¶Sisällysluettelo
¶Pikatietoa
- Yksi maailman suurimmista laumanvartijaroduista. Sitä on perinteisesti käytetty suojelemaan lammaslaumoja susilta ja muilta pedoilta.
- Rauhallista, tarkkaavaista ja syvästi uskollista espanjanmastiffia kuvataan usein koiraksi, joka on ”perheelleen lempeä, uhkien edessä pelottava”.
- Luonnostaan itsenäinen ja harkitseva rotu miettii mieluummin tilanteen läpi kuin reagoi käskyihin välittömästi.
- Koostaan huolimatta se voi olla kotona yllättävän hiljainen ja leppoisa, kun se saa riittävästi liikuntaa ja mielekästä tekemistä.
- Sopii parhaiten kokeneelle omistajalle, joka pystyy tarjoamaan tilaa, selkeät arjen säännöt ja varhaisen sosiaalistamisen. Vilkas kaupunkielämä kerrostaloasunnossa ei yleensä ole sille paras vaihtoehto.
¶Ulkonäkö ja turkki
Espanjanmastiffi on todella vaikuttava koira niin kooltaan kuin olemukseltaankin. Se on suuri, voimakas ja ulkomuodoltaan konstailematon rotu, jonka rakenne palvelee kestävyyttä ja fyysistä työtä, ei niinkään hienostunutta eleganssia. Täysikasvuisen espanjanmastiffin nähdessään ymmärtää heti, että se on jalostettu puolustautumaan petoja vastaan ja kestämään ankaria sääoloja eläessään ulkona laumojen parissa.
Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja jykevämpiä. Rodulla on leveä pää, vahva luusto sekä syvä ja tilava rintakehä. Runko on hieman säkäkorkeutta pidempi, mikä antaa koiralle suorakaiteisen yleisvaikutelman ja auttaa sitä liikkumaan tehokkaasti pitkiä matkoja. Kaula on lihaksikas ja vahva, ja siinä on selvä kaulanaluspoimu. Pään ilme on tunnusomaisen hieman surumielinen tai mietteliäs. Silmät ovat keskikokoiset tai pienet ja tavallisesti lämpimän ruskeat. Korvat riippuvat lähellä poskia ja antavat valtavallekin koiralle rauhallisen ja ystävällisen ilmeen.
Täysikasvuinen espanjanmastiffi ei ole ainoastaan painava, vaan myös vankka ja voimakasrakenteinen. Sen liikkeet ovat vakaat, rennot ja kiireettömät, mutta ne eivät saisi koskaan näyttää kömpelöiltä. Koirasta näkee, että se pystyy ravaamaan pitkiä matkoja lauman rinnalla, säästämään voimiaan ja pysymään silti valppaana. Häntä on pitkä ja riippuu rentona alhaalla. Se voi nousta hieman koiran ollessa tarkkaavainen tai innostunut, mutta sen ei kuulu kiertyä tiukasti selän päälle.
Espanjanmastiffin turkki on tiheä ja rungonmyötäinen, ja se suojaa koiraa sään ääriolosuhteilta. Peitinkarva on keskipitkää ja melko karheaa. Täydessä karvassa olevalla koiralla on paksu pohjavilla, joka eristää kylmältä ja suojaa jonkin verran myös kuumuudelta ja auringolta. Kaulan ja lapojen seudulla karva voi olla hieman paksumpaa ja muodostaa etenkin uroksille hillityn kauluksen.
Rodun viehättäviin piirteisiin kuuluu värien kirjo. Espanjanmastiffilla esiintyy monia värejä ja kuvioita, kuten:
- Yksivärinen kellanruskea vaaleasta hiekanväristä syvään punertavan kellanruskeaan
- Keltaiset tai punertavat sävyt
- Erisävyinen juovikkuus eli brindle
- Sudenharmaa
- Musta
- Kirjavuus tai laikukkuus, usein valkoinen pohjaväri ja värilliset laikut
Mitään väriä ei ehdottomasti suosita muiden kustannuksella, vaikka kasvattajilla voi olla omiin linjoihinsa ja perinteisiinsä liittyviä mieltymyksiä.
Turkinhoito on moniin pitkäkarvaisiin rotuihin verrattuna yksinkertaista. Karvanlähtöaikojen ulkopuolella perusteellinen harjaus kerran tai kahdesti viikossa yleensä riittää. Kevään ja syksyn karvanlähdön aikaan harjausta saatetaan tarvita useammin, jotta irtokarva saadaan pois ennen kuin se leviää ympäri kotia. Napakka harjasharja tai karsta yhdessä pohjavillaharan kanssa helpottaa työtä huomattavasti.
Koiraa ei tarvitse pestä usein. Hyvin hoidettu espanjanmastiffi voi pärjätä useita kuukausia ilman kokopesua, kunhan mudan annetaan kuivua ja se harjataan pois ja koira pidetään muuten kohtuullisen puhtaana. Tärkeämpää on kynsien, korvien ja hampaiden säännöllinen hoito. Painavalla rodulla lyhyinä pidetyt kynnet helpottavat liikkumista ja vähentävät nivelten kuormitusta. Tarkista korvat viikoittain punoituksen ja hajun varalta, sillä riippuvat korvat voivat kerätä kosteutta. Hampaiden harjaus tai sopivat hampaita hoitavat purutuotteet auttavat ylläpitämään suun terveyttä.
