¶Sisällysluettelo
¶Rotu lyhyesti
- Ranskalainen, konstailemattoman näköinen paimenkoirarotu, joka tunnetaan pörröisestä, ”juuri sängystä nousseesta” olemuksestaan ja suurista, ilmeikkäistä korvistaan.
- Erittäin älykäs, herkkä ja ihmisläheinen, mutta vieraita kohtaan usein pidättyväinen tai etäinen.
- Tarvitsee päivittäin runsaasti liikuntaa ja aivotyötä, mutta on sisätiloissa yleensä rauhallisempi kuin monet muut paimenkoirarodut.
- Tiheä, säänkestävä karvapeite on luonnostaan takkuisen näköinen eikä vaadi monimutkaista hoitoa.
- Edelleen melko harvinainen rotu, joten vastuullinen kasvatustyö ja huolellinen sosiaalistaminen ovat erityisen tärkeitä.
¶Ulkonäkö ja turkki
Picardienpaimenkoira on keskikokoinen tai suuri paimenkoira, jonka ulkomuoto on selvästi rustiikkinen. Ensisilmäyksellä moni saattaa pitää sitä pörröisenä sekarotuisena, mutta tarkemmin katsottuna huomio kiinnittyy tasapainoisiin mittasuhteisiin, vahvaan rakenteeseen ja selkeään rotutyyppiin. Urosten säkäkorkeus on tavallisesti noin 60–65 senttimetriä, ja nartut ovat hieman pienempiä. Runko on hieman korkeuttaan pidempi. Syvä rintakehä ja vahva luusto antavat koiralle vankan ja urheilullisen olemuksen ilman raskautta. Mikään picardienpaimenkoiran ulkomuodossa ei saisi olla liioiteltua. Pää on pitkä ja melko kapea, kuono loivasti kapeneva ja ilme hyvin tarkkaavainen. Rodun tunnusmerkkeihin kuuluvat suuret, korkealle kiinnittyneet korvat, jotka seisovat pystyssä kolmioiden tavoin.
Silmät ovat yleensä kesk tummat tai tummat ja aina hyvin ilmeikkäät. Monet omistajat kuvailevat picardienpaimenkoiran katsetta mietteliääksi, aivan kuin koira analysoisi tilannetta jatkuvasti. Häntä on tyvestä paksu, ja rentona koira kantaa sitä yleensä alhaalla niin, että kärki kaartuu hieman J-kirjaimen muotoon. Liikkeessä häntä voi nousta hieman korkeammalle, etenkin koiran innostuessa, mutta sen ei pitäisi kiertyä selän päälle.
Yksi rodun silmiinpistävimmistä piirteistä on karvapeite. Picardienpaimenkoiran peitinkarva on karheaa, kuivaa ja säänkestävää. Käden alla se tuntuu hieman karkealta vuohenkarvalta. Rungossa karva on tavallisesti noin 5–6 senttimetriä pitkää, kaulassa ja reisissä hieman pidempää sekä päässä ja raajojen alaosissa lyhyempää. Pohjavilla on pehmeää mutta ei erityisen tiheää, ja sen määrä mukautuu vuodenaikaan ja ilmastoon. Kasvojen karvoitus muodostaa maltilliset kulmakarvat, viikset ja pienen parran. Ne korostavat rodun viehättävää, hieman vallatonta ilmettä peittämättä silmiä.
Hyväksyttyjä värejä ovat brindlen eli juovikkaan värityksen ja fawnin eli kellanruskean eri sävyt. Sävy voi vaihdella vaaleasta hiekanväristä syvempään punertavaan tai harmahtavaan kellanruskeaan, joskus hienovaraisin juovin. Valkoiset merkit rajoittuvat yleensä pieneen läiskään rinnassa tai muutamiin vaaleisiin karvoihin varpaissa ja hännänpäässä. Laajat valkoiset alueet eivät ole rodulle tyypillisiä.
Turkinhoito on ilahduttavan yksinkertaista moniin muihin paimenkoirarotuihin verrattuna. Picardienpaimenkoiraa ei tarvitse trimmata tai muotoilla monimutkaisesti. Liiallinen turkinhoito voi päinvastoin pilata karvapeitteen luonnollisen ulkonäön ja rakenteen. Useimmille aikuisille koirille riittää perusteellinen harjaus kerran tai kahdesti viikossa piikkiharjalla tai harvalla kammalla. Se poistaa irtoavaa pohjavillaa ja ehkäisee pieniä takkuja etenkin korvien takana ja reisien pidemmässä karvoituksessa. Kevään ja syksyn karvanlähtöaikoina tiheämpi harjaus auttaa pitämään irtokarvat poissa huonekaluilta ja antaa uudelle karvalle tilaa kasvaa.
