¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
- Sfinksi ei ole täysin karvaton: useimmilla on ohut, persikan pintaa muistuttava untuvakerros, joka tuntuu lämpimältä mokalta.
- Rotu tunnetaan ihmisrakkaudestaan. Sfinksejä kuvataan usein ”tarrakissoiksi”, sillä ne viihtyvät aivan ihmisensä lähellä.
- Sfinksin iho tarvitsee säännöllistä hoitoa, kuten hellävaraista pyyhkimistä tai pesua, sillä ihon luonnollinen rasva ei imeydy turkkiin.
- Vilkas aineenvaihdunta auttaa sfinksiä pysymään lämpimänä, joten se syö usein enemmän kuin monet samankokoiset kissarodut.
- Avaruusolentomaisesta ulkonäöstään huolimatta sfinksi on leikkisä, hassutteleva ja hyvin seurallinen kissa, joka yleensä viihtyy vieraiden ja muiden lemmikkien seurassa.
¶Ulkonäkö ja karvapeite
Sfinksi on keskikokoinen kissa, jolla on yllättävän lihaksikas ja urheilullinen vartalo. Karvattomuuden vuoksi moni odottaa sen tuntuvan hauraalta, mutta hyvin jalostettu sfinksi on vankka, kiinteä ja kosketettaessa lämmin. Vartalo on yleensä keskipitkä, ja leveä rintakehä voi näyttää tynnyrimäiseltä. Siksi kissan vatsa saattaa vaikuttaa hieman pyöreältä, vaikka se olisi normaalipainoinen. Jalat ovat vahvat ja sopusuhtaiset, ja takajalat ovat usein hieman etujalkoja pidemmät. Tämä tekee sfinksin askelluksesta voimakasta mutta sulavaa ja antaa sen hyppyihin selvää ponnekkuutta.
Sfinksin pää on yksi sen huomiota herättävimmistä piirteistä. Se on muodoltaan muuntunut kiila, jossa korostuvat selkeät poskipäät ja hieman pyöristynyt kallo. Kuono on vahva mutta ei neliömäinen, ja monella sfinksillä on rodulle ominainen ”hymyilevä” ilme. Suuret, sitruunanmuotoiset silmät voivat olla lähes minkä väriset tahansa, usein näyttävän sävyiset ja selvässä kontrastissa ihon väriin. Korvat ovat suuret ja tyvestä leveät. Ne asettuvat pään linjojen mukaisesti ja korostavat rodun valpasta, lepakkoa muistuttavaa ulkonäköä.
Vaikka sfinksi tunnetaan karvattomana kissana, sen ihoa peittää yleensä hyvin lyhyt ja hieno untuva. Se voi tuntua säämiskältä, lämpimältä mokalta tai pehmeältä persikan pinnalta. Joillakin sfinkseillä on hieman tiheämpää karvaa nenässä, korvissa, hännänpäässä tai varpaissa. Iho on löysä ja poimuinen etenkin lapojen, kaulan ja pään alueella. Poimut ovat toivottu piirre, mutta ihon tulee silti olla terve ja joustava, eikä poimuja saa olla liikaa. Kaikki värit ja kuviot ovat mahdollisia yksivärisestä tabbyyn, kilpikonnaan ja naamioväritykseen. Koska värit näkyvät suoraan iholla, tabbykuvioisen sfinksin raidat tai täplikkyys erottuvat sen vartalossa.
Sfinksin ihon ja karvapeitteen hoito eroaa selvästi turkillisten rotujen hoidosta. Koska karvaa on vain vähän tai ei lainkaan imemässä ihon luonnollista rasvaa, rasvaa voi kertyä iholle ja aiheuttaa rasvaisuutta tai ihohuokosten tukkeutumista. Useimmat sfinksit tarvitsevat säännöllistä puhdistusta. Monelle riittää hellävarainen pyyhintä lämpimällä, kostealla ja pehmeällä liinalla kerran tai kahdesti viikossa. Osa tarvitsee perusteellisen pesun 1–3 viikon välein miedolla, kissoille turvallisella shampoolla. Shampoo on huuhdeltava huolellisesti, ja kissa on kuivattava tarkasti pesun jälkeen, jotta iho ei ärsyynny. Voimakkaita saippuoita, vauvashampoota ja voimakkaasti hajustettuja ihmisille tarkoitettuja tuotteita tulee välttää.
Ihopoimuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin kaulan ja lapojen alueella. Niihin voi kertyä likaa ja rasvaa, ja iho voi kipeytyä, ellei poimuja puhdisteta ajoittain. Myös korvat tarvitsevat säännöllistä hoitoa, sillä niihin voi kertyä näkyvämmin vaikkua kuin muilla roduilla. Korvalehden sisäpinnan hellävarainen pyyhkiminen lemmikeille sopivalla korvanpuhdistusaineella ja vanulapulla toimii yleensä hyvin. Vanupuikkoa ei saa työntää korvakäytävään. Myös kynsien ympärille ja varvasväleihin voi kertyä tummaa, rasvaista eritettä, joten ne kannattaa tarkistaa ja puhdistaa viikoittain. Näillä varotoimilla ja hellävaraisilla, säännöllisillä hoitorutiineilla sfinksin ihon ja vähäisen karvapeitteen pitäminen hyvässä kunnossa on varsin vaivatonta. Useimmat kissat myös tottuvat hoitoon hyvin.
¶Luonne ja persoonallisuus
Elämä sfinksin kanssa tuntuu usein samalta kuin eläisi vilkkaan ja hieman kujeilevan taaperon kanssa, joka ei koskaan aivan kasva aikuiseksi. Rotu on erittäin ihmiskeskeinen ja nauttii läheisestä kanssakäymisestä. Monet sfinksit seuraavat omistajaansa huoneesta toiseen, valvovat arjen askareita ja haluavat osallistua kaikkeen kodin toimintaan. Ne käpertyvät mielellään peiton alle, nukkuvat sylissä ja sujahtavat takin tai neuleen sisään. Koska ne palelevat helpommin kuin turkilliset kissat, läheisyydestä hyötyvät sekä kissa että ihminen.
Sfinksit ovat tavallisesti ulospäinsuuntautuneita ja itsevarmoja, mikä voi yllättää vieraat, jotka odottavat niiden olevan erikoisen ulkonäkönsä vuoksi arkoja. Monessa kodissa sfinksi on ensimmäisenä ovella vastassa ja kiipeää mielellään ystävällisen vieraan syliin. Uteliaisuutensa vuoksi se on usein keskellä seurustelua: tutkimassa laukkuja, istumassa pöydän ääressä tai yrittämässä ”auttaa” lautapelissä. Äänekkyys vaihtelee yksilöittäin, mutta monet ovat puheliaita ja viestivät monenlaisilla sirkutuksilla, kujerruksilla ja naukaisuilla.
Sfinksi tulee yleensä hyvin toimeen perheiden ja lasten kanssa, kunhan yhteistä toimintaa valvotaan ja kissaa kohdellaan kunnioittavasti. Se nauttii tavallisesti lasten tarjoamista ylimääräisistä leikkihetkistä ja jahtaa mielellään leluja, kiipeilee kiipeilypuissa sekä oppii yksinkertaisia leikkejä, kuten noutamista. Lapsille on opetettava hellävaraista käsittelyä, varsinkin kun turkin puuttuminen voi tehdä ihosta herkemmän kovakouraiselle käsittelylle. Sfinksi kiintyy usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen, mutta harvoin niin, että muut jäisivät ulkopuolelle. Se jakaa hellyyttään yleensä laajalti eikä tavallisesti vetäydy piiloon muulta perheeltä.
Sfinksi voi olla erinomainen seuralainen myös muille lemmikeille. Se tulee usein hyvin toimeen muiden kissojen kanssa, etenkin kun tutustuminen tapahtuu vähitellen ja huolellisesti. Leikkisä luonne voi sopia mainiosti yhteen toisen aktiivisen kissan kanssa, ja monet sfinksit nauttivat paini- ja takaa-ajoleikeistä. Koirien seuraan ne yleensä sopeutuvat hyvin, jos koira on rauhallinen ja kissaystävällinen. Koska sfinksi ei ole luonnostaan arka, se saattaa lähestyä koiraa itsevarmasti. Siksi huolellinen tutustuttaminen on tärkeää kaikkien turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta.