Vaikka turkki on käytännöllinen eikä erityisen vaativa, tulevan omistajan kannattaa varautua karvanlähtöön, varsinkin kun kyseessä on näin suuri koira. Karvaa päätyy vaatteisiin, huonekaluihin ja autoon. Täysin karvatonta kotia toivovalle rotu voi olla hankala valinta. Jos pieni määrä karvaa ei haittaa, espanjanmastiffin luonnollinen, säänkestävä turkki on yksi sen monista kauniista ja käytännöllisistä ominaisuuksista.
¶Luonne ja persoonallisuus
Espanjanmastiffin luonnetta ovat muovanneet vuosisadat todellisessa työssä. Se on ensisijaisesti vartija ja vasta sitten seurakoira. Tämän tasapainon ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle rotua harkitsevalle. Huolellisesti kasvatettuna espanjanmastiffi on hyvin hellä perhettään kohtaan ja muodostaa ihmisiinsä usein läheisen, lähes horjumattoman siteen.
Arjessa monet espanjanmastiffit ovat sisätiloissa rauhallisia ja melko hiljaisia. Ne makaavat mielellään paikassa, josta näkee hyvin ympäristöön, kuten eteisessä tai ikkunan vieressä, ja seuraavat sieltä tapahtumia. Ne eivät yleensä ole ylivireitä tai vaadi jatkuvasti huomiota, mutta haluavat olla perheensä lähellä ja mukana kodin arjessa. Omistajat kuvailevat niitä usein arvokkaiksi ja hieman vakaviksi koiriksi, joista löytyy myös lempeä ja hassutteleva puoli niiden rentoutuessa tuttujen ihmisten seurassa.
Hyvin sosiaalistettu espanjanmastiffi voi olla lasten kanssa kärsivällinen ja suvaitsevainen, etenkin jos lapset osaavat toimia koirien kanssa. Sen luontainen suojelunhalu voi ulottua perheen nuorimpiin, ja se saattaa asettua lapsen ja epäilyttäväksi kokemansa asian väliin. Kokonsa vuoksi se voi kuitenkin helposti kaataa pienen lapsen vahingossa. Siksi yhdessäoloa on aina valvottava, ja lapsille on opetettava koiran oman tilan kunnioittaminen etenkin sen syödessä tai levätessä. Nuoret espanjanmastiffit voivat olla kömpelöitä eivätkä aina ymmärrä omaa kokoaan.
Vieraita kohtaan espanjanmastiffi on yleensä pidättyväinen, jopa etäinen. Se ei tavallisesti tervehdi uusia ihmisiä hillittömän innokkaasti, vaan seuraa heitä rauhassa ja päättää itse, hyväksyykö tulijan. Kun koira ymmärtää vieraan olevan tervetullut, se voi rentoutua mutta jatkaa silti tilanteen tarkkailua. Tämä luontainen varautuneisuus kuuluu rodun vartijataustaan, eikä sitä pidä sekoittaa aggressiivisuuteen. Vastuullinen jalostus, varhainen sosiaalistaminen ja huolellinen koulutus auttavat varmistamaan, ettei harkitseva varovaisuus muutu pelokkuudeksi tai liialliseksi puolustamiseksi.
Suhtautuminen muihin koiriin ja eläimiin vaihtelee. Monet muiden lemmikkien kanssa kasvaneet espanjanmastiffit oppivat elämään niiden kanssa rauhassa, etenkin jos ne kokevat eläimet osaksi omaa ”laumaansa” tai perhettään. Laumanvartijataustasta voi olla tässä hyötyä, sillä rotu on tottunut toimimaan sopuisasti lampaiden ja muiden eläinten kanssa. Samaa sukupuolta olevien koirien välille voi kuitenkin syntyä jännitteitä tai valtakamppailua, etenkin suurten urosten kesken. Huolellinen tutustuttaminen, valvonta ja tilanteiden selkeä hallinta ovat tärkeitä. Osa yksilöistä ei pidä siitä, että vieras koira lähestyy niitä suoraan, varsinkaan niiden omalla reviirillä.
Yksi tavallinen haaste on rodun itsenäisyys. Espanjanmastiffi ei ole luonnostaan yhtä miellyttämishaluinen kuin jotkin työ- tai metsästyskoirarodut. Se on jalostettu tekemään päätöksiä yksin syrjäisillä laitumilla, ei odottamaan ohjeita joka hetki. Siksi se voi reagoida käskyihin hitaasti, etenkin jos se ei näe niissä järkeä. Omistaja tarvitsee kärsivällisyyttä, huumorintajua ja johdonmukaiset rajat. Kovat ojennukset todennäköisesti heikentävät luottamusta ja voivat johtaa yhteistyön sijasta itsepintaiseen vastusteluun.
Myös voimakas suojeluvietti on otettava huomioon. Jos espanjanmastiffi kokee reviirinsä tai perheensä olevan uhattuna, se suhtautuu asiaan vakavasti. Varhain aloitettu sosiaalistaminen, erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin tutustuminen sekä myönteiset kokemukset julkisilla paikoilla auttavat koiraa erottamaan todelliset uhat tavallisesta arjesta. Ilman tätä pohjaa koirasta voi tulla liian epäluuloinen, mikä voi vaikeuttaa elämää nykyajan kaupunki- tai taajamaympäristössä.