Pesuja kannattaa välttää tarpeettomasti. Liian tiheä peseminen voi pehmentää karvaa ja heikentää sen suojaavia ominaisuuksia. Ellei koira kieriskele jossakin erityisen epämiellyttävässä, pesu muutaman kuukauden välein tai harvemminkin yleensä riittää. Käytä pesussa mietoa koirashampoota ja huuhtele huolellisesti. Perushoitoon kuuluvat myös korvien, hampaiden ja kynsien säännölliset tarkastukset. Pystykorvat pysyvät yleensä puhtaina ja kuivina, mutta ne on silti hyvä tarkistaa viikoittain ja pyyhkiä mahdollinen lika kostealla liinalla.
Järkevillä hoitotavoilla ja pienellä rutiinilla picardienpaimenkoiran turkki on helppo pitää kunnossa, ja se sopii hyvin aktiiviseen ulkoilmaelämään. Se suojaa koiraa tuulelta, kevyeltä sateelta ja aluskasvillisuudelta, mutta on samalla omistajalle vaivaton hoitaa.
¶Luonne ja persoonallisuus
Elämä picardienpaimenkoiran kanssa tuntuu hieman samalta kuin eläisi harkitsevan, aavistuksen itsepäisen ystävän kanssa, joka rakastaa sinua syvästi mutta ei koe tarpeelliseksi tehdä vaikutusta vieraisiin. Tällä paimenkoiralla on vahva luonne ja omat selkeät mielipiteensä. Kotona se on hyvin omistautunut perheelleen ja kiintyy usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen. Silti se on hellä ja uskollinen kaikille, jotka se laskee omaan ”laumaansa”.
Tuttujen ihmisten seurassa picardienpaimenkoira on iloinen, toisinaan hassutteleva ja täynnä pieniä hellyttäviä eleitä. Monet omistajat kertovat koiransa tarkkailevan heitä tiiviisti ja näyttävän ennakoivan heidän tarpeitaan: koira voi tuoda illalla lelun sohvalle tai muistuttaa tavallisesta ulkoiluajasta lempeällä tökkäisyllä. Se nauttii mukana olemisesta arjen puuhissa eikä halua jäädä perhe-elämän ulkopuolelle. Rauhallisessa kodissa se voi olla yllättävän rento ja viihtyä jalkojesi juuressa tai torkkua lähellä, kun työskentelet tai luet.
Vastuullisesti kasvatettu ja hyvin sosiaalistettu picardienpaimenkoira on lasten kanssa tavallisesti kärsivällinen ja ystävällinen, etenkin jos lapset osaavat kohdella koiria kunnioittavasti. Se ei yleensä ole yliaktiivinen, jatkuvasti leikkimään pyrkivä ”lastenhoitajakoira”, vaan pikemminkin rauhallinen suojelija ja seuralainen. Vanhemmat lapset ja nuoret muodostavat rodun kanssa usein hyvin läheisen suhteen, varsinkin osallistuessaan koulutukseen tai vaikkapa agilityyn. Kuten kaikkien rotujen kohdalla, pienille lapsille on opetettava lempeää vuorovaikutusta koiran kanssa, ja kaikkea leikkiä on valvottava väärinkäsitysten ja kovakouraisen käsittelyn välttämiseksi.
Vieraita kohtaan picardienpaimenkoira on usein pidättyväinen tai varautunut. Tämä ei tarkoita aggressiivisuutta, vaan pikemminkin varovaisuutta ja tarkkaavaisuutta. Monet rodun edustajat tarkkailevat uusia ihmisiä mieluummin ensin rauhassa ennen kuin päättävät, voiko heihin luottaa. Tämä ominaisuus teki niistä erinomaisia maatilojen vahteja ja selittää, miksi varhainen sosiaalistaminen on ratkaisevan tärkeää. Pennun tulisi tavata monia ystävällisiä ihmisiä, tutustua erilaisiin paikkoihin ja oppia, että vierailijat kuuluvat normaaliin elämään. Ilman tätä luontainen pidättyväisyys voi kehittyä liialliseksi arkuudeksi tai hermostuneisuudeksi, jota on myöhemmin vaikea korjata.
