¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
Ruotsissa collie rekisteröidään kahtena erillisenä rotuna: pitkäkarvaisena colliena, FCI 156, ja sileäkarvaisena colliena, FCI 296. Niitä käsitellään usein yhdessä, sillä niiden tausta on ollut yhteinen vielä melko hiljattain, niiden säkäkorkeus on samaa luokkaa ja rakenne samankaltainen. Turkki on kuitenkin erilainen. Bordercollie on sen sijaan oma rotunsa, jolla on oma rotumääritelmänsä.
- Alkuperä: Iso-Britannia, vahvat historialliset yhteydet Skotlantiin.
- Käyttötarkoitukset: paimenkoira, työkoira ja seurakoira.
- Säkäkorkeus: kummassakin rodussa uroksilla 56–61 cm ja nartuilla 51–56 cm.
- Paino: sileäkarvaisen collien rotumääritelmässä urosten painoksi ilmoitetaan 20,5–29,5 kg ja narttujen 18–25 kg. Pitkäkarvaisen collien rotumääritelmässä ei määritellä virallista painoa.
- Värit: soopeli ja valkoinen, kolmivärinen ja sinimarmoroitu eli blue merle.
- Elinikä: laajassa brittiläisessä tutkimuksessa collieiden yhteisen ryhmän eliniän mediaani oli 13,3 vuotta. Luku kuvaa suurta koirajoukkoa, eikä se ennusta yksittäisen koiran elinikää.
Collie sopii parhaiten ihmiselle, joka haluaa viettää aktiivista arkea yhteistyöhaluisen koiran kanssa ja on valmis perehtymään luonteeseen yhtä huolellisesti kuin ulkonäköön. Karvan pituus vaikuttaa selvästi turkinhoitoon, mutta se ei kerro luotettavasti siitä, kuinka energinen, itsevarma tai mutkaton yksittäinen koira on.
¶Ulkonäkö ja turkki
Collie on ketterä ja tasapainoinen koira, jossa voima ja liikkuvuus yhdistyvät ilman raskasta tai karkeaa vaikutelmaa. Pitkä, tylpän kiilan muotoinen pää, mantelinmuotoiset silmät ja kärjistään eteenpäin taittuvat korvat luovat rodulle ominaisen ilmeen. Molempien rotujen viralliset säkäkorkeusrajat ovat samat. Sileäkarvaisen collien painorajoja ei pidä käyttää pitkäkarvaisen collien virallisena ohjearvona, sillä sen rotumääritelmässä ei määritellä painoa.
Pitkäkarvaisella colliella on erittäin tiheä kaksinkertainen karvapeite. Peitinkarvan tulee olla suoraa ja karheaa, pohjavillan puolestaan pehmeää, villavaa ja niin tiheää, että iho lähes peittyy. Kauluksessa, rinnassa, raajoissa ja hännässä karva on runsaampaa. Harjaa turkki ihoa myöten ja kiinnitä erityistä huomiota korvantaustoihin, kainaloihin ja kaulapannan alle. Karvanlähtöaikaan turkkia on kammattava tavallista useammin. Pese koira tarvittaessa.
Sileäkarvaisella colliella on lyhyt, suora ja karhea peitinkarva sekä erittäin tiheä pohjavilla. Turkki on huomattavasti helpompi pitää takuttomana, mutta siitäkin irtoaa karvaa. Karvanlähtöaikaan harjaus poistaa irtokarvaa ja tarjoaa samalla tilaisuuden tarkistaa ihon, tassujen ja kynsien kunnon. Turkin pitäisi pysyä helppohoitoisena ilman trimmaamista tai leikkaamista.
Molempien rotujen värit ovat soopeli ja valkoinen, kolmivärinen sekä blue merle. Valkoisia merkkejä voi olla muun muassa kauluksessa, rinnassa, raajoissa, tassuissa ja hännänpäässä. Väri on huono peruste pennun valinnalle: terveys, luonne, arkikäyttäytyminen ja kasvattajan tavoitteet ovat tärkeämpiä.
¶Luonne ja persoonallisuus
Rodun ihanne on ystävällinen, aktiivinen ja yhteistyöhaluinen koira, joka ei ole hermostunut eikä aggressiivinen. Monet colliet oppivat nopeasti, seuraavat tarkasti ohjaajaansa ja osallistuvat mielellään arjen tekemisiin. Tämä on erinomainen pohja koulutukselle, mutta se ei takaa, että jokainen collie olisi itsevarma, hiljainen, mutkaton lasten kanssa tai helppo ensimmäinen koira.
