¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
- Vaikuttava jättikokoinen rotu, joka tunnetaan näyttävästä mustavalkoisesta turkistaan sekä lempeästä ja arvokkaasta luonteestaan
- Perinteisesti vesipelastus- ja seurakoirana käytetty rotu, joka on erityisen suosittu joissakin Euroopan maissa
- Ystävällinen ja ihmisläheinen koira, joka tulee yleensä erinomaisesti toimeen lasten kanssa, kun se on asianmukaisesti koulutettu ja yhdessäoloa valvotaan
- Tarvitsee runsaasti tilaa, johdonmukaista koulutusta ja säännöllistä harjausta, jotta komea turkki pysyy puhtaana ja tuntuu koirasta mukavalta
- Sopii parhaiten sitoutuneelle omistajalle, joka nauttii aktiivisesta ulkoilmaelämästä eikä hätkähdä kuraa, kuolaa tai koirankarvoja
¶Ulkonäkö ja turkki
Landseer on suuri ja voimakas koira, jonka olemus on rauhallinen ja ylväs. Ensi näkemältä moni erehtyy pitämään sitä mustavalkoisena newfoundlandinkoirana, ja roduilla onkin yhteinen historia. Useissa Euroopan maissa landseer tunnustetaan omaksi rodukseen, jolla on oma rotumääritelmänsä ja perinteistä newfoundlandinkoiraa hieman kevyempi ja urheilullisempi olemus. Aikuiset urokset ovat usein narttuja korkeampia ja vaikuttavampia. Niillä on leveä pää ja vahva luusto, mutta kokonaisvaikutelma ei koskaan saisi olla kömpelö tai karkea. Runko on hieman korkeuttaan pidempi, rintakehä syvä, selkä vahva ja takaosa lihaksikas, mikä antaa liikkeisiin runsaasti työntövoimaa. Hyvärakenteisen landseerin tulisi liikkua pitkällä, maatavoittavalla askeleella, joka näyttää näin suurelle koiralle vaivattomalta.
Pää on leveä mutta ei kulmikas, otsapenger selvä ja kuono vahva ja suora. Ilme on pikemminkin lempeä ja tarkkaavainen kuin terävä. Tummat, keskikokoiset silmät sijaitsevat etäällä toisistaan ja antavat rodulle sen tunnusomaisen pehmeän, mietteliään katseen, jota rodun ystävät rakastavat. Korvat ovat päähän nähden melko pienet ja kolmionmuotoiset, ja ne riippuvat poskienmyötäisesti. Häntä on tyvestä paksu ja levossa alhaalla. Liikkeessä se kohoaa hieman, muttei kierry selän päälle.
Landseerin turkki on yksi rodun näyttävimmistä piirteistä. Tiheä, vettähylkivä kaksinkertainen karvapeite koostuu kohtalaisen pitkästä, hieman laineikkaasta peitinkarvasta ja paksusta pohjavillasta, joka suojaa koiraa kylmässä vedessä ja ankarassa säässä. Karvan tulisi tuntua vahvalta ja suojaavalta olematta kuitenkaan karkeaa tai jäykkää. Hyväksytty väri on puhtaan valkoinen pohjaväri, jossa on selvärajaisia mustia merkkejä. Tyypillisesti pää on musta, kuonossa on valkoinen piirto ja rungossa sekä lantion päällä selvärajaisia mustia läiskiä. Runsaat pienet täplät tai voimakas pilkutus ovat näyttelykehässä yleensä vähemmän toivottuja, mutta perhekoiralle ne ovat vain ulkonäköseikka.
Turkinhoito on tärkeä osa landseerin omistamista. Tämä ei ole rotu, jonka turkki hoituu pelkällä pesulla. Jotta turkki pysyy terveenä ja koiran olo mukavana, se kannattaa harjata perusteellisesti vähintään kaksi tai kolme kertaa viikossa ja kevään sekä syksyn karvanlähtöaikoina päivittäin. Perustarvikkeita ovat suuri karsta ja metallikampa, joka ulottuu pohjavillaan asti. Monet omistajat käyttävät myös pohjavillaharaaa irtokarvan poistamiseen peitinkarvaa vahingoittamatta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää helposti takkuuntuviin kohtiin, kuten korvantaustoihin, kaulapannan alle, kainaloihin sekä takaosan ja hännän ympäristöön. Ilman säännöllistä hoitoa takut voivat nopeasti huopaantua tiiviiksi paakuiksi, jotka tuntuvat epämukavilta ja voivat ärsyttää ihoa.