Sfinksiä harkitsevan on hyvä tiedostaa myös muutama haaste. Rodun huomiontarve voi olla suuri. Säännöllisesti pitkiksi ajoiksi yksin jäävä sfinksi voi tuntea olonsa yksinäiseksi, alkaa äännellä paljon tai jopa kehittää käytösongelmia. Se viihtyy parhaiten kodissa, jossa joku on paikalla suuren osan päivästä tai jossa sillä on sopiva eläinkaveri. Älykkyys ja uteliaisuus voivat johtaa myös kepposiin. Monet omistajat kertovat sfinksiensä availevan kaappeja, tutkivan pesukoneita tai kiipeävän yllättäviin korkeisiin paikkoihin. Säännöllinen yhteinen leikki, aktivointiruokintalelut ja hyvin järjestetty ympäristö auttavat suuntaamaan energiaa sopivaan tekemiseen.
Rodun hellyydenkipeys tarkoittaa myös sitä, että se kaipaa paljon fyysistä läheisyyttä. Läheistä suhdetta ja jatkuvaa seuraa arvostavalle tämä on ilonaihe. Itsenäisempää kissaa toivovasta sfinksi voi kuitenkin tuntua liiankin vaativalta. Voimakkaan seurantarpeen ymmärtäminen on avain hyvään yhteiselämään tämän hyvin erityisen rodun kanssa.
¶Koulutus ja liikunta
Sfinksi on hyvin älykäs ja leikkisä rotu, joka hyötyy suunnitelmallisesta tekemisestä ja lempeästä koulutuksesta. Toisin kuin jotkin itsenäisemmät kissat, sfinksi hakeutuu usein oma-aloitteisesti leikkeihin ja älyllisten haasteiden pariin. Siksi se sopii mainiosti naksutinkoulutukseen ja muihin palkitsemiseen perustuviin, positiivista vahvistamista hyödyntäviin menetelmiin. Moni omistaja huomaa sfinksinsä oppivan nopeasti tulemaan luokse kutsusta, istumaan pyynnöstä tai jopa antamaan ylävitosen, etenkin kun palkintona on pieni herkku tai kehuja.
Sfinksin liikunta koostuu vauhdikkaista leikkipyrähdyksistä, joiden vastapainona ovat pitkät, lämpimät läheisyyshetket. Se on luontainen kiipeilijä ja pitää usein korkeista kiipeilypuista, ikkunatasoista ja tukevista hyllyistä. Useat korkealla olevat oleskelupaikat eri puolilla kotia tyydyttävät kiipeilyviettiä ja auttavat myös lämmönsäätelyssä, sillä kissa voi tarpeen mukaan siirtyä lähemmäs aurinkoista ikkunaa tai lämpöpatteria. Sfinksi pitää leluista, joita voi jahdata ja ottaa kiinni, erityisesti höyhenhuiskuista, pienistä palloista ja saaliseläimen liikkeitä jäljittelevistä vuorovaikutteisista leluista. Lyhyet, keskittyneet 10–15 minuutin leikkihetket useita kertoja päivässä pitävät sen yleensä tyytyväisenä ja ehkäisevät tylsistymistä.
Vahvan ihmissuhteensa ansiosta monet sfinksit nauttivat yhteisestä tekemisestä, joka tuntuu enemmän hauskanpidolta kuin ”koulutukselta”. Tällaista tekemistä ovat esimerkiksi:
- Noutoleikit pehmeillä leluilla, joihin on helppo tarttua
- Kohdeharjoittelu, jossa kissa opetetaan seuraamaan pientä keppiä tai kättä ja koskettamaan sitä pyynnöstä
- Valjaissa kulkeminen sisällä tai turvallisella, aidatulla ulkoalueella
Totuta kissa valjaisiin lempeästi ja vaiheittain, aina herkkujen ja kehujen avulla. Osa sfinkseistä tottuu niihin hyvin nopeasti, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa.