Muiden koirien kanssa picardienpaimenkoira voi olla ystävällinen ja leikkisä, etenkin jos sillä on ollut pienestä pitäen säännöllisiä koirakontakteja. Jotkin yksilöt voivat kuitenkin olla valikoivia seuransa suhteen tai hieman määräileviä, varsinkin samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan. Hyvä sosiaalistaminen ja omistajan selkeä ohjaus auttavat pitämään kohtaamiset sujuvina. Yhteiselo muiden eläinten, kuten kissojen, kanien tai kanojen, kanssa riippuu varhaisesta tutustuttamisesta ja koulutuksesta. Rodulla on paimennusviettiä, joka voi helposti muuttua jahtaamiseksi, jos koiran annetaan harjoittaa sitä.
Tulevan omistajan on hyvä tuntea muutama rodulle tavallinen haaste. Picardienpaimenkoira on älykäs ja kyllästyy helposti, mikä voi johtaa kekseliäisiin kepposiin, ellei liikuntaa ja mielekästä tekemistä ole riittävästi. Yksinäinen tai liian vähälle aktivoinnille jäävä koira saattaa haukkua paljon, tuhota tavaroita tai vahtia liikaa ja reagoida jokaiseen ääneen tai liikkeeseen. Herkkyytensä vuoksi se ei siedä hyvin kovaa kohtelua tai huudettuja käskyjä, vaan voi vetäytyä tai ahdistua.
Sama herkkyys auttaa sitä myös aistimaan omistajansa tunteita poikkeuksellisen tarkasti. Rauhallisesti ja johdonmukaisesti ohjattuna se oppii nopeasti ja yrittää kovasti toimia oikein. Se kukoistaa kodissa, jossa sen itsenäisyyttä kunnioitetaan, sen älylle tarjotaan tekemistä ja sen uskollisuutta arvostetaan. Ihmiselle, joka nauttii läheisen yhteistyösuhteen rakentamisesta koiran kanssa, picardienpaimenkoira voi olla erittäin palkitseva kumppani, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla pehmeys ja maalaishenkinen vahvuus.
¶Koulutus ja liikunta
Picardienpaimenkoira on aktiivinen ja työskentelyhaluinen koira, joka tarvitsee sekä liikuntaa että aivotyötä pysyäkseen tasapainoisena. Se ei yleensä ole yhtä kiihkeä kuin jotkin erittäin vietikkäät paimenkoirarodut, mutta sohvaperunaksi siitä ei ole. Aikuinen picardienpaimenkoira tarvitsee tavallisesti vähintään tunnin tai kaksi monipuolista tekemistä päivässä. Kokonaisuus voi koostua kävelyistä, turvallisissa paikoissa vapaana juoksemisesta sekä ohjatuista harjoituksista tai leikeistä.
Päivittäisillä lenkeillä koiran tulisi saada haistella, tutkia ympäristöä ja liikkua eri vauhdeilla. Pelkkä korttelin kiertäminen riittää harvoin pitkän päälle. Moni omistaja kokee pidemmän aamulenkin ja hieman lyhyemmän iltaulkoilun toimivaksi yhdistelmäksi. Vapaana liikkuminen turvallisella alueella on ihanteellista, sillä koira pääsee ravaamaan tai laukkaamaan rennosti ja käyttämään luontaista ketteryyttään. Jos vapaana pitäminen ei ole mahdollista, pitkä liina voi tarjota enemmän liikkumavapautta turvallisuudesta tinkimättä.
Picardienpaimenkoiran koulutus vaatii harkittua otetta. Nämä koirat ovat hyvin älykkäitä mutta myös itsenäisiä ja hieman herkkiä. Parhaiten toimivat positiivinen vahvistaminen, selkeät toimintatavat ja vaihtelu. Lyhyet, 5–10 minuutin harjoitukset useita kertoja päivässä ovat yleensä tehokkaampia kuin pitkät, toistavat harjoituskerrat. Palkkioina voi käyttää ruokaa, leluja ja innostunutta kehumista, mutta monia rodun edustajia motivoi erityisesti tiivis yhteistyö oman ihmisen kanssa.
Nopeina oppijoina ne omaksuvat myös ei-toivotut tavat nopeasti. Jos nuori koira esimerkiksi huomaa, että ikkunasta haukkuminen saa ihmiset siirtymään kauemmas, se saattaa alkaa toistaa käytöstä. Johdonmukaisuus on tärkeää alusta lähtien. Päätä kodin säännöt varhain: missä koira saa levätä, miten vieraita tervehditään ja miten hihnassa kuljetaan. Rotu reagoi herkästi epäoikeudenmukaiseen kohteluun eikä unohda kokemaansa kovakouraisuutta, joten fyysiset rangaistukset tai vihainen huutaminen vain haittaavat koulutusta.