Pesu 1–2 kuukauden välein tai aina koiran likaantuessa kunnolla auttaa pitämään turkin ja ihon hyvässä kunnossa. Vettähylkivän turkin kasteleminen läpikotaisin vie aikaa, samoin sen kuivuminen, joten pesu kannattaa ajoittaa hetkeen, jolloin perusteelliseen kuivaamiseen on useita tunteja. Monet omistajat käyttävät tehokasta koirafööniä, joka puhaltaa veden pois pohjavillasta ja lyhentää kuivumisaikaa. Turkinhoidon lisäksi kynnet on leikattava säännöllisesti ja korvat tarkistettava ja puhdistettava, jotta niihin ei kerry vahaa eikä tule tulehduksia. Tämä on erityisen tärkeää paljon uivilla koirilla. Johdonmukaisella hoidolla landseerin turkki pysyy kiiltävänä, siistin näköisenä ja ihanan tuntuisena.
¶Luonne ja persoonallisuus
Landseeria kuvataan usein lempeäksi jättiläiseksi, ja ilmaus tavoittaa rodun olemuksen hyvin. Landseerit ovat tyypillisesti rauhallisia, tasapainoisia ja helliä koiria, jotka kiintyvät syvästi perheeseensä. Useimmat nauttivat ihmisten seurasta ja haluavat olla siellä, missä omat ihmisetkin ovat: rentoutumassa olohuoneessa, kulkemassa huoneesta toiseen tai viettämässä aikaa puutarhassa. Ne eivät yleensä ole yhden ihmisen koiria siinä mielessä, että muut jäisivät huomiotta. Sen sijaan ne jakavat kiintymyksensä koko perheelle ja suhtautuvat usein erityisen lempeästi lapsiin.
Hyvin sosiaalistettu landseer on lasten seurassa yleensä kärsivällinen ja suvaitsevainen. Sen suuri koko on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Nuori landseer voi olla kömpelö ja kaataa innostuessaan pienen lapsen vahingossa. Siksi yhdessäoloa on tärkeää valvoa huolellisesti. Opeta lapsia kohtelemaan koiraa kunnioittavasti, olemaan vetämättä sitä korvista tai hännästä ja antamaan sille rauha sen levätessä tai syödessä. Monet perheet kokevat landseerin uskolliseksi ja lempeäksi leikkikaveriksi, joka osallistuu mielellään rauhallisiin pihaleikkeihin tai makoilee lähellä läksyjen tai askartelun aikana.
Vieraita kohtaan landseer on yleensä ystävällinen tai vähintään kohteliaan pidättyväinen. Useimmat eivät ole luonnostaan epäluuloisia tai aggressiivisia, mutta niissä on suojelevuutta: ne asettuvat usein perheensä ja huolestuttavana pitämänsä asian väliin. Jo landseerin valtava koko ja matala haukku voivat toimia tehokkaana pelotteena, vaikka koira olisi todellisuudessa suuri pehmo. Asianmukainen sosiaalistaminen pentuiästä lähtien on olennaista, jotta koira oppii, mikä on tavallista, eikä koe tarvetta huolestua jokaisesta uudesta ihmisestä tai tilanteesta.
Monet landseerit ovat seurallisia ja tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, varsinkin jos ne ovat saaneet tavata muita koiria säännöllisesti nuoresta lähtien. Aikuiset urokset voivat kuitenkin toisinaan olla haastavia muiden suurten urosten seurassa. Mikä tahansa jättikokoinen koira voi aiheuttaa vahinkoa yhteenoton kärjistyessä, vaikkei se olisi itse aloittanut tilannetta. Varhain aloitettu koulutus, huolelliset tutustumiset ja koirien elekielen seuraaminen auttavat paljon. Pienempien lemmikkien, kuten kissojen ja kanien, kanssa yksilöllinen luonne ratkaisee. Monet landseerit elävät sopuisasti perheen kissojen kanssa, jos ne ovat kasvaneet yhdessä ja koiraa on opetettu toimimaan lempeästi. Rajut leikit on kuitenkin estettävä koiran suuren koon vuoksi.
Sisätiloissa aikuinen landseer on usein yllättävän rauhallinen. Se ei yleensä ole ylivireä eikä jatkuvasti liikkeessä. Tyypillinen aikuinen koira loikoilee tyytyväisenä viileällä lattialla ja seurailee kodin tapahtumia. Pentu- ja nuoruusvaihe ovatkin sitten toinen juttu. Nuoret landseerit ovat energisiä, uteliaita ja toisinaan riehakkaita. Ne tarvitsevat määrätietoista mutta ystävällistä ohjausta oppiakseen kodin säännöt, sopivat lepopaikat ja rauhallisen käytöksen vieraiden seurassa. Ilman ohjausta niille voi kehittyä hankalia tapoja, kuten raskas nojailu ihmisiin, jotka eivät halua koiran hyppivän vasten, ruoan varastelu keittiötasoilta tai vieraiden tervehtiminen karvaisen tavarajunan voimalla.