Arki tarjoaa myös monia yksinkertaisia koulutustilanteita. Elämä helpottuu, kun kissa oppii odottamaan hetken ennen ruokailua, hyppäämään omalle tasolleen keittiötason sijaan ja suhtautumaan rauhallisesti hoitotoimiin. Kun harjoittelu aloitetaan nuorena ja harjoitukset pidetään lyhyinä ja myönteisinä, luottamus ja yhteistyö vahvistuvat. Sfinksin halu olla vuorovaikutuksessa kanssasi on suuri etu, kun opetellaan esimerkiksi korvien puhdistusta tai pesua. Pieni herkku ja runsaat kehut jokaisen vaiheen jälkeen voivat tehdä näistä askareista eräänlaisen leikin.
Energisyydestään huolimatta sfinksin liikunnantarve ei yleensä ole poikkeuksellisen suuri. Se ei ole yhtä väsymättömän aktiivinen kuin jotkin erittäin urheilulliset rodut, mutta tarvitsee enemmän yhteistä tekemistä kuin tyypillinen rauhallinen sylikissa. Sisäelämä sopii sille hyvin etenkin herkän ihon ja lämpötilaherkkyyden vuoksi. Jos käytössä on turvallinen ulkotarha, kissaterassi tai suojattu parveke, monet sfinksit nauttivat valvotusta ulkoilusta leudolla säällä. Tällöin vaaleille tai paljaille ihoalueille on hyvä käyttää lemmikeille turvallista aurinkovoidetta ja rajoittaa suorassa auringonpaisteessa vietettyä aikaa.
Tärkeä osa sfinksin ”koulutusta” on myös ympäristön järjestäminen turvalliseksi. Kun houkuttelevat vaaranpaikat, kuten avoimet pesukoneet, kuumat liedet ja kodinkoneiden takana olevat pienet raot, eivät ole kissan ulottuvilla, tapaturmia voidaan ehkäistä. Raapimispuut ja sopivat vaihtoehdot kielletyille paikoille antavat kissalle turvallisia tapoja toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Kun omistaja sitoutuu päivittäiseen leikkiin ja myönteiseen ohjaukseen, sfinksistä kasvaa ihastuttava ja yhteistyöhaluinen kumppani, joka esittelee mielellään nokkeluuttaan.
¶Terveys
Sfinksi on yleensä elinvoimainen ja aktiivinen kissa, mutta kuten kaikilla rotukissoilla, myös sillä esiintyy tunnettuja terveysongelmia, joihin vastuullisten omistajien ja kasvattajien tulee kiinnittää huomiota. Näiden riskien tunteminen ei tarkoita, että kissan pitäisi odottaa sairastuvan. Sen sijaan tieto auttaa tekemään harkittuja valintoja, asioimaan luotettavien kasvattajien kanssa ja huolehtimaan terveydestä ennakoivasti.
Yksi sfinksin merkittävimmistä sairauksista on hypertrofinen kardiomyopatia eli HCM, jossa sydänlihas paksuuntuu. Joillakin kissoilla sairaus pysyy lievänä, mutta toisilla se voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai äkkikuolemaan. Koska HCM voi olla perinnöllinen, vastuulliset kasvattajat tutkittavat jalostuskissojensa sydämet yleensä säännöllisesti sydänsairauksiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemällä ultraäänitutkimuksella. Pennun ostajan kannattaa kysyä kasvattajalta vanhempien ja lähisukulaisten sydäntutkimusten tuloksista ja ajankohdista. Myös osa aikuisista sfinkseistä voi hyötyä säännöllisistä sydäntutkimuksista, etenkin jos ilmenee esimerkiksi tihentynyttä hengitystä, väsymystä tai tavallista nopeampaa uupumista leikeissä.