Picardienpaimenkoira menestyy usein koiraharrastuksissa, joissa tarvitaan sekä kehoa että päätä. Monet nauttivat esimerkiksi seuraavista:
- Agility, jossa luontainen urheilullisuus ja koordinaatio pääsevät oikeuksiinsa
- Toko ja rally-toko, jotka kehittävät tarkkuutta ja yhteistyötä
- Paimennuskokeet, jos omistajalla on mahdollisuus harjoitella tuotantoeläinten kanssa
- Jäljestys tai henkilöjäljestys, joissa koira saa käyttää tehokasta hajuaistiaan
Vaikka et koskaan kilpailisi, näiden lajien elementtien tuominen arkeen tekee koiran päivistä kiinnostavampia. Yksinkertaiset harjoitukset, kuten lelujen tai herkkujen piilottaminen etsittäviksi, luoksetuloleikit pihalla tai uusien temppujen opettelu muutaman viikon välein, voivat vaikuttaa paljon koiran henkiseen hyvinvointiin.
Kasvavaa picardienpaimenkoiraa ei pidä rasittaa liikaa kovilla alustoilla, sillä se voi kuormittaa kehittyviä niveliä. Keskity sen sijaan useisiin lyhyisiin kävelyihin, vapaaseen leikkiin pehmeällä alustalla ja kevyeen harjoitteluun, kuten perustaitoihin ja helppoihin hajutehtäviin. Aivotyö väsyttää pentua usein miellyttävämmin ja turvallisemmin kuin pitkän matkan juokseminen.
Monilla picardienpaimenkoirilla on luontainen taipumus vartioida kotiaan ja perhettään sekä reagoida liikkeeseen. Tämä voi näkyä haukkumisena, ikkunoihin ryntäämisenä tai juoksevien lasten tai polkupyörien paimentamisyrityksinä. Ongelmia ehkäisevät rauhallisen reagoinnin harjoittelu alusta lähtien, hiljaisen käytöksen palkitseminen sekä säännöllinen, hallittu totuttaminen näihin ärsykkeisiin. Hyvin koulutetun picardienpaimenkoiran kanssa on ilo elää: se on yhteistyökykyinen, avulias ja innokkaasti mukana päivän tekemisissä.
¶Terveys
Picardienpaimenkoiraa pidetään yleisesti vahvana ja sitkeänä rotuna, jota pitkä työskentelyhistoria vaihtelevissa sääoloissa on muovannut. Monet yksilöt elävät pitkän ja aktiivisen elämän ja pysyvät toimeliaina vielä seniorivuosinaan. Kuten kaikilla roduilla, myös sillä on kuitenkin tiettyjä terveysriskejä, joista vastuullisten kasvattajien ja omistajien on hyvä olla tietoisia.
Yksi keskikokoisten ja suurten koirien keskeisistä huolenaiheista on lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kehityshäiriö, joka voi aiheuttaa kipua ja nivelrikkoa. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoiriensa lonkat virallisesti ja käyttävät jalostukseen vain koiria, joiden tulokset ovat hyväksyttävät. Myös kyynärniveldysplasiaa voi esiintyä, vaikka se on harvinaisempaa, ja kyynärniveltutkimukset sisältyvät usein terveystutkimusohjelmiin.
Myös silmien terveyteen kiinnitetään huomiota. Rodulla on todettu esimerkiksi etenevää verkkokalvon surkastumaa ja kaihia. Nämä sairaudet voivat heikentää näköä, joskus vähitellen ajan myötä. Vastuulliset kasvattajat teettävät yleensä säännöllisesti silmätutkimuksia silmäsairauksiin perehtyneellä eläinlääkärillä. Joissakin maissa tiettyihin silmäsairauksiin voi olla saatavilla geenitestejä, jotka auttavat pienentämään tulevien sukupolvien sairastumisriskiä.
Monien syvärintaisten rotujen tavoin picardienpaimenkoiralla voi olla jonkinasteinen mahalaukun laajentuman ja kiertymän riski. Kyseessä on vakava, hengenvaarallinen tila, jossa mahalaukku täyttyy kaasulla ja saattaa kiertyä. Vaikka se ei ole erityisen yleinen, omistajan on tärkeää tunnistaa oireet: äkillinen vatsan turpoaminen, tulokseton yökkäily, levottomuus ja kivun merkit. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat päivittäisen ruoan jakaminen kahteen tai kolmeen pienempään ateriaan yhden suuren sijaan, raskaan liikunnan välttäminen juuri ennen ruokailua ja sen jälkeen sekä rauhalliset ruokailurutiinit.