Luonne vaihtelee yksilöittäin ja suvuittain, ja pelokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ruotsalaisessa jalostustyössä. Älä tyydy yleisluontoisiin kuvauksiin, kuten ”kiltti” tai ”herkkä”. Tutustu vanhempien koko MH-luonnekuvaukseen, tapaa mahdollisuuksien mukaan aikuisia sukulaisia ja kysy, miten koirat reagoivat vieraisiin ihmisiin, äkillisiin ääniin, uudenlaisiin alustoihin ja yllätyksiin. Yhtä tärkeää on se, kuinka nopeasti ne palautuvat tilanteista.
Colliella on oma luonneindeksi, joka perustuu koiran ja sen sukulaisten MH-tuloksiin. Indeksejä lasketaan uteliaisuudelle ja itsevarmuudelle, sosiaalisuudelle, leikkihalulle, takaa-ajolle ja laukausreaktiolle. Arvo 100 vastaa rodun keskiarvoa, ei hyväksytyn tuloksen rajaa. Indeksiä tulee tarkastella yhdessä koko luonnekuvauksen, laajemman suvun sekä sen kanssa, millaiseen kotiin tai työhön pentue on kasvatettu.
Rotumääritelmät ja Ruotsin Kennelliitto kuvaavat collieita ystävällisiksi koiria ja ihmisiä kohtaan, mutta myös kokemukset, terveys ja koulutus muokkaavat kotikäyttäytymistä. Arvioi yksilöä sen sijaan, että pitäisit karvan pituutta tai rodun nimeä takeena tietynlaisesta luonteesta.
¶Koulutus ja liikunta
Collie tarvitsee päivittäin liikuntaa ja tehtäviä, joissa se saa käyttää yhteistyökykyään, keskittymiskykyään ja uteliaisuuttaan. Mikään luotettava minuuttimäärä ei sovi yhtä hyvin pennulle, aikuiselle kilpakoiralle ja seniorille. Sovita rasitus ja tehtävien vaikeus koiran ikään, terveydentilaan, kokemukseen ja palautumiseen.
Yhdistä lenkkeilyyn esimerkiksi jäljestystä, etsintätehtäviä, tokoa, rally-tokoa, agilityä tai yksinkertaisia hajuleikkejä kotona. Vaihtelu on arvokkaampaa kuin pelkkä vauhdin tai matkan lisääminen. Opeta koiraa myös odottamaan ja rauhoittumaan: aktiivisen koiran ei tarvitse käydä ylikierroksilla koko päivää.
Palkitsemiseen perustuva koulutus, selkeät vihjeet ja vähitellen vaikeutuvat tehtävät sopivat koiralle, joka nauttii yhteistyöstä ihmisen kanssa. Pilko uudet taidot sopivan pieniin osiin, palkitse hyvistä valinnoista ja helpota harjoitusta, jos koira muuttuu epävarmaksi tai sen keskittyminen herpaantuu. Kovat ojennukset eivät ole oikotie itsevarmuuteen.
Collie voi sopia ensimmäiseksi koiraksi ihmiselle, joka haluaa kouluttaa koiraansa, tunnistaa varhaiset huolestumisen merkit ja valitsee pentueen dokumentoitujen luonneominaisuuksien perusteella. Se sopii huonommin ihmiselle, jota viehättää lähinnä ulkonäkö, joka etsii tarkkaa liikunta-aikataulua tai joka odottaa koiran viihdyttävän itseään pihalla.
¶Terveys
Pentua valittaessa todelliset tutkimustulokset ovat tärkeämpiä kuin ilmoitus siitä, että vanhemmat on ”testattu”. Pyydä rekisterinumerot ja tarkista lonkkatulokset, MH-tulokset, silmätutkimuslöydökset sekä olennaiset DNA-testitulokset. Rekisteröintivaatimukset ja jalostussuositukset eivät tarkoita samaa asiaa.
Ruotsin Kennelliiton nykyiset rekisteröintisäännöt edellyttävät molemmissa collieroduissa, että kummallakin vanhemmalla on virallinen lonkkakuvaustulos ennen astutusta. Jalostukseen käytettävien sileäkarvaisten collieiden lonkkatuloksen tulee olla A tai B. Pitkäkarvaista collieta, jonka lonkkatulos on D tai E, ei saa käyttää jalostukseen, ja Ruotsin Kennelliitto suosittelee vanhempien yhdistelmän lonkkaindeksiksi yli 100:aa. Säännöt siis eroavat rotujen välillä.
