneena koirana, joka työskenteli yleensä metsästäjän edellä ja joskus yhteistyössä noutajan kanssa. Sen tehtävä oli löytää linnut mutta olla ajamatta niitä lentoon, jotta ampuja ehti asettua sopivaan paikkaan. Tehtävä vaati paitsi luontaista hajutyöskentelytaitoa myös hyvää koulutettavuutta ja malttia erittäin kiihdyttävässä tilanteessa.
Järjestettyjen koiranäyttelyiden yleistyessä 1800-luvulla pointterista tuli myös suosittu näyttelyrotu. Kenneljärjestöt laativat virallisia rotumääritelmiä kuvaamaan ihanteellista rakennetta ja ulkonäköä, kun taas käyttöominaisuuksia arvostavat harrastajat jatkoivat maastotyöskentelyn testaamista ja kehittämistä kokeissa. Huolellisesti ylläpidetyt kantakirjat ja jalostusohjelmat auttoivat vakiinnuttamaan nykyisin tuntemamme pointterin ulkonäön ja luonteen.
Nykyään aiempaa harvempi saa elantonsa metsästyskoiran avulla, mutta pointteri on sopeutunut hyvin muuttuviin aikoihin. Monissa maissa se on edelleen arvostettu käyttökoira riistalintujen metsästyksessä. Toisaalla se on löytänyt paikkansa monipuolisena harrastus- ja seurakoirana. Pointtereita nähdään yhä kanakoirakokeissa, joissa ne osoittavat kykynsä hakea, seisoa ja työskennellä yhteistyössä ohjaajan kanssa. Samalla niitä nähdään näyttelykehissä, tottelevaisuuskilpailuissa ja jopa agilityradoilla, joilla niiden nopeus ja innokkuus erottuvat.
Erilaisista käyttötarkoituksista huolimatta pointterin perusolemus on säilynyt samana. Se on pohjimmiltaan yhä väsymätön ja tehtävälleen omistautunut lintukoira, jolla on voimakas halu työskennellä tiiviisti ihmisen kanssa. Tämän taustan ymmärtäminen auttaa nykyomistajaa käsittämään, miksi pointteri käyttää nenäänsä niin innokkaasti, miksi se luontaisesti haravoi maastoa tietynlaisella hakukuviolla ja miksi se tuntuu heräävän eloon avoimessa maastossa. Pitkä historia metsästyskumppanina on muovannut paitsi sen rakennetta myös yhteistyöhaluista ja innokasta luonnetta, joka kerää edelleen ihailijoita ympäri maailmaa.
¶Arki pointterin kanssa
Elämä pointterin kanssa on palkitsevaa, mutta siihen liittyy myös erityisiä vastuita ja elämäntapaan vaikuttavia seikkoja. Tämä rotu ei sovi noin vain mihin tahansa ympäristöön tai päivärytmiin. Tulevan omistajan kannattaa harkita huolellisesti, pystyykö oma arki tarjoamaan sen, mitä pointteri todella tarvitsee.
Asuintila on yksi huomioitava asia, vaikka pointteri voi yllättävän hyvin asua pienessäkin kodissa tai jopa kerrostaloasunnossa, kunhan liikunnantarve täyttyy. Kodin kokoa tärkeämpää on se, kuinka paljon koira pääsee päivittäin ulos ja liikkumaan. Pitkiä päiviä poissa oleva omistaja, joka ei pysty tarjoamaan pitkiä kävely- tai juoksulenkkejä, kohtaa todennäköisesti vaikeuksia. Ihanteellisesti sinun tulisi pystyä sitoutumaan päivittäin vähintään yhteen kunnon ulkoilukertaan ja sen lisäksi lyhyempiin lenkkeihin tai leikkihetkiin.