Muita mahdollisia ongelmia ovat tietyt allergiat ja ihoärsytykset, jotka liittyvät usein ympäristöön tai ruokavalioon, sekä satunnaiset sydän- tai kilpirauhasongelmat. Vakavien perinnöllisten sairauksien esiintyvyys vaikuttaa picardienpaimenkoiralla kokonaisuutena melko maltilliselta joihinkin suositumpiin rotuihin verrattuna. Maailmanlaajuisesti pieni populaatio tekee kuitenkin huolellisista jalostusvalinnoista tärkeitä rodun perinnöllisen terveyden turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Picardienpaimenkoiran tyypillinen elinikä on noin 12–14 vuotta, ja jotkin yksilöt elävät tätäkin vanhemmiksi. Pitkää ja tervettä elämää tukevat:
- Tasapainoinen, laadukas ravinto, joka sopii koiran ikään ja aktiivisuustasoon
- Normaalipainon ylläpitäminen nivelten ja sisäelinten kuormituksen vähentämiseksi
- Säännöllinen liikunta, joka vahvistaa lihaksia rasittamatta kehoa liikaa
- Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, hammashoito ja suositusten mukaiset rokotukset
Pennun hankintaa harkitsevan kannattaa kysyä kasvattajalta, mitä terveystutkimuksia vanhemmille on tehty. Rotupiireissä suositellaan yleisesti vähintään lonkka- ja silmätutkimuksia. Joillakin alueilla tehdään myös kyynärniveltutkimuksia ja muita vapaaehtoisia tutkimuksia. Vastuullinen kasvattaja kertoo mielellään tuloksista ja keskustelee sukulinjojensa yleisestä terveydestä.
Koiravakuutusta kannattaa harkita, sillä ortopedisten ongelmien hoito, silmäleikkaukset tai mahalaukun kiertymän kaltaiset hätätilanteet voivat tulla kalliiksi. Kun vakuutus on otettu ajoissa ennen ongelmien ilmaantumista, parhaiden hoitovaihtoehtojen valitseminen on tarvittaessa helpompaa.
Harkitun jalostuksen, hyvän päivittäisen hoidon ja vaivojen varhaisiin merkkeihin puuttumisen ansiosta useimmat picardienpaimenkoirat pysyvät aktiivisina ja innokkaina kumppaneina vuosien ajan. Vahva perusterveys ja liioittelematon rakenne ovat etuja, jotka yhdessä sitoutuneen omistajan kanssa tukevat pitkää ja antoisaa yhteistä elämää.
¶Historia ja alkuperä
Picardienpaimenkoira on yksi Ranskan vanhimmista paimenkoiraroduista, mutta samalla yksi kotimaansa ulkopuolella vähiten tunnetuista. Sen nimi tulee Pohjois-Ranskan Picardien alueesta, jossa se työskenteli vuosisatojen ajan maatiloilla ja avoimilla pelloilla. Tarkasta alkuperästä on historioitsijoiden keskuudessa jonkin verran erimielisyyttä, mutta yleisesti uskotaan, että rodulla on yhteisiä esivanhempia muiden rustiikkisten eurooppalaisten paimenkoirien, kuten briardin ja beauceronin, kanssa. Picardienpaimenkoiran erottavat niistä kevyempi rakenne, karkea karva ja hyvin luonnollinen ulkomuoto, joka on muuttunut aikojen saatossa vain vähän.
Suurimman osan historiastaan picardienpaimenkoira ei ollut näyttelykehien tai varakkaiden kartanoiden koira. Se oli maanviljelijöiden ja paimenten työtoveri, jota arvostettiin sen kyvystä siirtää nautoja ja lampaita, vartioida omaisuutta ja sopeutua muuttuviin oloihin. Näiden koirien piti olla kestäviä, älykkäitä ja omatoimisia. Heikolle terveydelle tai liioitelluille piirteille ei ollut juuri sijaa. Näin rodusta kehittyi sitkeä, ketterä ja monipuolinen paimenkoira, joka sopi erinomaisesti Pohjois-Ranskan karuille pelloille ja vaihtelevaan ilmastoon.
Molemmat maailmansodat vaikuttivat voimakkaasti picardienpaimenkoiran historiaan. Pohjois-Ranskan taistelut tuhosivat laajalti maatiloja ja karjaa, ja myös työkoirakanta kärsi. Monet picardienpaimenkoirat menetettiin, ja 1900-luvun puoliväliin mennessä rodun yksilömäärä oli pudonnut vaarallisen pieneksi. Omistautuneet rotuharrastajat ja maanviljelijät ryhtyivät elvyttämään kantaa muutamien jäljellä olevien sukulinjojen pohjalta. He valitsivat huolellisesti koiria, jotka vastasivat edelleen ulkonäöltään ja työskentelyltään perinteistä rotutyyppiä.