Säännöt edellyttävät myös tunnettua luonnestatusta. Ruotsissa asuvien, vuonna 2016 tai sen jälkeen syntyneiden vanhempien on suoritettava koko MH-luonnekuvaus niin, että kaikki 33 kohtaa on kirjattu. Ohjaaja voi kieltäytyä laukausosiosta ilman, että koira menettää tunnetun luonnestatuksensa. MH kuvaa reaktioita; koiraa ei hyväksytä tai hylätä sen perusteella.
Collie eye anomaly eli CEA on synnynnäinen silmän takaosan kehityshäiriö. Sen ilmenemismuodot vaihtelevat CH/CRD-muutoksista, jotka eivät usein aiheuta arjessa havaittavaa näköhaittaa, koloboomaan ja harvinaisempiin seurauksiin, kuten verenvuotoon tai verkkokalvon irtoamiseen. Älä kysy vain, onko koira ”CEA-testattu”, vaan pyydä tarkka diagnoosi ja tieto koiran iästä tutkimushetkellä.
Ruotsin nykyiset rekisteröintisäännöt eivät aseta collieille erillistä silmätutkimusvaatimusta. Rotuyhdistys suosittelee silti pentujen tutkimista ennen luovutusta ja jalostuskoirien tutkimista uudelleen aikuisina. Ruotsin Kennelliiton mukaan CH/CRD havaitaan parhaiten nuorilla pennuilla, tavallisesti 8–10 viikon iässä. Se suosittelee riskiryhmään kuuluvien rotujen aikuisille koirille silmätutkimusta ennen ensimmäistä astutusta.
ABCB1-geenin muunnos, jota kutsutaan yleisesti MDR1:ksi, voi altistaa koiran herkkyydelle tiettyjä lääkkeitä kohtaan. Testaus on merkityksellistä sekä pitkä- että sileäkarvaisille collieille. Suurin riski on koirilla, joilla on muunnoksesta kaksi kopiota, mutta myös yhden kopion kantaja voi saada reaktion. Säilytä testitulos ja näytä se eläinlääkärille ennen lääkityksen antamista. Testi koskee tätä tiettyä lääkeaineherkkyyttä, eikä se ole yleinen todistus koiran terveydestä.
Ruotsin Kennelliitto ei salli kahden merlevärisen collien yhdistelmästä syntyneiden pentujen rekisteröintiä. Myös merlen ja soopelin yhdistämiseen liittyy erityisiä DNA-statusta ja jalostuskäyttörajoituksia koskevia sääntöjä. Pennunostajan kannattaa siksi kysyä, miten vanhempien värit ja mahdollinen merlemuunnos on selvitetty, eikä valita pentua pelkästään sen värityksen perusteella.
¶Historia ja alkuperä
Collie on brittiläinen rotu, jolla on vahvat yhteydet Skotlantiin, vaikka sen varhainen alkuperä on epävarma. Rotumääritelmän kuvaamassa taustassa paikalliset koirat sekoittuivat roomalaisten Skotlantiin tuomiin koiriin. Pitkä- ja sileäkarvaiset colliet kehittyivät samasta työkoirakannasta, ja niiden sukulinjat olivat yhteisiä vielä suhteellisen hiljattain.
Collieita esitettiin näyttelyssä ensimmäisen kerran Englannissa vuonna 1861. Kuningatar Viktorian kiinnostus auttoi myöhemmin tekemään niistä suosittuja seura- ja näyttelykoiria. Työominaisuudet säilyivät tärkeinä: elegantti rakenne ja herkkä reagointi ohjaajaan ovat ymmärrettävämpiä paimen- ja työkoiran taustaa vasten kuin pelkkänä ulkonäköihanteena.
1900-luvulla erityisesti pitkäkarvainen collie yhdistettiin vahvasti kuvitteelliseen Lassieen. Eric Knight loi hahmon teoksessaan Lassie Come-Home, ja vuoden 1943 elokuvassa käytettiin pitkäkarvaista collieta. Tarinat loivat rodusta sankarillisen mielikuvan, mutta oikeaa koiraa on arvioitava sen oman luonteen, terveyden ja kasvatuksen perusteella.
¶Arki collien kanssa
Collie voi asua kerrostalossa tai omakotitalossa, kunhan se saa riittävästi tekemistä, lepoa ja seuraa. Piha ei korvaa lenkkejä ja yhteistä toimintaa. Kerrostalossa omistajan kannattaa myös opettaa koiraa suhtautumaan rauhallisesti yhteisistä tiloista kuuluviin ääniin ja estää sitä viettämästä koko päivää ikkunaa tai ulko-ovea vahtien.