Näistä haasteista huolimatta monet omistajat ihastuvat rodun vakaaseen ja harkitsevaan luonteeseen. Espanjanmastiffi tuntuu usein tutkivan tilanteen ennen toimintaansa, ja sen osoittama kiintymys tekee suhteesta erityisen. Ihmiselle, joka arvostaa rauhallista, uskollista ja suojelevaa kumppania ja jolla on kokemusta suuren, itsenäisen koiran käsittelystä, espanjanmastiffi voi olla hyvin antoisa perheenjäsen.
¶Koulutus ja liikunta
Espanjanmastiffin kouluttaminen eroaa paljon työskentelystä erittäin toimintahaluisen paimen- tai metsästyskoiran kanssa. Jos odotat salamannopeaa tottelevaisuutta ja loputonta intoa toistuviin harjoituksiin, tämä ei ole oikea rotu. Espanjanmastiffi on älykäs, mutta sen älykkyys on rauhallista ja pohdiskelevaa. Se miettii ennen kuin toimii ja punnitsee usein, onko pyyntösi sen mielestä järkevä.
Onnistunut koulutus perustuu luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen tiukan kontrollin sijaan. Positiivinen vahvistaminen toimii parhaiten. Siinä toivottua toimintaa palkitaan esimerkiksi herkuilla, kehuilla tai mieluisalla tekemisellä. Kovat menetelmät ja rajut ojennukset voivat vahingoittaa suhdetta ja saada koiran vetäytymään tai kieltäytymään itsepintaisesti yhteistyöstä. Johdonmukaisuus, kärsivällisyys ja rauhallinen ote ovat huomattavasti tehokkaampia.
Varhaisessa koulutuksessa kannattaa keskittyä perustaitoihin, jotka tekevät yhteiselämästä näin suuren koiran kanssa sujuvaa. Tärkeitä taitoja ovat:
- Luotettava luoksetulo ainakin turvallisessa ympäristössä, jossa on vähän häiriöitä
- Kävely löysällä hihnalla, jotta koira ei vedä omistajaansa pitkin katua
- Varmat ”paikka”- ja ”odota”-taidot
- Käsittelyn, turkinhoidon ja eläinlääkärin tutkimusten hyväksyminen
Koska espanjanmastiffi kasvaa hyvin nopeasti, hyvät käytöstavat on opetettava varhain. Kymmenkiloinen pentu, joka hyppii ihmisiä vasten, voi olla suloinen. Samoin toimiva 70-kiloinen aikuinen on vakava ongelma. Alusta asti selkeät säännöt, kuten ettei ihmisiä vasten tai huonekaluille hypitä ilman lupaa, auttavat välttämään myöhempiä tahtojen taisteluita.
Sosiaalistaminen on erityisen tärkeää. Tutustuta espanjanmastiffisi pennusta lähtien monenlaisiin ihmisiin, paikkoihin, alustoihin, ääniin ja muihin eläimiin. Pidä kokemukset myönteisinä ja hallittuina. Tavoitteena ei ole kuormittaa pentua liikaa, vaan näyttää sille, että maailma on monipuolinen, kiinnostava ja yleensä turvallinen. Tämä pohja auttaa hillitsemään rodun luontaista epäluuloisuutta ja ehkäisemään pelosta johtuvaa voimakasta reagointia.
Moni olettaa näin suuren koiran tarvitsevan valtavasti liikuntaa. Todellisuudessa espanjanmastiffin liikunnantarve on kohtuullinen, mutta liikunnan on oltava säännöllistä. Tämä työskentelevä vartija on jalostettu ravaamaan tasaisesti pitkiä matkoja ja lepäämään sen jälkeen rauhallisesti ympäristöään tarkkaillen. Se ei yleensä tarvitse rankkaa juoksemista tai jatkuvaa toimintaa, mutta hyötyy seuraavista:
- Päivittäiset kävelyt, mieluiten vaihtelevassa maastossa
- Mahdollisuus liikkua vapaasti turvallisella, aidatulla alueella
- Hajuetsintäleikit, ongelmanratkaisu ja rauhalliset koulutushetket aivojen aktivointiin
Nuoren koiran liikunnassa on erityisen tärkeää välttää liiallista rasitusta. Nopea kasvu ja suuri paino kuormittavat kehittyviä niveliä. Pitkät juoksulenkit, korkealta hyppääminen ja pakotettu juoksu polkupyörän vierellä eivät sovi kasvavalle espanjanmastiffille. Päivään kannattaa sen sijaan sisällyttää useita lyhyitä, rauhallisia kävelyitä ja niiden väliin runsaasti lepoa ja unta. Hallittu liikkuminen pehmeällä alustalla on ihanteellista.
Aikuisena useimmat espanjanmastiffit tyytyvät yhteen tai kahteen kunnon kävelyyn päivässä sekä jonkinlaiseen aivotyöhön. Ne nauttivat usein tehtävistä, jotka tuntuvat niistä merkityksellisiltä, kuten turvallisesti aidatun pihan kiertämisestä, tontin rajalla kävelemisestä tai laiduneläinten ja perheen puuhien rauhallisesta tarkkailusta. Vauhdikkaat koiraurheilulajit eivät tavallisesti innosta niitä, vaikka jotkut yksilöt voivat nauttia kevyemmin kuormittavista harrastuksista, kuten jäljestyksestä, henkilöetsinnästä eli mantrailingista tai rauhallisesta retkeilystä.