Rotu tunnustettiin virallisesti Ranskassa suhteellisen varhain, mutta kansainvälinen tunnustus vei enemmän aikaa. Ranskan kennelliitto ja kansainvälinen koiranjalostusliitto Fédération Cynologique Internationale vahvistivat lopulta rotumääritelmän, jossa kuvattiin picardienpaimenkoiran oikea ulkomuoto ja luonne. Muissa maissa, kuten Saksassa ja Pohjoismaissa, kiinnostus kasvoi vähitellen ihmisten löytäessä rodun viehätyksen ja työskentelyominaisuudet. Myöhemmin picardienpaimenkoira saapui Pohjois-Amerikkaan, jossa pienet mutta innokkaat harrastajaryhmät alkoivat tehdä rotua tunnetuksi ja suojella sitä.
Nykyisin picardienpaimenkoiraa käytetään harvoin kokoaikaisena maatilan työkoirana, vaikka jotkin yksilöt työskentelevät edelleen karjan parissa. Sen sijaan se on löytänyt uuden paikan monipuolisena kumppanina aktiivisille perheille, koiraharrastajille ja luonnollisen näköistä paimenkoiraa arvostaville ihmisille. Rodun edustajia nähdään paimennuskokeissa, agilitykilpailuissa, tokossa, jäljestyksessä ja jopa joissakin etsintä- ja pelastustehtävissä. Niitä esiintyy toisinaan myös elokuvissa ja mainoksissa, joissa niiden ilmeikkäät kasvot ja hieman ”villi” ulkonäkö herättävät ihastusta.
Kasvaneesta näkyvyydestä huolimatta picardienpaimenkoira on yhä maailmanlaajuisesti melko harvinainen rotu. Harvinaisuudessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Yhtäältä se on suojellut rotua osalta sellaisesta liiallisesta pennuttamisesta ja piirteiden liioittelusta, jota suositummilla roduilla esiintyy. Toisaalta terveen perinnöllisen pohjan säilyttäminen edellyttää huolellista yhteistyötä eri maiden kasvattajien välillä.
Nykyiset rotuyhdistykset painottavat vahvasti paitsi picardienpaimenkoiran ulkoisen rotutyypin myös sen perinteisen luonteen säilyttämistä. Tavoitteena on koira, joka on sekä luotettava perhekumppani että mieleltään ja keholtaan toimintakykyinen työkoira. Kun kohtaat picardienpaimenkoiran tänä päivänä, näet elävän yhteyden Pohjois-Ranskan vanhoihin paimennusmaisemiin: nykyelämään sopeutuneen koiran, joka kantaa yhä mukanaan maaseudun esi-isiensä hiljaista voimaa ja itsenäisyyttä.
¶Arki picardienpaimenkoiran kanssa
Picardienpaimenkoiran ottaminen kotiin tarkoittaa sitoutumista elämään älykkään, herkän ja aktiivisen kumppanin kanssa, joka odottaa saavansa olla mukana arjessasi. Tämä rotu ei viihdy sivustakatsojana. Se haluaa tietää, mitä tapahtuu, osallistua perheen rutiineihin ja saada selkeän roolin. Monille juuri tämä osallistumisen halu tekee siitä niin erityisen.
Tavalliseen päivään picardienpaimenkoiran kanssa voi kuulua varhainen aamukävely tai kevyt hölkkä, perustaitojen harjoittelua tai lyhyt leikkihetki pihalla sekä rauhallista lepoa lähelläsi työpäivän aikana. Iltapäivällä voidaan tehdä toinen lenkki, johon liittyy ehkä vapaata leikkiä tai hajutyöskentelyä, ja viettää sen jälkeen rento ilta sisällä. Kun tarpeet täyttyvät, koira on kotona yleensä rauhallinen, mutta tylsistyminen voi johtaa nopeasti kekseliäisiin tihutöihin. Ilman riittäviä rutiineja ja ohjausta nuori picardienpaimenkoira saattaa ryhtyä muokkaamaan puutarhaa, repimään kodintekstiilejä tai tekemään haukkumisesta lempiharrastuksensa.
Rotu voi sopeutua erilaisiin asumisoloihin. Turvallisesti aidattu piha on ihanteellinen ja helpottaa arkea, mutta se ei ole ehdoton edellytys, jos omistaja sitoutuu säännölliseen ulkoiluun. Tärkeää on turvallinen tila liikkua ja tutkia, ei pelkkä yksin pihalle jättäminen. Turkkinsa ansiosta koira kestää hyvin säätä, mutta sosiaalisena eläimenä se haluaa viettää aikaa sisällä perheensä kanssa. Picardienpaimenkoiran pitäminen eristyksissä tarhassa tai autotallissa ei sovi sille ja johtaa todennäköisesti käytösongelmiin.