Aikuisen tulee valvoa koiran ja lasten yhdessäoloa, asettaa selkeät säännöt ja järjestää koiralle lepopaikka, jossa sitä ei häiritä. Lasten ei pidä kiivetä koiran päälle, halata sitä eikä häiritä sitä syömisen tai nukkumisen aikana. Ystävällinenkin koira voi tuntea joutuneensa ahdinkoon, ja innostunut collie saattaa leikkiessään vahingossa kaataa pienen lapsen.
Monet colliet voivat elää muiden koirien ja kissojen kanssa, mutta tutustumisen tulee edetä rauhallisesti ja vähitellen. Estä jahtaaminen, varmista kissalle esteettömät poistumisreitit äläkä jätä eläimiä keskenään ilman valvontaa ennen kuin niiden suhde on vakiintunut. Pienlemmikit tarvitsevat turvallisen asumuksen, johon koira ei pääse eikä jonka vieressä se voi tarkkailla niitä lähietäisyydeltä.
Yksinoloa on opeteltava vähitellen. Aloita hyvin lyhyistä hetkistä silloin, kun pentu tuntee olonsa turvalliseksi ja on rauhallinen. Pidennä aikaa vasta, kun pentu pystyy rauhoittumaan. Aikuisen koiran kyky selviytyä yksinolosta vaihtelee yksilöittäin. Käytä ohjenuorana koiran käyttäytymistä yleisen enimmäisajan sijaan.
Ennen ostopäätöstä kasvattajan tulisi osata vastata selkeästi näihin kysymyksiin:
- Onko pentue pitkä- vai sileäkarvainen, ja millaista arki aikuisten sukulaisten kanssa on?
- Mitkä ovat vanhempien lonkkatulokset ja pitkäkarvaisen collien tapauksessa niiden tämänhetkiset lonkkaindeksit?
- Ovatko molemmat vanhemmat suorittaneet MH-luonnekuvauksen, ja mitä MH, luonneindeksi ja lähisukulaiset kertovat pelokkuudesta ja palautumiskyvystä?
- Milloin silmäsairauksiin perehtynyt eläinlääkäri on tutkinut pennut ja vanhemmat, ja mitä tarkkoja CEA-löydöksiä on kirjattu?
- Mikä on kummankin vanhemman MDR1-status, ja onko yhdistelmässä merlevärisiä koiria?
Pelkkä karvan pituus ei saa ratkaista valintaa. Etsi pentue, jonka terveyttä, luonnetta ja arkikäyttäytymistä voi arvioida myös laajemman suvun perusteella.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Ovatko colliet hyviä perhekoiria, ja miten ne käyttäytyvät lasten seurassa?
Ne ovat yleensä lempeitä, kiintyneitä ja ihmisläheisiä, joten ne sopivat hyvin perhe-elämään. Monet ovat luonnostaan suojelevia ja tarkkaavaisia lasten seurassa, mutta paimennusvietti voi saada ne tuuppimaan tai kiertämään kehää etenkin juoksevien lasten ympärillä. Varhain aloitettu koulutus ja valvonta auttavat ohjaamaan näitä vaistoja rauhalliseksi ja tilanteeseen sopivaksi käytökseksi.
Kuinka paljon turkinhoitoa pitkäkarvainen collie oikeastaan tarvitsee lyhytkarvaiseen collieen verrattuna?
Pitkäkarvaisella muunnoksella on pitkä, kaksinkertainen turkki, joka kannattaa harjata perusteellisesti vähintään useita kertoja viikossa takkuuntumisen ehkäisemiseksi ja irtokarvan vähentämiseksi. Lyhytkarvaisen muunnoksen turkki on lyhyempi ja yleensä helppohoitoisempi, mutta siitäkin irtoaa runsaasti karvaa, ja se tarvitsee säännöllistä harjausta. Molemmilla muunnoksilla on kausittainen karvanlähtö, joten omistajan on syytä varautua siihen, että karvaa kertyy kotiin huomattavasti.
Kuinka paljon liikuntaa collie tarvitsee päivittäin?
Useimmille aikuisille koirille sopii 60–90 minuuttia päivittäistä liikuntaa ja aktivointia, joka jakautuu lenkkeihin, leikkiin ja aivojumppaan. Ne ovat aktiivisia ja ketteriä, mutta eivät yliaktiivisia, joten kohtuullisen liikunnan ja aivotyöskentelyn yhdistelmä pitää ne tyytyväisinä. Liian vähälle liikunnalle jäävät koirat voivat alkaa äännellä tavallista enemmän, muuttua levottomiksi tai kehittää ei-toivottuja tapoja.