Turvallisesti aidattu piha on suuri apu. Pointterit kiinnostuvat usein kaikesta liikkuvasta, kuten linnuista, oravista ja ohi juoksevista lenkkeilijöistä. Tukeva ja luotettava aita on tärkeä, jotta koira ei pääse omille teilleen. Pihalle voi järjestää virikkeitä, kuten:
- Ruoalla tai herkuilla tehtyjä hajujälkiä
- Pihan turvallisiin nurkkauksiin piilotettuja leluja
- Vaihtuvia puruleluja ja aktivointiruokailuvälineitä
Nämä yksinkertaiset ideat tarjoavat koiralle aivotyötä etenkin silloin, kun itse puuhaat sisällä. Pihaleikit ovat kuitenkin varsinaisten lenkkien ja retkien lisä, eivät niiden korvike.
Pointterin ylläpitokustannukset ovat samaa luokkaa kuin monilla muilla keskikokoisilla ja suurilla roduilla. Vuosittaisiin menoihin kuuluvat tavallisesti:
- Laadukas, aktiiviselle koiralle sopiva ruoka
- Tavanomainen eläinlääkärinhoito, rokotukset ja loistorjunta
- Mahdollinen vakuutus, josta voi olla suuri apu yllättävän sairauden tai tapaturman sattuessa
- Koulutuskurssit etenkin ensimmäisinä vuosina
- Varusteiden, kuten pantojen, valjaiden, petien ja lelujen, uusiminen
Tarkka summa vaihtelee asuinalueen ja elämäntavan mukaan, mutta ruoka ja vakuutus kannattaa huomioida merkittävinä jatkuvina menoina. Pointterit voivat syödä pienempiä rotuja enemmän, etenkin työskennellessään tai liikkuessaan paljon. Siksi sekä ruoan laatuun että sopivaan annoskokoon on kiinnitettävä huomiota.
Hyödyllisiä varusteita ovat mukavat ja hyvin istuvat valjaat lenkkeilyyn, etenkin löysällä hihnalla kävelemistä harjoiteltaessa, sekä vahva ja luotettava talutin. Monet omistajat käyttävät myös pitkää liinaa avoimilla alueilla luoksetuloa harjoitellessaan. Nämä urheilulliset koirat arvostavat hyvin tukevaa petiä tai patjaa ja ojentautuvat levätessään usein mielellään koko pituuteensa. Ohuen karvapeitteen vuoksi ne voivat olla herkkiä kylmälle, varsinkin märkinä ja väsyneinä. Koiran takki tai kuivausloimi voi tehdä talvesta ja märästä säästä miellyttävämpiä.
Myönteisin menetelmin toteutettu häkkiin totuttaminen voi olla rodulle hyödyllistä. Häkki tarjoaa koiralle turvallisen ja rauhallisen lepopaikan ja voi ehkäistä tuhoamista lyhyiden poissaolojen aikana. Häkkiä ei saa koskaan käyttää rangaistuksena, vaan sen tulee olla viihtyisä pesä, jossa on pehmeä makuualusta ja kenties purulelu.
Aika ja huomio ovat kenties tärkeimmät asiat, joita voit koiralle tarjota. Pointterit eivät yleensä voi hyvin, jos ne jätetään joka päivä pitkiksi ajoiksi yksin. Monet sietävät kohtuullisen yksinolon, jos ne ovat saaneet sitä ennen riittävästi liikuntaa ja aivotyötä, mutta säännölliset pitkät poissaolot voivat johtaa ahdistukseen tai tuhoavaan käytökseen. Kokopäivätyössä käyvät omistajat järjestävätkin usein päiväksi apua koiranulkoiluttajalta, koirapäiväkodista tai luotettavalta ystävältä tai perheenjäseneltä.
Pointterin kanssa on usein mukava osallistua sosiaaliseen elämään. Se lähtee yleensä mielellään mukaan perheen kokoontumisiin, automatkoille ja ulkotapahtumiin. Ystävällisyytensä ansiosta se on usein tervetullut koiraystävällisiin kahviloihin ja julkisille paikoille. Hyvät perustavat ovat silti tärkeitä kaikkien viihtymisen kannalta. Ihmisiä vasten hyppimättä oleminen, ruoan rauhaan jättäminen ja rauhallinen asettuminen pöydän alle ovat käytännöllisiä taitoja, jotka helpottavat yhteisiä menoja.