Picardienpaimenkoiran vuosittaiset kulut ovat samaa tasoa kuin muiden keskikokoisten ja suurten rotujen. Budjetissa on hyvä varautua seuraaviin:
- Laadukas, koiran ikään, kokoon ja aktiivisuuteen sopiva ruoka
- Tavanomainen eläinlääkärinhoito, kuten rokotukset ja loistorjunta
- Koiravakuutus tai säästöt yllättäviä hoitokuluja varten
- Hoitovälineet, kuten hyvä harja ja kampa, kynsisakset ja koirashampoo
- Koulutuskurssit, harrastusseurojen maksut tai tarvittaessa yksityistunnit
Lisäksi kannattaa huomioida kestävien varusteiden hinta. Picardienpaimenkoira on aktiivinen ja melko voimakas, joten laadukkaat varusteet ovat tärkeitä. Hyödyllisiä hankintoja ovat mukavat, hyvin istuvat valjaat tai kaulapanta, vahva talutin, pitkä koulutusliina, turvalliset purulelut, kestävät pallot tai vetolelut, mukava peti sekä mahdollisesti häkki tai turvallinen lepopaikka, jossa koira saa levätä häiriöttä.
Myös ensikertalainen voi pärjätä picardienpaimenkoiran kanssa, jos hän on valmis oppimaan, työskentelemään hyvän kouluttajan kanssa ja käyttämään aikaa sosiaalistamiseen ja arjen rutiineihin. Muiden paimen- tai työkoirien kanssa aiemmin eläneet kokevat sopeutumisen usein helpommaksi, koska he tuntevat jo koiran tarpeen selkeisiin toimintatapoihin ja mielekkääseen tekemiseen. Rotu ei ole ihanteellinen ihmiselle, joka on poissa kotoa suurimman osan päivästä ja odottaa koiran tyytyvän lyhyeen kävelyyn ja nukkumiseen yksin.
Yksi onnistuneen yhteiselon avaimista on varhain aloitettu ja läpi elämän jatkuva sosiaalistaminen. Pentukurssit, huolella valitut kohtaamiset ystävällisten aikuisten koirien kanssa, vierailut erilaisissa ympäristöissä sekä rauhallinen tutustuminen kodin vieraisiin auttavat kasvattamaan itsevarman aikuisen. Sosiaalistamisen tulee olla myönteistä ja asteittaista, eikä pentua saa pakottaa sille liian kuormittaviin tilanteisiin. Tavoitteena on opettaa koiralle, että maailma on turvallinen ja omistaja auttaa sitä uusissa kokemuksissa.
Mielekäs aivotyö on vähintään yhtä tärkeää kuin liikunta. Helppoja tapoja tarjota sitä ovat ruokapulmat, ruoan sirottelu etsittäväksi pihalle, lyhyet koulutushetket päivän mittaan ja vaihtelevat lenkkireitit. Arjessa hyödyllisten taitojen opettaminen, kuten omalle alustalle meneminen vieraiden saapuessa tai rauhallinen odottaminen ovilla, sujuvoittaa yhteiselämää ja kertoo koiralle selkeästi, mitä siltä odotetaan.
Vastineeksi tästä sitoutumisesta hyvin kasvatettu picardienpaimenkoira tarjoaa kumppanuutta, jota monet kuvailevat poikkeuksellisen syväksi. Se on valpas olematta aggressiivinen, leikkisä olematta ylikierroksilla ja hellä olematta takertuva. Sen luontainen arvokkuus ja maalaismainen viehätys vetoavat ihmisiin, jotka pitävät persoonallisista koirista. Elämä picardienpaimenkoiran kanssa ei ole koristeellisen lemmikin omistamista, vaan arjen jakamista kyvykkään ja uskollisen kumppanin kanssa, joka omalla hiljaisella tavallaan pyrkii aina olemaan rinnallasi.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen luonne picardienpaimenkoiralla yleensä on?
Tämän rodun koirat ovat yleensä älykkäitä, herkkiä ja tarkkaavaisia, ja ne suhtautuvat vieraisiin luontaisen pidättyvästi. Perheensä kanssa ne ovat uskollisia, helliä ja usein leikkisiä, mutta niissä on myös vahvaa itsenäisyyttä, joka juontaa juurensa niiden paimennustaustasta.
Kuinka paljon liikuntaa picardienpaimenkoira tarvitsee päivittäin?