Rodun tavallisiin haasteisiin kuuluvat kuolaaminen, karvanlähtö ja hyvin suuren koiran kanssa elämiseen liittyvä käytännön vaivannäkö. Osa landseereista kuolaa melko paljon, etenkin juotuaan tai innostuessaan. Omistajat tottuvat nopeasti pitämään pyyhkeitä vesikupin lähellä. Karvaa irtoaa ympäri vuoden ja erityisen runsaasti karvanlähtökausina, joten vaatteissa ja huonekaluissa olevia karvoja vierastavan on syytä harkita rotuvalintaa uudelleen tai sitoutua tiheään imurointiin. Landseer tarvitsee myös riittävästi liikuntaa ja tekemistä mielelle. Tylsistynyt koira saattaa ryhtyä kaivamaan, pureskelemaan tai keksimään muita luovia mutta ei-toivottuja puuhia. Perheelle, joka arvostaa rodun lempeyttä ja pystyy vastaamaan sen koon tuomiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, landseer voi olla uskollinen ja paljon iloa tuova kumppani.
¶Koulutus ja liikunta
Landseerin kouluttaminen on yleensä palkitsevaa, mutta se vaatii johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä sekä koiran koon ja kasvun huomioimista. Rotu on tavallisesti älykäs, miellyttämishaluinen ja herkkä äänensävyille. Kovat ojennukset tai ankarat menetelmät voivat vahingoittaa luottamusta ja saada koiran sulkeutumaan tai muuttumaan vastahakoiseksi. Parempi lähestymistapa on palkitsemiseen perustuva koulutus, jossa kannustimina käytetään ruokaa, leluja, kehuja ja hellyyttä. Useimmat landseerit vastaavat erinomaisesti selkeään, lempeään ohjaukseen, ja monet nauttivat oppimisen tarjoamasta aivotyöstä.
Arkitaitojen harjoittelu kannattaa aloittaa heti pennun saavuttua kotiin. Ensimmäisiin opeteltaviin asioihin kuuluvat kaunis hihnakäytös, luoksetulo, istuminen ja maahanmeno vihjeestä sekä rauhoittuminen matolle tai omalle pedille. Koska suloinen kymmenkiloinen pentu painaa pian 50–70 kiloa tai enemmän, käytöstavat eivät ole valinnainen lisä. Varhain opitut hyvät tavat ehkäisevät myöhempiä ongelmia, kuten omistajan vetämistä pitkin katua, vieraita vasten hyppimistä tai kieltäytymistä siirtymästä pyydettäessä. Pidä harjoitukset etenkin alussa lyhyinä, hauskoina ja myönteisinä. Nuoren landseerin keskittymiskyky on vielä melko lyhyt, ja on parempi päättää harjoitus onnistumiseen viiden minuutin jälkeen kuin jatkaa siihen asti, että pentu kyllästyy.
Sosiaalistaminen on toinen koulutuksen keskeinen osa. Hyvin sosiaalistettu landseer on itsevarma ja rento erilaisissa ympäristöissä vilkkailta kaupunkikaduilta rauhallisille metsäpoluille. Tutustuta pentu lempeästi erilaisiin ihmisiin, ystävällisiksi ja rokotetuiksi tietämiisi koiriin sekä erilaisiin alustoihin, ääniin ja tilanteisiin. Anna pennun tarkkailla asioita sille sopivalta etäisyydeltä sen sijaan, että pakottaisit sen kontaktiin. Palkitse rauhallisesta uteliaisuudesta herkuilla ja kehuilla. Tällainen huolellinen pohjatyö auttaa ehkäisemään myöhempää pelokkuutta, mikä on erityisen tärkeää näin suurella ja voimakkaalla rodulla.
Landseer on liikunnallinen mutta ei jatkuvasti täydessä vauhdissa. Aikuisena se nauttii pitkistä, tasavauhtisista kävelyistä, retkistä ja tietenkin uimisesta aina tilaisuuden tullen. Monilla yksilöillä on luontainen rakkaus veteen, ja ne noutavat mielellään leluja järvestä tai merestä. Kasvavan pennun liiallista liikuttamista on kuitenkin varottava. Jättikokoisen rodun luusto ja nivelet kehittyvät hitaasti, ja liiallinen juokseminen, hyppiminen tai portaiden kulkeminen voi lisätä myöhempien nivelongelmien riskiä. Hyvä periaate on tarjota päivän mittaan useita lyhyitä, rauhallisia lenkkejä ja leikkihetkiä yhden pitkän ja rasittavan ulkoilukerran sijaan. Koiran kasvaessa kasvattaja tai eläinlääkäri voi auttaa mukauttamaan liikunnan määrää turvallisesti.
Landseerin mielelle tekee hyvää, kun sillä on jokin tehtävä. Sen ei tarvitse olla virallinen harrastus, vaikka monet omistajat osallistuvat mielellään esimerkiksi vesipelastuskoulutukseen, tokoon, rally-tokoon, jälkeen tai koiran kasvettua fyysisesti aikuiseksi myös kevyeen kärrynvetoon. Kotona koiralle voi tarjota aivotyötä aktivointiruokailun, hajuleikkien ja yksinkertaisten koulutusharjoitusten avulla. Voit esimerkiksi piilottaa muutaman herkun puutarhaan ja kannustaa koiraa etsimään ne tai opettaa uusia temppuja, kuten tassun antamista, ympäri pyörähtämistä tai kevyiden esineiden kantamista. Säännöllinen aivotyö ehkäisee tylsistymistä ja vahvistaa suhdettanne.