Mitkä ovat collieiden yleisimmät terveysongelmat?
Ne ovat alttiita useille perinnöllisille sairauksille, kuten collien silmäanomaliaksi kutsutulle CEA:lle, etenevälle verkkokalvon surkastumalle, lonkkaniveldysplasialle ja tietyille autoimmuunisairauksille. Monet kantavat myös MDR1-geenimutaatiota, joka vaikuttaa tiettyjen lääkkeiden käsittelyyn elimistössä. Vastuulliset kasvattajat seulovat näitä sairauksia ja geenimutaatiota, ja omistajien kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa testeistä ja lääkkeiden turvallisesta käytöstä.
Mikä on collieiden MDR1-geeni ja miten se vaikuttaa lääkitykseen?
MDR1 on geenimutaatio, joka vaikuttaa siihen, miten joidenkin paimenkoirarotujen elimistö käsittelee tiettyjä lääkkeitä, kuten joitakin matolääkkeitä, ripulilääkkeitä ja solunsalpaajia. Koirat, joilla on tämä mutaatio, voivat saada vakavia neurologisia oireita, jos niille annetaan vaarallisen suuria lääkeannoksia. Yksinkertaisella DNA-testillä voidaan selvittää, onko koirallasi tämä mutaatio, jotta eläinlääkäri voi valita sille sopivat lääkkeet.
Ovatko colliet helppoja kouluttaa, ja millaiset koulutushaasteet ovat rodulle tyypillisiä?
Ne ovat yleensä älykkäitä, miellyttämishaluisia ja herkkiä ohjaajansa viesteille, joten positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus on hyvin tehokasta. Herkkyytensä vuoksi kovat ojennukset voivat nopeasti heikentää niiden itseluottamusta ja luottamusta ohjaajaan. Joidenkin yksilöiden huomio voi paimennusvietin vuoksi herkästi kiinnittyä liikkeeseen, joten itsehillinnän ja keskittymisen harjoittelu on tärkeää.
Haukkuvatko colliet paljon, ja voiko haukkumista hillitä?
Ne ovat luonnostaan haukkuherkkiä vahtikoiria, ja monet niistä ilmoittavat haukkumalla vieraista ihmisistä, eläimistä tai äänistä. Ilman ohjausta haukkuminen voi yltyä häiritseväksi etenkin vilkkailla asuinalueilla. Varhain aloitettu koulutus, riittävä liikunta ja luotettavasti toimivan hiljaisuuskäskyn opettaminen auttavat pitämään haukkumisen kurissa.
Voiko collie elää onnellisena kerrostaloasunnossa tai pienessä kodissa?
Se on mahdollista, jos päivittäisestä liikunnasta ja aivojumpasta huolehditaan eikä koiraa jätetä yksin kovin pitkiksi ajoiksi. Nämä koirat ovat yleensä rauhallisia sisätiloissa, kun niiden tarpeet on täytetty, mutta suuri koko, karvanlähtö ja taipumus ääntelyyn voivat tuoda haasteita ahtaissa tiloissa. Lähellä olevat ulkoilumaastot ja säännöllinen päivärytmi ovat tärkeitä.
Miten colliet yleensä tulevat toimeen muiden koirien ja lemmikkien kanssa?
Hyvin sosiaalistettuina ne tulevat usein hyvin toimeen muiden koirien kanssa, vaikka jotkut voivat olla pidättyväisiä tai hieman pomottelevia. Pienempien lemmikkien kanssa niiden paimennusvietti voi ilmetä jahtaamisena tai ympärillä kiertämisenä, joten tutustumisen tulee tapahtua valvotusti ja hallitusti. Varhainen totuttaminen ja selkeät rajat auttavat yleensä lemmikkejä elämään sopuisasti saman katon alla.
Miten pitkäkarvainen collie ja Lassiessa nähdyt koirat eroavat nykyisistä näyttelylinjoista?
Lassie-tyyppi perustuu pitkäkarvaiseen collieen, mutta monilla nykyisillä näyttelylinjoilla on runsaampi turkki ja toisinaan myös vankempi luusto kuin entisaikojen työkoirilla. Nykyään kirjo ulottuu runsasturkkisista näyttelykoirista maltillisempiin, harrastuspainotteisiin linjoihin. Tulevien omistajien kannattaa keskustella kasvattajien kanssa turkinhoidosta, aktiivisuustasosta ja rakenteesta löytääkseen omaan elämäntyyliinsä sopivan tyypin.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Collie muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