Kotona pointteri pysyttelee todennäköisesti lähelläsi suurimman osan ajasta. Monet seuraavat omistajaansa huoneesta toiseen, ja varsin moni tuntuu uskovan, että sohvat ja sängyt on keksitty juuri niitä varten. Jos et halua koiraa huonekaluille, sääntö kannattaa opettaa varhain ja tarjota houkuttelevia vaihtoehtoisia lepopaikkoja. Jos taas nautit koirasta, joka käpertyy jalkoihisi tai painautuu sinua vasten rauhallisina iltoina, pointterin hellyys voi tuntua juuri oikealta.
Elämä pointterin kanssa tarkoittaa lopulta aktiivista, ulkoilupainotteista elämäntapaa ja läheistä kumppanuutta älykkään, herkän koiran kanssa. Ihmisille ja perheille, jotka ovat valmiita tällaiseen sitoutumiseen, palkintona on uskollinen ystävä, joka jakaa seikkailut, pitää liikkeessä ja ottaa jokaisen päivän vastaan innolla ja suurella sydämellä.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen pointteri on luonteeltaan perhekoirana?
Tämän rodun koirat ovat yleensä lempeitä, kiintyvät läheisiinsä ja viihtyvät hyvin ihmisten seurassa. Ulkona ne ovat energisiä, mutta riittävästi liikuntaa saatuaan yleensä rauhallisia sisällä. Useimmat tulevat hyvin toimeen koiraa kunnioittavasti kohtelevien lasten kanssa ja osallistuvat mielellään kaikkeen perheen tekemiseen. Herkkyytensä vuoksi ne oppivat parhaiten ystävällisellä ja johdonmukaisella ohjauksella, eivät kovalla kurilla.
Kuinka paljon liikuntaa pointteri oikeastaan tarvitsee päivittäin?
Tämä urheilullinen metsästyskoira tarvitsee yleensä vähintään 1,5–2 tuntia tavoitteellista liikuntaa ja tekemistä päivittäin. Pitkät kävelylenkit, vapaana juokseminen turvallisilla alueilla sekä aivotyötä vaativa tekeminen, kuten hajuleikit tai metsästyskoirakoulutus, sopivat sille erinomaisesti. Jos koira ei saa riittävästi liikuntaa, se voi muuttua kotona levottomaksi, äänekkääksi tai alkaa tuhota paikkoja.
Sopivatko pointterit kerrostaloasuntoon vai tarvitsevatko ne talon, jossa on oma piha?
Ne voivat asua kerrostalossa, mutta vain, jos niiden liikunnan ja mielekkään tekemisen tarpeista huolehditaan hyvin johdonmukaisesti. Turvallisesti aidattu piha helpottaa arkea huomattavasti, sillä ne nauttivat vauhdikkaista juoksupyrähdyksistä ja ympäristön tutkimisesta. Pienissä tiloissa ne seuraavat usein ihmisiään tiiviisti, joten omistajan on hyvä olla sinut sen kanssa, että koira on hyvin kiintynyt ja aktiivinen.
Tulevatko pointterit toimeen muiden lemmikkien, etenkin pienempien eläinten kanssa?
Useimmat tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja viihtyvät myös monikoiratalouksissa. Voimakkaan saalistusviettinsä vuoksi ne saattavat jahdata kissoja, kaneja ja muita pieniä eläimiä etenkin ulkona. Varhain aloitettu, huolellinen sosiaalistaminen ja koulutus voivat parantaa käytöstä, mutta joihinkin yksilöihin ei voi koskaan täysin luottaa pienten lemmikkien seurassa, kun koira on vapaana.