Aikuisen landseerin realistiseen viikkorytmiin voisi kuulua:
- Päivittäin kaksi 45–60 minuutin kävelyä kohtuulliseen tahtiin
- Vapaana ulkoilua turvallisella aidatulla alueella tai luonnossa siellä, missä se on sallittua
- Yksi tai kaksi uintikertaa viikossa sopivalla säällä
- Lyhyitä päivittäisiä tottelevaisuus- tai temppuharjoituksia
- Useita aktivointileikkejä viikon mittaan
Aktiivisuuden määrä on aina sovitettava koirayksilölle sopivaksi. Osa landseereista on energisempiä ja työskentelee innokkaasti, kun taas toisille riittää maltillisempi liikunta. Tarkkaile väsymyksen ja epämukavuuden merkkejä erityisesti kuumalla säällä, sillä suuret, runsasturkkiset rodut voivat ylikuumentua herkemmin. Tasapainoisella koulutuksella ja liikunnalla landseerista kasvaa vakaa ja yhteistyökykyinen kumppani, joka solahtaa luontevasti perheen arkeen.
¶Terveys
Kuten kaikilla rotukoirilla, myös landseerilla esiintyy tiettyjä terveysongelmia, joista tulevan omistajan on hyvä olla tietoinen. Vastuulliset kasvattajat pyrkivät pienentämään riskejä harkitulla jalostuksella, terveystutkimuksilla ja jalostuskoirien huolellisella valinnalla. Parhaistakaan pyrkimyksistä huolimatta kukaan kasvattaja ei voi taata, ettei pennulle koskaan tule terveysongelmia, etenkään kun kyseessä on suuri ja nopeasti kasvava rotu.
Luuston ja nivelten ongelmat kuuluvat merkittävimpiin terveyshuoliin. Landseereilla voi monien muiden jättirotujen tavoin esiintyä lonkka- ja kyynärniveldysplasiaa. Niissä nivelten kehitys poikkeaa normaalista, mikä voi myöhemmin aiheuttaa kipua, ontumista ja nivelrikkoa. Hyvät kasvattajat tutkituttavat koiriensa lonkat ja kyynärnivelet virallisten tutkimuskäytäntöjen mukaisesti esimerkiksi röntgenkuvauksin ja käyttävät jalostukseen vain koiria, joiden tulokset ovat hyväksyttäviä. Omistajana voit tukea nivelten terveyttä pitämällä landseerin hoikkana, tarjoamalla suurten rotujen pennuille tai aikuisille koirille suunniteltua tasapainoista ravintoa sekä välttämällä kasvavien nivelten liiallista iskukuormitusta.
Landseereilla voi esiintyä myös tiettyjä sydänsairauksia, kuten aorttaläpän alapuolista ahtaumaa eli subaorttastenoosia tai dilatoivaa kardiomyopatiaa eli sydänlihaksen laajentumasairautta. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiransa usein sydänsairauksiin perehtyneellä eläinlääkärillä. Tutkimuksiin voi paikallisista käytännöistä riippuen kuulua ultraäänitutkimus, sydänfilmi tai muita tutkimuksia. Myös oman koiran säännölliset eläinlääkärintarkastukset ovat tärkeitä, sillä sydänsairauden varhainen toteaminen ja hoito voivat parantaa elämänlaatua.
Syvärintaisena rotuna landseerilla on myös mahalaukun laajentuman ja kiertymän riski. Kyseessä on vakava, hengenvaarallinen hätätilanne, jossa mahalaukku täyttyy kaasulla ja saattaa kiertyä itsensä ympäri. Riskiä voi pienentää tarjoamalla yhden suuren aterian sijaan kaksi tai kolme pienempää ateriaa päivässä, välttämällä raskasta liikuntaa juuri ennen ruokailua ja heti sen jälkeen sekä käyttämällä ahmimisenestokuppia, jos koira hotkii ruokansa. Oireet, kuten vatsan turpoaminen, tulokseton yökkäily, levottomuus ja kivun merkit, on hyvä opetella tunnistamaan. Jos epäilet mahalaukun laajentumaa tai kiertymää, hakeudu välittömästi eläinlääkäriin.
Muita mahdollisia terveysongelmia ovat silmäluomien asentovirheet, kuten sisäänpäin kiertyvä luomi eli entropium ja ulospäin kääntyvä luomi eli ektropium, sekä kystinuria, joka on virtsakiviä mahdollisesti aiheuttava aineenvaihdunnan häiriö. Joissakin jalostusohjelmissa tutkitaan perinnöllisiä sairauksia silloin, kun niihin on saatavilla luotettavia testejä. Pentua harkitessasi kysy kasvattajalta, mitä terveystutkimuksia vanhemmille on tehty ja millaisin tuloksin. Luotettava kasvattaja kertoo näistä asioista avoimesti ja yksityiskohtaisesti sekä vastaa mielellään kysymyksiisi.