Koulutusta tulee jatkaa läpi koiran elämän. Lyhyet ja vaihtelevat harjoitukset toimivat parhaiten, sillä monet espanjanmastiffit menettävät kiinnostuksensa toistuvaan harjoitteluun. Voit esimerkiksi harjoitella muutaman minuutin seuraamista, ottaa mukaan luoksetuloleikkejä ja päättää harjoituksen rauhalliseen paikallaoloon makuulla samalla lempeästi kehuen. Näin koira saa mielekästä tekemistä kuormittumatta liikaa.
Yksi käytännöllinen vinkki on opettaa varma ”omalle paikalle” tai ”petiin” -käsky. Näin suuren koiran kanssa on korvaamattoman hyödyllistä, että sen voi lähettää matolle tai pedille vieraiden saapuessa, ruokailun ajaksi tai kun kotona on remonttityöntekijöitä. Se antaa koiralle selkeän ja turvallisen tehtävän ja auttaa sinua hallitsemaan tilannetta.
Omistajalle, joka ymmärtää yhteistyön espanjanmastiffin kanssa perustuvan molemminpuoliseen kunnioitukseen tiukan tottelevaisuuden sijaan, koulutus voi olla miellyttävä, vaikkakin hitaasti etenevä matka. Palkintona on koira, joka kuuntelee sinua luottamuksesta eikä pelosta. Näin voimakkaan ja itsenäisen rodun kanssa sillä on erityinen merkitys.
¶Terveys
Kuten kaikilla suurilla ja jättikokoisilla roduilla, myös espanjanmastiffilla on tiettyjä terveyshaasteita, joista tulevan omistajan on hyvä tietää etukäteen. Vastuulliset kasvattajat pyrkivät parantamaan rodun yleistä terveyttä, mutta espanjanmastiffia harkitsevan on varauduttava siihen, että näin suuren koiran hoito voi merkitä tavallista suurempia eläinlääkärikuluja etenkin koiran ikääntyessä.
Yksi keskeisistä huolenaiheista on nivelterveys. Suurilla ja painavilla koirilla voi esiintyä lonkka- ja kyynärniveldysplasiaa eli nivelten kasvuhäiriöitä, eikä espanjanmastiffi ole poikkeus. Näissä kehityshäiriöissä nivel ei muodostu normaalisti, mikä voi ajan myötä aiheuttaa kipua, ontumista ja nivelrikkoa. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiriensa lonkat ja kyynärnivelet virallisesti ja suosivat terveempää nivelrakennetta. Omistajana voit tukea nivelterveyttä seuraavasti:
- Pidä koira hoikkana ja normaalipainoisena koko sen elämän ajan
- Vältä nuorella koiralla liiallista hyppimistä, kovilla alustoilla juoksemista ja portaiden kulkemista
- Tarjoa laadukasta, ikään sopivaa ravintoa, joka tukee hidasta ja tasaista kasvua
- Harkitse nivelravintolisiä, jos eläinlääkäri suosittelee niitä
Myös mahalaukun laajentuma ja kiertymä on tärkeää tuntea. Kyseessä on vakava, hengenvaarallinen tila, jossa mahalaukku täyttyy kaasulla ja voi kiertyä. Suuret, syvärintaiset rodut kuuluvat riskiryhmään. Riskiä ei voi poistaa kokonaan, mutta sitä voivat auttaa vähentämään useat pienet ateriat yhden suuren sijaan, raskaan liikunnan välttäminen juuri ennen ruokailua ja sen jälkeen sekä rauhalliset ruokailutilanteet. Monet jättirotujen omistajat keskustelevat eläinlääkärinsä kanssa ennaltaehkäisevästä gastropeksiasta eli mahalaukun kiinnitysleikkauksesta etenkin silloin, kun koiralle ollaan jo tekemässä muuta suunniteltua leikkausta, kuten kastraatiota tai sterilisaatiota.
Myös sydänterveyteen on kiinnitettävä huomiota. Monien muiden suurten rotujen tavoin osa espanjanmastiffeista voi olla alttiita sydänsairauksille, kuten sydänlihassairauksille tai läppävioille. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, sydämen kuuntelu ja oireiden, kuten heikentyneen kestävyyden, yskän tai hengitysvaikeuksien, seuraaminen ovat tärkeitä. Joissakin maissa kasvattajat teettävät jalostuskoirille vapaaehtoisia sydäntutkimuksia tai sydämen ultraäänitutkimuksia.
Riippuvien huulten ja toisinaan löysän kasvojen ihon vuoksi espanjanmastiffi voi kuolata etenkin ruokailun yhteydessä tai lämpimällä säällä. Se ei ole sairaus, mutta kuuluu asioihin, jotka rodun kanssa on hyväksyttävä. Kaulan alla ja suun ympärillä olevat ihopoimut on myös pidettävä puhtaina ja kuivina ärsytyksen ja tulehdusten ehkäisemiseksi.
Rodulla voi esiintyä silmäsairauksia etenkin silloin, kun silmäluomet ovat hyvin löysät. Entropium eli silmäluomen sisäänkiertymä ja ektropium eli silmäluomen uloskiertymä voivat aiheuttaa vaivaa ja vaativat eläinlääkärin arviota. Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulisi tutkia. Pitkittynyt silmien ärsytys, vuoto tai siristely on syytä tarkistuttaa viipymättä myös lemmikkikoiralla.