Mille terveysongelmille pointterit ovat alttiita?
Ne ovat yleensä terveitä ja hyväkuntoisia, mutta niillä on tavallista suurempi riski lonkka- ja kyynärniveldysplasiaan, silmäsairauksiin, kuten etenevään verkkokalvon surkastumaan, sekä tiettyihin autoimmuunisairauksiin ja kilpirauhasongelmiin. Tämän tyyppisillä syvärintaisilla koirilla voi esiintyä myös mahalaukun laajentumaa ja kiertymää. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat koirien lonkat, kyynärnivelet ja silmät sekä seuraavat perinnöllisten sairauksien esiintymistä sukulinjoissa.
Kuinka paljon hoitoa pointterin lyhyt turkki vaatii?
Lyhyt ja tiheä turkki on helppohoitoinen, ja yleensä kevyt harjaus kerran tai kahdesti viikossa riittää poistamaan irtokarvat. Karvaa kuitenkin lähtee etenkin karvanlähtöaikoina, joten säännöllinen harjaus voi vähentää karvan määrää kotona. Säännöllinen kynsien leikkaus, korvien tarkistus ja hampaiden hoito ovat silti tärkeitä, vaikka itse turkki onkin helppohoitoinen.
Minkä ikäisinä pointterit yleensä rauhoittuvat ja lakkaavat käyttäytymästä kuin pennut?
Monet pysyvät varsin vilkkaina kolmen ensimmäisen elinvuotensa ajan ja aikuistuvat hitaammin kuin jotkin muut rodut. Ne alkavat usein rauhoittua noin kahden–kolmen vuoden iässä, kunhan ne saavat asianmukaista koulutusta ja päivittäistä liikuntaa. Aikuisinakin ne säilyttävät leikkisän ja aktiivisen luonteensa eivätkä muutu sohvaperunoiksi.
Onko pointterin kouluttaminen helppoa ensikertalaiselle koiranomistajalle?
Ne ovat älykkäitä, helposti koulutettavia ja yleensä miellyttämishaluisia, mutta niiden energisyys ja herkkyys voivat olla aloittelevalle koiranomistajalle haastavia. Parhaiten toimivat johdonmukaiset rutiinit, palkitsemiseen perustuvat menetelmät sekä lyhyet ja vaihtelevat harjoitukset. Luotettava toiminta vapaana voi vaatia aikaa, sillä hajut ja linnut vievät helposti monen huomion. Siksi luoksetuloa on tärkeää harjoitella varhain ja säännöllisesti.
Mitä eroa on pointterilla ja muilla seisovilla lintukoiraroduilla, kuten lyhytkarvaisella saksanseisojalla?
Tämä rotu on tyypillisesti rakenteeltaan sirompi ja kevyempi, ja sillä on sileämpi karvapeite sekä hyvin tunnusomainen, tyylikäs seisonta. Se kehitettiin ensisijaisesti lintukoiraksi, jonka erityistehtävänä on paikantaa riista ja ilmaista sen sijainti seisonnalla, kun taas jotkin mannermaiset seisojarodut jalostettiin monipuolisiksi metsästyskoiriksi. Myös luonteessa voi olla eroja: tätä rotua kuvataan usein erityisen herkäksi ja ihmisläheiseksi.
Sopiiko pointteri ihmiselle, joka liikkuu vähän tai on hyvin kiireinen?
Tämä rotu ei ole hyvä valinta ihmisille, jotka eivät pysty varaamaan päivittäin runsaasti aikaa liikuntaan ja yhdessäoloon koiran kanssa. Rodun koirat tarvitsevat sekä liikuntaa että aivotyötä pysyäkseen tasapainoisina ja tyytyväisinä. Jos niiden tarpeisiin ei vastata, käytösongelmien, kuten yliaktiivisuuden, tavaroiden pureskelun tai liiallisen ääntelyn, riski kasvaa.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Pointteri muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