Landseerin tyypillinen elinikä on noin 8–10 vuotta, vaikka jotkut yksilöt voivat hyvällä hoidolla ja ripauksella onnea elää pidempäänkin. Kuten monilla jättiroduilla, ikääntymisen merkit näkyvät yleensä aikaisemmin kuin pienemmillä koirilla. Voit tukea pitkää ja tervettä elämää seuraavasti:
- Tarjoa laadukasta, koiran ikään ja aktiivisuuteen sopivaa ravintoa
- Pidä koira ihannekunnossa ja vältä ylipainoa
- Huolehdi säännöllisistä eläinlääkärintarkastuksista ja suositusten mukaisista rokotuksista
- Hoida hampaita harjaamalla ja hampaiden puhdistukseen tarkoitetuilla purutuotteilla
- Seuraa muutoksia liikkumisessa, ruokahalussa, käyttäytymisessä ja hengityksessä
Ennaltaehkäisevään perushoitoon kuuluu myös kirppujen, punkkien ja sisäloisten torjunta. Koska landseerit nauttivat usein vedestä ja luonnossa liikkumisesta, ne voivat altistua tavallista enemmän punkeille ja muille loisille. Tarkista turkki ja iho ulkoilun jälkeen, etenkin jos olette liikkuneet pitkässä heinikossa tai alueilla, joilla on villieläimiä. Punkkien nopea poistaminen vähentää niiden levittämien tautien riskiä.
Terveydestä huolehtimisen tulisi aina olla kasvattajan, eläinlääkärin ja omistajan yhteistyötä. Yhdessä monet ongelmat voidaan ehkäistä, saada varhain hallintaan tai ainakin ymmärtää selkeästi. Tulevan omistajan kannattaa valita kasvattaja, joka antaa terveystiedot nähtäviksi, keskustelee rodun terveysriskeistä rehellisesti ja on tukena koiran koko elämän ajan.
¶Historia ja alkuperä
Landseerin historia kietoutuu newfoundlandinkoiran historiaan ja ulottuu työkoiriin, jotka kulkivat kalastajien ja uudisasukkaiden mukana Newfoundlandin karuilla rannikoilla Pohjois-Atlantilla. Näitä varhaisia koiria arvostettiin niiden voiman, uimataidon ja jäisissä vesissä osoittaman rohkeuden vuoksi. Ne auttoivat vetämään verkkoja, noutivat laidan yli pudonneita esineitä ja pelastivat toisinaan hätään joutuneita ihmisiä. Eurooppalaiset merimiehet ja kauppiaat ihastuivat näihin suuriin vesikoiriin ja toivat niitä kotimaihinsa, joissa niiden jalostusta jatkettiin.
Brittiläinen taidemaalari Sir Edwin Landseer tuli 1800-luvulla tunnetuksi dramaattisista maalauksistaan, joissa ylvään näköiset mustavalkoiset koirat pelastivat hukkuvia lapsia tai vartioivat perheitä. Hänen taiteensa puhutteli yleisöä ja yhdisti tämän värityksen ja koiratyypin vahvasti sankarilliseen pelastustyöhön ja syvään uskollisuuteen. Maalausten koirat vaikuttivat merkittävästi newfoundlandinkoiratyyppisiin koiriin liitettyyn romanttiseen mielikuvaan viktoriaanisessa yhteiskunnassa. Mustavalkoista väritystä alettiin lopulta kutsua hänen kunniakseen landseerväritykseksi.
Ajan myötä Manner-Euroopan jalostus johti hieman erilaiseen koiratyyppiin kuin Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa edelleen kehittynyt newfoundlandinkoira. Joissakin Euroopan maissa, erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa, kasvattajat suosivat korkeampaa, hieman kevytrakenteisempaa ja hyvin ketterää mustavalkoista koiraa, joka menestyi paitsi vesityöskentelyssä myös monipuolisena perhekoirana. Vähitellen useat kenneljärjestöt ja kansainväliset järjestöt tunnustivat tämän kehittyvän tyypin omaksi rodukseen, landseeriksi, jolla on oma rotumääritelmä ja rekisteröinti.
Nykyisin useat eurooppalaiset kenneljärjestöt ja kansainväliset koirajärjestöt tunnustavat landseerin erilliseksi roduksi. Joissakin muissa maissa, myös osassa englanninkielistä maailmaa, tämän tyyppiset mustavalkoiset koirat saatetaan yhä rekisteröidä newfoundlandinkoiriksi. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä rotuun perehtyville tuleville omistajille. Rekisteröintikäytännöistä riippumatta landseer yhdistetään yhä vahvasti vesipelastukseen ja 1800-luvulla syntyneeseen klassiseen sankarikoiran mielikuvaan.