Monet espanjanmastiffit elävät noin 8–11-vuotiaiksi, mikä on tämän kokoiselle rodulle melko tavanomaista. Osa elää hyvällä hoidolla pidempään, kun taas joidenkin elämä jää valitettavasti terveysongelmien vuoksi lyhyemmäksi. Normaalipainon ylläpitäminen, säännöllinen kohtuullinen liikunta sekä vuosittaiset tai puolivuosittaiset terveystarkastukset voivat kaikki tukea hyvää elämänlaatua.
Kun etsit pentua tai nuorta koiraa, kysy kasvattajalta avoimesti terveydestä. Vastuullinen kasvattaja kertoo läpinäkyvästi esimerkiksi seuraavista:
- Vanhempien lonkka- ja kyynärniveltulokset
- Tehdyt sydän- ja silmätutkimukset
- Tyypilliset eliniät omissa sukulinjoissaan
- Tiedossa olevat ongelmat, joita hän pyrkii vähentämään tai välttämään
Kasvattajan tulee myös olla valmis keskustelemaan espanjanmastiffin terveyttä ylläpitävästä arjen hoidosta, kuten ruokinnasta, kasvun seurannasta ja elinympäristön järjestämisestä.
Uuden omistajan on lisäksi syytä arvioida kulut realistisesti. Tavanomaiset lääkkeet ja loishäädöt, kuten kirppu- ja punkkivalmisteet tai kuukausittainen madotus, annostellaan painon mukaan. Koira, joka voi painaa enemmän kuin osa ihmisistä, maksaa hoidettavana huomattavasti enemmän kuin pieni koira. Sama koskee kipulääkkeitä, antibiootteja ja erikoishoitoja. Lemmikkivakuutus on erittäin suositeltava, ja se voi tuoda mielenrauhaa äkillisen sairauden tai tapaturman varalta.
Huolellisen jalostuksen, järkevästi ohjatun kasvun ja liikunnan sekä säännöllisen eläinlääkärinhoidon avulla moni espanjanmastiffi elää tasapainoisen ja mukavan elämän. Tietoisuus ja ennakointi auttavat tukemaan näitä vahvoja, arvokkaita vartijoita.
¶Historia ja alkuperä
Espanjanmastiffin historia ulottuu vuosisatojen taakse ja kietoutuu tiiviisti Iberian niemimaan paimentolaisperinteisiin. Rotua ymmärtääkseen kannattaa kuvitella menneiden aikojen laajat espanjalaiset maisemat, joissa lammaslaumat siirtyivät vuodenaikojen mukaan laitumelta toiselle. Paimenten tukena olivat vankat ja pelottomat koirat, jotka pitivät eläimet turvassa.
Espanjanmastiffi kehittyi laumanvartijaksi suojelemaan ennen kaikkea lampaita susilta, karhuilta ja karjavarkailta. Näitä koiria ei hemmoteltu sohvilla eikä suljettu pieniin pihoihin. Ne viettivät suuren osan elämästään ulkona laiduntavien eläinten rinnalla, usein ankarissa oloissa ja pitkiä matkoja kulkien. Espanjan kuuluisilla laidunkiertoreiteillä, kuten Cañadas Reales -reiteillä, valtavat laumat siirtyivät kesälaitumilta talvilaitumille. Espanjanmastiffin kaltaiset suuret vartijakoirat olivat niiden selviytymiselle välttämättömiä.
Näiltä koirilta vaadittiin tarkkaa ominaisuuksien yhdistelmää. Niiden piti olla riittävän suuria ja voimakkaita kohtaamaan susi mutta samalla niin rauhallisia ja vakaita, että ne kykenivät elämään sopuisasti lampaiden kanssa ja seuraamaan niitä päiväkausia. Niiden oli osattava ajatella itsenäisesti, sillä ne saattoivat joutua toimimaan pitkään ilman ihmisen suoria ohjeita. Ne tarvitsivat myös vahvan reviirivietin, jotta ne luontaisesti kiertäisivät lauman ympärillä ja suojelisivat sitä kaikelta vieraalta.
Eri puolilla Espanjaa esiintyi aikojen saatossa paikallisia suurten laumanvartijoiden muunnoksia. Monet näistä tyypeistä sulautuivat vähitellen nykyiseksi espanjanmastiffiksi rotuyhdistysten ja rekisterien vakiinnuttaessa rotumääritelmiä. Nykyisin tuntemamme rodun ulkonäkö muotoutui tässä prosessissa, mutta sen konstailematon työkoiran olemus säilyi.
1900-luvulla espanjanmastiffi kohtasi monien muiden maaseudun rotujen tavoin haasteita. Maatalouden koneellistuminen, maankäytön muutokset ja suurpetojen väheneminen joillakin alueilla vähensivät rodun perinteisiä työtehtäviä. Koiramäärät laskivat useaan otteeseen, ja rotu oli vaarassa käydä harvinaiseksi perinteisten työalueidensa ulkopuolella. Omistautuneet kasvattajat ja harrastajat tekivät onneksi työtä espanjanmastiffin säilyttämiseksi ja kannan vakiinnuttamiseksi sekä työkoirana että tunnustettuna rotuna.