Useimmat aikuiset koirat tarvitsevat päivittäin vähintään 60–90 minuuttia liikuntaa sekä aivojumppaa, kuten koulutusta tai hajuleikkejä. Ilman riittävää, suunnitelmallista liikuntaa ne voivat muuttua levottomiksi, alkaa äännellä tai keksiä itselleen omia tehtäviä kotona tai pihalla.
Sopiiko picardienpaimenkoira lapsiperheen koiraksi?
Ne voivat olla hyviä perhekoiria, kun lapset osaavat toimia koirien kanssa ja kohtelevat niitä kunnioittavasti, etenkin jos koirat on sosiaalistettu pienestä pitäen. Paimenkoirina ne saattavat yrittää tuuppia tai koota juoksevia lapsia yhteen, joten tätä käytöstä on ohjattava koulutuksella ja valvonnalla.
Kuinka vaikeaa picardienpaimenkoiran kouluttaminen on?
Ne oppivat helposti, mutta ajattelevat usein itsenäisesti eivätkä välttämättä suhtaudu suopeasti toistavaan tai kovakouraiseen koulutukseen. Parhaiten toimivat yleensä lyhyet ja vaihtelevat harjoitukset, joissa käytetään rauhallisia, johdonmukaisia ja palkitsemiseen perustuvia menetelmiä. Varhainen sosiaalistaminen on tärkeää liiallisen varautuneisuuden ehkäisemiseksi.
Millaista hoitoa picardienpaimenkoiran karkea turkki tarvitsee?
Niiden karkea, pörröinen turkki hylkii luonnostaan jonkin verran likaa, ja se tarvitsee yleensä perusteellisen harjauksen kerran tai kahdesti viikossa takkujen ehkäisemiseksi ja irtokarvan poistamiseksi. Ammattitrimmausta tarvitaan yleensä vain vähän, mutta turkkia voidaan siistiä nyppimällä tai varovasti leikkaamalla niin, ettei sen karhea rakenne pehmene.
Mille terveysongelmille picardienpaimenkoirat ovat alttiimpia?
Rotu on yleisesti ottaen terve, mutta etenkin puutteellisesti jalostetuissa sukulinjoissa esiintyy jonkin verran lonkkaniveldysplasian, silmäsairauksien ja tiettyjen perinnöllisten sairauksien riskiä. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostuskoirien nivelet ja silmät. Omistajan on tärkeää pitää koira hoikkana ja hyvässä kunnossa, jotta sen nivelet pysyvät mahdollisimman terveinä koko elämän ajan.
Sopivatko picardienpaimenkoirat kerrostaloon vai tarvitsevatko ne oman pihan?
Ne viihtyvät parhaiten kodeissa, joissa ne pääsevät säännöllisesti ulos liikkumaan ja tutkimaan ympäristöään. Hyvin koulutettu aikuinen koira voi pärjätä kerrostaloasunnossakin, jos omistaja sitoutuu tarjoamaan sille päivittäin useita monipuolisia lenkkejä ja aivojumppaa. Turvallisesti aidattu piha on kuitenkin usein käytännöllisempi ratkaisu tälle aktiiviselle paimenkoiralle.
Kuinka äänekkäitä picardienpaimenkoirat ovat, ja haukkuvatko ne paljon?
Ne ovat yleensä valppaita vahtikoiria, jotka haukkuvat vieraille ihmisille, eläimille tai äänille. Selkeiden rutiinien, sosiaalistamisen ja riittävän liikunnan ja tekemisen avulla useimmat oppivat rauhoittumaan ja haukkumaan vain aiheesta. Ne eivät kuitenkaan yleensä sovi omistajille, jotka tarvitsevat hyvin hiljaisen koiran.
Tulevatko picardienpaimenkoirat hyvin toimeen muiden koirien ja lemmikkien kanssa?
Monet tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä. Jotkut voivat kuitenkin olla hieman pidättyväisiä tai pomottelevia paimenkoirataustansa vuoksi. Nopeasti liikkuvat pieneläimet voivat herättää niiden takaa-ajovietin, joten kissoihin ja muihin lemmikkeihin tutustuttaminen on tehtävä varovasti ja valvotusti.
Onko picardienpaimenkoira harvinainen rotu, ja miten se vaikuttaa pennun löytämiseen?
Rotu on edelleen melko harvinainen monissa maissa, joten pentua joutuu usein jonottamaan ja vastuullisen kasvattajan luo matkustamaan. Harvinaisuuden vuoksi on erityisen tärkeää etsiä kasvattajia, jotka asettavat terveystutkimukset ja tasapainoisen luonteen etusijalle sen sijaan, että pyrkisivät vain tuottamaan lisää pentuja.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Picardienpaimenkoira muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