Nykyisiä landseereja käytetään joillakin alueilla edelleen järjestetyssä vesipelastustoiminnassa, jossa ne osallistuvat suunnitelmalliseen koulutukseen ja näytöksiin. Näissä tehtävissä pääsevät esiin niiden vahva uimataito, halu hinata veneitä tai ihmisiä sekä luontainen taipumus suunnata kohti vettä eikä poispäin siitä. Näky, jossa voimakas landseer loikkaa järveen noutamaan kelluvaa ihmistä tai esinettä, on vaikuttava ja samalla elävä muistutus rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.
Vesityöskentelyn lisäksi landseer on nykyisin ennen kaikkea perhe- ja seurakoira. Sitä näkee toisinaan myös tottelevaisuusharrastuksissa, terapiatyössä ja muissa suurelle, vakaaluonteiselle koiralle sopivissa koiraharrastuksissa. Rauhallinen ja sosiaalinen luonne sopii tehtäviin, joissa tarvitaan turvallisuuden tunnetta luovaa läsnäoloa, kuten sairaala- ja hoivakotivierailuille. Näissä nykyisissä tehtävissä landseerin keskeiset ominaisuudet ovat samat kuin ennenkin. Rohkeus vaikeissa oloissa, omistautuminen ihmisille sekä voiman ja lempeyden yhdistelmä muovaavat rotua edelleen ja selittävät sen pysyvää vetovoimaa niiden silmissä, jotka tuntevat sen hyvin.
¶Arki landseerin kanssa
Elämä landseerin kanssa on antoisaa ja palkitsevaa, mutta siihen liittyy myös suuri vastuu ja monia päivittäisiä käytännön järjestelyjä. Rotua harkitsevan kannattaa tarkastella omaa elämäntapaansa, kotiympäristöään ja talouttaan avoimesti ja rehellisesti ennen päätöstä.
Ensinnäkin tilalla on merkitystä. Landseerit ovat suuria ja vaikuttavan kokoisia koiria. Ne tarvitsevat tilaa liikkua ilman, että ne jatkuvasti törmäilevät huonekaluihin tai ihmisiin. Talo, jossa on piha tai josta pääsee turvallisille ulkoilualueille, on selvästi suositeltavin vaihtoehto. Landseer voi sopeutua kaupunkielämään, jos se saa riittävästi lenkkejä ja mielekästä tekemistä, mutta ahdas asunto monien portaiden päässä tuskin on ihanteellinen näin suurelle ja painavalle koiralle. Tasainen, pitävä lattia helpottaa arkea, sillä jättikokoisten koirien voi olla vaikea liikkua kiillotetuilla pinnoilla, joilla tassut eivät pidä.
Päivittäinen hoito vaatii huomattavasti aikaa. Lenkkien ja koulutuksen lisäksi on varauduttava turkinhoitoon useita kertoja viikossa, irtokarvojen siivoamiseen, kuolan pyyhkimiseen ja kodin järjestelyihin. Monet omistajat pitävät ylimääräisiä pyyhkeitä ovien lähellä, jotta märät tassut ja kurainen turkki saa pyyhittyä lenkin jälkeen. Suuri ja mukava koiranpeti tai useampi peti eri huoneissa antaa landseerille kunnollisen lepopaikan. Koiran koon vuoksi pedit ja muut varusteet, kuten häkit ja autoiluvaljaat, maksavat enemmän kuin pienen koiran tarvikkeet.
Tulevan omistajan kannattaa varautua keskimääräistä suurempiin kuluihin. Jättikokoinen koira syö enemmän, tarvitsee suurempia lääkeannoksia, isompia häkkejä, vahvempia taluttimia ja kestävämpiä leluja. Vuosikustannukset vaihtelevat maan ja elämäntavan mukaan, mutta menoihin kuuluvat esimerkiksi:
- Jättikokoiselle koiralle sopiva laadukas ruoka, joka voi olla huomattava kuukausittainen menoerä
- Säännöllinen eläinlääkärinhoito, kuten rokotukset ja kirppu- ja punkkitorjunta, sekä mahdollinen vakuutus, jonka maksut voivat olla suurilla koirilla korkeammat
- Satunnainen ammattilaisen tekemä turkinhoito, jos et halua hoitaa kaikkea itse kotona
- Suurten petien, taluttimien ja lelujen uusiminen niiden kuluessa
Myös ilmasto-olosuhteet vaikuttavat arkeen. Paksun turkkinsa ansiosta landseerit pärjäävät yleensä hyvin kylmässä, mutta kuuma ja kostea sää voi olla niille vaikea. Lämpimässä ilmastossa omistajan on oltava erityisen tarkkana lämpöhalvauksen varalta. Koiralle on tarjottava runsaasti varjoa ja raikasta vettä, ja lenkit on ajoitettava viileämpiin hetkiin aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla. Ilmastointi tai ainakin viileä, hyvin tuulettuva huone on hellejaksoilla merkittävä etu.