Rotu on tunnustettu sekä kotimaassaan että kansainvälisesti, ja sen rotumääritelmä heijastaa alkuperäistä käyttötarkoitusta. Osa espanjanmastiffeista työskentelee edelleen aktiivisesti laumanvartijoina eri puolilla Espanjaa. Toiset ovat löytäneet uusia tehtäviä tilusten vartijoina, perheiden suojelijoina ja uskollisina kumppaneina maatiloilla ja suurilla tonteilla eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella.
Nykyinen espanjanmastiffi jatkaa monin tavoin paimenen ja koiran ikivanhaa yhteistyön tarinaa, vaikka ympäristö on muuttunut. Suurella maaseututilalla se käyttäytyy usein esi-isiensä tavoin: tarkkailee rauhallisesti, kiertää aluettaan ja päättää itsenäisesti, mihin on syytä kiinnittää huomiota. Samalla yhä useammat löytävät rodun hellän ja tasapainoisen puolen perhekoirana, kunhan sen tarpeet ymmärretään.
Huolelliset kasvattajat pyrkivät nykyään tasapainottamaan alkuperäisten työominaisuuksien säilyttämisen ja nykyelämään sopeutumisen. Tavoitteena on kasvattaa koiria, joissa säilyvät rohkeus, itsenäisyys ja suojeluvietti mutta joilla on myös riittävän vakaa luonne turvalliseen ja sujuvaan elämään perheiden, vieraiden ja muiden eläinten rinnalla. Monen ihailijan mielestä juuri ikivanhan käyttötarkoituksen ja nykyajan kumppanuuden yhdistelmä tekee espanjanmastiffista niin kiehtovan.
Vaikka espanjanmastiffi ei ole yhtä tunnettu kuin jotkin muut jättikokoiset vartijarodut, se saa vähitellen enemmän huomiota asiantuntevien koiraharrastajien keskuudessa. He arvostavat sen rikasta historiaa sekä aitoa, käytännöllistä luonnetta. Rotu kantaa mukanaan avoimien laitumien ja pitkien laidunkiertoreittien muistoa kaikkialle, vaikka sen nykyinen tehtävä olisi aidatun puutarhan vartiointi tai torkkuminen perhekodin rauhallisessa nurkassa.
¶Elämä espanjanmastiffin kanssa
Elämä espanjanmastiffin kanssa on pitkäaikainen sitoumus, joka vaikuttaa lähes kaikkeen arjessa. Rotua ei pidä valita hetken mielijohteesta tai pelkästään vaikuttavan ulkonäön vuoksi. Sen koko, voima, vartiointitaipumus ja itsenäinen luonne edellyttävät huolellista suunnittelua ja realistisia odotuksia.
Ensimmäiseksi on mietittävä tilaa. Vaikka espanjanmastiffi voi olla sisällä yllättävän rauhallinen, se tarvitsee silti riittävästi tilaa liikkua vaivattomasti. Ahdas asunto vilkkaan kadun varrella on harvoin ihanteellinen. Talo, jossa on turvallisesti ja hyvin aidattu piha, sopii huomattavasti paremmin, etenkin jos koira voi halutessaan kierrellä ja levätä ulkona. Aidan on oltava tukeva ja riittävän korkea pitämään näin suuri ja määrätietoinen koira sisällään. Porttien tulee olla vankat ja lukossa. Avoimen portin näkevä laumanvartija voi päättää laajentaa ”reviirinsä” koko naapurustoon.
Sisätiloissa kannattaa miettiä tarkasti, missä koira nukkuu ja lepää. Suuri, hyvin tukeva peti on tärkeä nivelten mukavuudelle etenkin kovilla lattioilla. Moni omistaja pitää toimivana useampaa lepopaikkaa: yksi voi olla perheen pääasiallisen oleskelutilan lähellä ja toinen rauhallisemmassa paikassa, johon koira voi vetäytyä omiin oloihinsa. Liukumattomat lattiat ovat hyödyllisiä, sillä näin painava koira voi loukata itsensä, jos se liukastelee usein.
Taloudellista sitoutumista ei pidä aliarvioida. Espanjanmastiffin vuosikulut ovat yleensä keskikokoista tai pientä koiraa suuremmat. Tyypillisiä menoja ovat esimerkiksi:
- Laadukas suurille roduille tarkoitettu ruoka, jota voi kulua useita satoja kiloja vuodessa
- Säännölliset eläinlääkärintarkastukset ja rokotukset
- Painon mukaan annosteltavat loisten ehkäisy- ja häätövalmisteet
- Vakuutusmaksut, joissa näkyvät koiran koko ja mahdolliset hoitokulut
- Tavallista suuremmat pedit, häkit, pannat ja kuljetusvarusteet
Jos koira tarvitsee leikkauksen, myös nukutus- ja lääkeannokset määräytyvät sen painon mukaan, mikä voi kasvattaa laskua merkittävästi. Moni omistaja pitää kattavaa lemmikkivakuutusta välttämättömänä mielenrauhan kannalta.
Hyödyllisiä varusteita ovat vahva ja hyvin istuva panta tai valjaat, kestävä talutin sekä mahdollisesti pitkä liina luoksetulon harjoitteluun avoimilla alueilla. Kuljetusjärjestelyihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Auton on oltava riittävän suuri koiran turvalliseen kuljettamiseen joko vahvistetussa kuljetushäkissä, asianmukaisesti turvatussa tavaratilassa tai matkustajista erottavan koiraveräjän tai -kalterin takana. Muista, että loukkaantuneen täysikasvuisen espanjanmastiffin nostaminen korkeaan autoon voi olla mahdotonta. Siksi ramppi tai matalan sisäänkäynnin omaava auto voi olla viisas valinta.