Matkustaminen ja kuljettaminen kannattaa suunnitella etukäteen. Täysikasvuinen landseer ei välttämättä mahdu mukavasti pieneen autoon, varsinkaan jos mukana on myös lapsia tai matkatavaroita. Turvallinen kuljettaminen vaatii usein suuren farmariauton, katumaasturin tai pakettiauton sekä turvallisen kuljetushäkin tai koiraverkon. Kun landseer opetetaan nousemaan autoon rauhallisesti ja asettumaan aloilleen matkan ajaksi, eläinlääkäri-, koulutus- ja lomamatkat sujuvat kaikilta helpommin.
Landseer voi parhaiten, kun se saa osallistua perheen elämään. Se ei nauti siitä, että se suljetaan erilleen ihmisistään pitkiksi ajoiksi joka päivä. Jos kaikki perheenjäsenet käyvät kokoaikatyössä kodin ulkopuolella, tarvitaan järjestelyjä, kuten luotettava koiranulkoiluttaja, koirapäivähoito tai joustava aikataulu. Tylsistynyt ja yksinäinen jättikoira voi alkaa tuhota paikkoja tai masentua. Kun landseer puolestaan pääsee osaksi arjen rutiineja, siitä kehittyy usein ihanan lempeä ja tarkkaavainen seuralainen, joka pitää hiljaa seuraa päivittäisissä puuhissa.
Landseerin kanssa hyödyllisiä varusteita ovat:
- Vahvat ja mukavat valjaat tai leveä kaulapanta sekä tukeva talutin
- Liukuestematot tai pitävät matot liukkailla lattioilla
- Korotettu ruokakuppiteline, jos eläinlääkäri suosittelee sitä, jotta koiran ei tarvitse kumartua kovin alas
- Suuret, kestävät ja helposti puhdistettavat ruoka- ja vesikupit ruostumattomasta teräksestä
- Laadukas harja, metallikampa ja pohjavillahara turkinhoitoon
- Autoramppi, jos ikääntyvän koiran on vaikea hypätä autoon tai sieltä pois
Lopuksi tulevan omistajan on hyvä pohtia myös tunteita, joita monia pienempiä koiria lyhytikäisemmän jättirodun omistamiseen liittyy. Landseerista voi tulla syvästi rakastettu perheenjäsen, ja hyvästien jättäminen 8–10 vuoden jälkeen voi olla hyvin raskasta. Monelle yhteiset vuodet, nauru ja hiljainen ystävyys korvaavat tämän monin verroin, mutta asiaa kannattaa silti miettiä.
Elämä landseerin kanssa tarkoittaa suurta kokoa, vahvaa läsnäoloa ja vastuuta, mutta myös poikkeuksellisen uskollista, lempeää ja lämminsydämistä koiraa. Jos sinulla on aikaa, tilaa ja sitoutumista vastata sen tarpeisiin, landseerista voi tulla yksi elämäsi ikimuistoisimmista kumppaneista.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Onko landseer eri rotu kuin newfoundlandinkoira vai vain sen värimuunnos?
Joissakin Euroopan maissa landseer tunnustetaan omaksi rodukseen, jolla on oma rotumääritelmänsä, kun taas toisissa sitä pidetään newfoundlandinkoiran mustavalkoisena värimuunnoksena. Landseer on yleensä korkeajalkaisempi ja rakenteeltaan hieman kevyempi, ja sillä on tunnusomainen mustavalkoinen väritys yksivärisen turkin sijaan. Tulevan omistajan kannattaa tarkistaa, miten oman maan kennelliitto luokittelee koiran, etenkin jos suunnitelmissa on näyttelyihin osallistuminen tai jalostus.
Millainen landseer on yleensä luonteeltaan perheen ja lasten kanssa?
Tämä jättiläinen on yleensä hyvin lempeä, kärsivällinen ja ihmisrakas. Se on usein hellä perhettään kohtaan ja voi tulla erinomaisesti toimeen lasten kanssa, kun se on asianmukaisesti sosiaalistettu ja yhdessäoloa valvotaan. Koiran koon ja voiman vuoksi aikuisten on opetettava sekä koiralle että lapsille turvallista yhdessäoloa. Tämä on erityisen tärkeää koiran nuoruusiässä, jolloin se voi olla riehakas.
Kuinka paljon liikuntaa landseer tarvitsee ja millaiset aktiviteetit sopivat rodulle parhaiten?
Päivittäinen, kohtuullinen liikunta on tärkeää. Aikuiselle koiralle sopiva määrä on yleensä 45–90 minuuttia jaettuna useampaan ulkoilukertaan päivän mittaan. Ne nauttivat rauhallisista kävelylenkeistä, uimisesta, kärryjen vetämisestä ja niveliä vähän kuormittavasta liikunnasta rankan juoksemisen tai hyppimisen sijaan. Koska kyseessä on nopeasti kasvava jättirotu, pentujen tulee välttää raskasta liikuntaa ja portaissa kulkemista nivelten suojelemiseksi.
Ovatko landseerit hyviä uimareita, ja tarvitsevatko ne mahdollisuuden päästä uimaan ollakseen onnellisia?
Ne ovat luontaisia vesikoiria, jotka uivat taitavasti ja joilla on pitkät perinteet vesipelastuksessa. Monet niistä rakastavat uimista ja vedessä työskentelyä, mutta ne eivät tarvitse päivittäistä pääsyä järveen tai mereen voidakseen hyvin. Säännölliset aivopähkinät ja ulkoilu ovat tärkeämpiä, ja uiminen on erinomainen lisä silloin, kun siihen on turvallinen mahdollisuus.
Mitkä ovat landseerien yleisimmät terveysongelmat, joista omistajien tulisi olla tietoisia?
Monien muiden jättikokoisten koirarotujen tavoin ne ovat alttiita lonkka- ja kyynärniveldysplasialle, ristisideongelmille sekä mahalaukun laajentumalle tai kiertymälle. Myös sydänsairauksia, erityisesti subaorttastenoosia eli aorttaläpän alapuolista ahtaumaa, sekä tiettyjä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja silmäongelmia voi esiintyä. Valitsemalla kasvattajan, joka tutkituttaa jalostuskoirien lonkat, kyynärnivelet ja sydämen, sekä huolehtimalla koiran painosta ja sopivasta liikunnasta voi pienentää joitakin riskejä, mutta ei poistaa niitä kokonaan.
Kuinka paljon landseerin turkki vaatii hoitoa ja kuinka paljon siitä lähtee karvaa?
Niillä on paksu, vettähylkivä kaksinkertainen turkki, josta lähtee karvaa ympäri vuoden ja erityisen runsaasti karvanlähtöaikoina. Turkki on yleensä harjattava vähintään kerran viikossa irtokarvan poistamiseksi ja takkujen ehkäisemiseksi, ja karvanlähtöaikoina harjausta tarvitaan useammin. Omistajan kannattaa varautua myös kuolatahroihin huonekaluissa ja jonkinlaiseen koiran hajuun, jos turkkia ei kuivata kunnolla uimisen jälkeen.
Voiko landseer viihtyä kerrostaloasunnossa tai pienessä kodissa?
Jo pelkkä koko tekee tämän rodun pitämisestä hyvin pienissä tiloissa haastavaa, etenkin jos rakennuksessa on paljon portaita tai ulos pääsee vain hankalasti. Rauhallinen, hyvin koulutettu aikuinen koira voi pärjätä tilavassa kerrostaloasunnossa, jos talossa on hissi ja koira saa päivittäin riittävästi ulkoliikuntaa. Useimmat rodun koirat viihtyvät parhaiten kodissa, josta pääsee helposti puutarhaan tai pihalle ja jossa on riittävästi tilaa liikkua ja asettua mukavasti makuulle.
Kuinka helposti landseer on koulutettavissa, ja millainen on sen tyypillinen työskentelytapa?
Ne ovat älykkäitä ja yleensä miellyttämishaluisia, mutta myös harkitsevia ja hieman itsenäisiä. Monet oppivat hyvin rauhallisella ja johdonmukaisella koulutuksella, joka perustuu palkitsemiseen ja selkeisiin rajoihin kovien menetelmien sijaan. Ne työskentelevät tasaisesti ja luotettavasti pikemminkin kuin kiihkeän innokkaasti, joten ne soveltuvat paremmin vesipelastukseen ja perheen seuraksi kuin vaativaan koiraurheiluun.
Minkä ikäisenä landseer on täysikasvuinen, ja kuinka suureksi se yleensä kasvaa?
Säkäkorkeuden kasvu hidastuu noin 12–18 kuukauden iässä, mutta koiran rakenne vankistuu vielä noin 2,5–3 vuoden ikään asti. Aikuiset urokset ovat usein hyvin suuria ja vaikuttavan näköisiä. Nartut ovat hieman pienempiä, mutta molemmat kuuluvat selvästi jättikokoisiin koiriin. Omistajien on varauduttava kustannuksiin ja käytännön järjestelyihin, joita monia tavallisia suurikokoisia rotuja huomattavasti painavampi koira tuo mukanaan.
Sopiiko landseer ensimmäiseksi koiraksi?
Rauhallinen, vastuullisesti kasvatettu yksilö voi sopia myös sitoutuneelle ensikertalaiselle, mutta koiran koko ja voima vaativat omistajalta omistautumista. Uuden omistajan on varauduttava varhaiseen sosiaalistamiseen, johdonmukaiseen koulutukseen, huomattaviin ruoka- ja eläinlääkärikuluihin sekä kuolaamiseen ja karvanlähtöön. Jos jättikokoisen koiran hallinta epäilyttää, voi olla parempi hankkia ensin kokemusta pienemmästä ja vähemmän vaativasta koirasta.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Landseer muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