Päivärytmissä on hyvä yhdistää rauhallisuus ja selkeä rakenne. Nämä koirat voivat yleensä hyvin ennakoitavassa arjessa. Säännölliset ulkoilu- ja ruokailuajat sekä johdonmukaiset säännöt lisäävät turvallisuudentunnetta. Moni omistaja huomaa espanjanmastiffinsa mielellään ”valvovan” kodin tapahtumia ja kulkevan hiljaa huoneesta toiseen katsomassa, mitä kukin tekee. Koiran ottaminen mukaan perheen elämään eristämisen sijaan vahvistaa suhdetta ja vähentää tylsistymistä.
Koska espanjanmastiffi on luonnostaan suojeleva, vierailut ja toimitukset on järjestettävä huolellisesti. Ei ole reilua odottaa vartijarodun hyväksyvän jokaista tulijaa ensi silmäyksellä ilman ohjausta. Voit esimerkiksi:
- Ohjata koiran omalle paikalleen tai lapsiportin taakse ennen oven avaamista
- Antaa sen tarkkailla rauhallisesti etäältä, kun tervehdit vierasta ja osoitat omalla kehonkielelläsi olevasi rento
- Palkita hiljaisesta ja hallitusta käytöksestä kiihtyneiden tai puolustavien reaktioiden sijaan
Jos kotonasi käy usein paljon vieraita tai asut hyvin vilkkaassa kaupunkiympäristössä, koulutukseen ja sosiaalistamiseen on varattava tavallista enemmän aikaa, jotta arki sujuu sopuisasti.
Myös ajankäyttö on tärkeää. Vaikka espanjanmastiffi ei tarvitse kovatehoista liikuntaa, se tarvitsee aikaasi kävelyihin, koulutukseen, hoitoon ja yhdessäoloon. Sitä ei pidä jättää yksin pihalle koko päiväksi ilman vuorovaikutusta. Sen henkinen hyvinvointi riippuu suhteesta omaan perheeseen. Yksinäisyys ja mielekkään tekemisen puute voivat johtaa ei-toivottuun käytökseen, kuten liialliseen haukkumiseen tai karkailuyrityksiin.
Kuten edellä todettiin, turkinhoito on melko yksinkertaista mutta sen tulee olla säännöllistä. Varaudu viikoittaiseen harjaukseen ja karvanlähtöaikoina tiiviimpään hoitoon. Oven lähellä kannattaa pitää pyyhkeitä, sillä sateesta sisään tuleva suuri ja mutainen koira voi muuttaa siistin huoneen hetkessä. Monet omistajat varaavat sisäänkäynnin läheltä pienen alueen tassujen pyyhkimiseen ja koiran kuivaamiseen.
Mieti lopuksi pitkän aikavälin suunnitelmiasi. Tänään kotiin tuomasi espanjanmastiffin pentu kasvaa vuodessa jättikokoiseksi koiraksi ja voi elää kanssasi vuosikymmenen tai pidempään. Pohdi tulevaa asuinpaikkaasi, työtilannettasi ja fyysistä kykyäsi käsitellä näin suurta eläintä teidän molempien ikääntyessä. Jos matkustat usein, varmista luotettavat hoitojärjestelyt, sillä kaikilla koirahoitoloilla tai koiranhoitajilla ei ole valmiuksia tämänkaltaisen rodun hoitamiseen.
Jos pystyt tarjoamaan tilaa, aikaa, taloudellista vakautta sekä rauhallista ja varmaa läsnäoloa, elämä espanjanmastiffin kanssa voi olla erittäin antoisaa. Saat uskollisen ja harkitsevan vartijan, joka pitää hiljaisesti huolta kodistasi ja perheestäsi. Suhde perustuu usein jatkuvan leikkimisen sijaan molemminpuoliseen kunnioitukseen. Monet omistajat arvostavatkin suuresti rauhallista yhdessäoloa ja syvää sidettä, joka tämän arvokkaan, ikivanhan rodun kanssa vuosien kuluessa syntyy.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Mikä oli espanjanmastiffin alkuperäinen käyttötarkoitus, ja miten se vaikuttaa sen käyttäytymiseen nykyään?
Rotu kehitettiin Espanjassa suojelemaan karjaa, erityisesti lampaita, pedoilta, kuten susilta. Tämä tausta näkyy vahvana vartiointiviettinä, rauhallisena valppautena ja itsenäisyytenä. Monet rodun koirat suhtautuvat vieraisiin varautuneesti, mutta kiintyvät syvästi perheeseensä ja suojelevat niin perhettään kuin reviiriään.
Onko espanjanmastiffi hyvä perhekoira ja miten se suhtautuu lapsiin?
Hyvin sosiaalistettuna tämän rodun koira on yleensä lempeä, kärsivällinen ja suvaitsevainen oman perheen lapsia kohtaan. Se ei ole erityisen energinen leikkikaveri, joten yhdessäolon tulisi olla rauhallista ja valvottua etenkin koiran valtavan koon vuoksi. Perheen on opetettava lapsille koiran kunnioittavaa kohtelua ja asetettava selkeät säännöt sekä koiralle että lapsille.
Kuinka paljon tilaa espanjanmastiffi tarvitsee, ja voiko se asua kerrostalossa?
Tämä erittäin suurikokoinen, maatiaismainen maatilojen ja suurten tilusten vahtikoira viihtyy parhaiten turvallisesti aidatulla pihalla, jossa on runsaasti ulkotilaa. Se voi sopeutua sisällä asumiseen, mutta ei yleensä sovellu pieniin asuntoihin tai tiheästi asutuille kaupunkialueille. Ahtaat tilat voivat altistaa tylsistymiselle ja käytösongelmille, jos koira ei saa riittävästi virikkeitä eikä pääse toteuttamaan luontaista tarvettaan vartioida reviiriään.
Kuinka paljon liikuntaa espanjanmastiffi tarvitsee ja millaiset aktiviteetit sille sopivat?
Koostaan huolimatta tämän rodun liikunnantarve on yleensä kohtuullinen, ja sille sopii parhaiten tasainen, rauhallinen liikunta. Päivittäiset kävelylenkit ja mahdollisuus kierrellä omalla pihalla riittävät yleensä, mutta tarve vaihtelee jonkin verran iän ja yksilöllisen energiatason mukaan. Rankka juokseminen tai runsas portaiden kulkeminen voi rasittaa niveliä, joten kevyt mutta säännöllinen liikunta on paras vaihtoehto.
Ovatko espanjanmastiffit aggressiivisia tai vaarallisia vahtikoirina?
Ne ovat luonnostaan suojelunhaluisia ja voivat olla pelottavan oloisia, mutta vastuullisesti jalostetut ja hyvin sosiaalistetut yksilöt ovat yleensä rauhallisia ja harkitsevia, eivät äkkipikaisen aggressiivisia. Vartioidessaan ne tarkkailevat ja varoittavat ja ryhtyvät voimakkaampiin toimiin vain, jos kokevat uhan todelliseksi. Varhain aloitettu koulutus, hallittu tutustuminen erilaisiin ihmisiin sekä määrätietoinen mutta reilu ohjaus ovat välttämättömiä, jotta niiden suojeluvietti pysyy sopivissa rajoissa.
Mitkä ovat espanjanmastiffien yleisimmät terveysongelmat?
Jättikokoisena rotuna ne ovat alttiita nivelvaivoille, kuten lonkka- ja kyynärniveldysplasialle, ja niillä on myös mahalaukun laajentuman ja kiertymän riski. Myös sydänsairauksia, silmäsairauksia ja painoon liittyviä ongelmia voi esiintyä. Vastuulliset kasvattajat seulovat tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydämen sairauksia. Omistajien tulisi pitää koira hoikkana ja jakaa päivittäinen ruoka useampaan ateriaan elimistön kuormituksen vähentämiseksi.
Kuinka paljon espanjanmastiffin turkki vaatii hoitoa ja kuinka paljon siitä lähtee karvaa?
Turkki on tiheä ja säänkestävä. Karvanlähtö voi olla runsasta etenkin keväisin ja syksyisin. Suurimman osan vuodesta harjaus kerran viikossa yleensä riittää, mutta karvanlähtöaikoina turkkia kannattaa harjata useita kertoja viikossa. Koiraa ei tarvitse pestä usein, mutta omistajan on hyvä varautua siihen, että monilla yksilöillä kuolaa päätyy lattioille ja huonekaluille.
Sopiiko espanjanmastiffi ensimmäiseksi koiraksi?
Rodun koko, suojeluvietti ja itsenäinen luonne tekevät siitä haastavan kokemattomalle omistajalle. Se sopii yleensä ihmiselle, joka tuntee suuret vartioivat rodut, osaa asettaa johdonmukaiset rajat ja hallitsee voimakkaan koiran varmuudella. Sitoutunut ensikertalainen voi pärjätä kokeneen kasvattajan ja kouluttajan tiiviillä tuella, mutta rotu ei ole helpoin valinta ensimmäiseksi koiraksi.
Miten hyvin espanjanmastiffi tulee toimeen muiden koirien ja kodin muiden lemmikkien kanssa?
Monet tulevat hyvin toimeen perheen muiden koirien ja eläinten kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä pienestä pitäen. Suojeluvietti ja suuri koko voivat kuitenkin johtaa yhteenottoihin vieraiden koirien kanssa, varsinkin omalla reviirillä. Huolellinen tutustuttaminen, valvonta ja varhainen sosiaalistaminen ovat tärkeitä suvaitsevan käytöksen edistämiseksi.
Mitä erityistä espanjanmastiffin pentujen ruokinnassa ja kasvussa tulee ottaa huomioon?
Pennut kasvavat nopeasti, ja niille tulisi antaa laadukasta, suurten tai jättikokoisten rotujen pennuille tarkoitettua ruokaa, joka tukee tasaista ja hallittua kasvua mahdollisimman nopean kasvun sijaan. Liikaruokinta tai liiallinen kalsiumin saanti voi lisätä tuki- ja liikuntaelinongelmien riskiä myöhemmin elämässä. Tärkeää on seurata painoa säännöllisesti, välttää rasittavaa liikuntaa kovilla alustoilla ja laatia kasvusuunnitelma yhdessä eläinlääkärin kanssa.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Espanjanmastiffi muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