Sfinksin iho tarvitsee jatkuvaa huomiota. Ilman suojaavaa turkkia se on alttiimpi ulkoisille ärsykkeille ja auringonvalolle. Joillekin yksilöille kertyy herkästi rasvaa, tukkeutuneita ihohuokosia tai aknen kaltaisia näppyjä etenkin leuan ja kaulan alueelle. Hellävarainen puhdistus pitää tilanteen yleensä hallinnassa, mutta joskus eläinlääkäri voi suositella erikoisshampoota tai paikallishoitoa. Liiallista pesua on vältettävä, sillä ihon luonnollisen rasvan poistaminen voi kuivattaa ihoa ja aiheuttaa hilseilyä. Omalle kissalle sopivan tasapainon löytäminen voi vaatia hieman kokeilua eläinlääkärin ohjauksessa.
Myös korvien ja kynsivallien terveyteen on syytä kiinnittää huomiota. Karvattomuus vaikuttaa vartalon lisäksi myös korviin ja tassuihin. Vaikun kertyminen korviin on yleistä, ja ilman säännöllistä puhdistusta se voi aiheuttaa epämukavuutta tai tulehduksen. Myös kynsien ympärillä ja varvasväleissä esiintyy usein rasvan ja hien aiheuttamaa värjäytymistä. Säännöllinen, hellävarainen puhdistus ja kynsien pitäminen sopivan pituisina vähentävät tulehdusten ja epämukavuuden riskiä. Jos havaitset punoitusta, voimakasta hajua tai jatkuvaa eritettä, on suositeltavaa käydä eläinlääkärissä.
Joillakin sfinkseillä voi olla hieman tavallista suurempi riski hammas- ja suuongelmiin, kuten ientulehdukseen tai varhain alkavaan parodontiittiin eli hampaan kiinnityskudosten tulehdukseen. Hampaiden säännöllinen tarkastus vuosittaisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä on tärkeää. Hampaiden harjaamisesta kissoille tarkoitetulla hammastahnalla voi olla pitkällä aikavälillä huomattavaa hyötyä, jos kissa hyväksyy harjauksen. Myös hammashoitopurutuotteista ja sopivasta ruokavaliosta voi olla apua.
Koska sfinksin vilkkaampi aineenvaihdunta auttaa sitä pysymään lämpimänä, se voi syödä enemmän kuin samankokoinen turkillinen kissa. Tämä ei yleensä johda lihavuuteen, mutta liian energiapitoinen tai epätasapainoinen ruokavalio voi silti aiheuttaa painonnousua tai ruoansulatusvaivoja. Laadukas täysravinto ja kehon kunnon säännöllinen seuranta ovat tärkeitä. Kylkiluiden tulisi tuntua ilman voimakasta painamista, ja ylhäältä katsottuna kissalla tulisi erottua selkeä vyötärö.
Tavanomainen terveydenhoito, kuten rokotukset, loistorjunta ja säännölliset tarkastukset, kuuluu sfinksille siinä missä muillekin kissoille. Lemmikkikissojen kastraatiota tai sterilointia suositellaan vahvasti, ellei omistaja ole kokenut kasvattaja, joka noudattaa terveystutkimuskäytäntöjä. Hyvin hoidetun sfinksin tyypillinen elinikä on usein noin 12–15 vuotta, mutta osa elää pidempään. HCM:ää ja muita perinnöllisiä sairauksia tutkivan kasvattajan valitseminen sekä huolellinen kotihoito antavat parhaat edellytykset pitkään ja terveeseen elämään.
Sfinksi ei siis ole hauras kissa, mutta se tarvitsee omistajan, joka huomaa pienetkin muutokset ihossa, vireydessä tai hengityksessä ja on valmis tekemään tiivistä yhteistyötä luotettavan eläinlääkärin kanssa koko kissan elämän ajan.
¶Historia ja alkuperä
Sfinksi saattaa näyttää muinaisten aikojen eksoottiselta olennolta, mutta sen nykyhistoria on melko lyhyt ja kiehtova. Karvattomia kissoja on syntynyt luonnollisten mutaatioiden seurauksena eri puolilla maailmaa kautta historian, mutta sfinksi alkoi muotoutua omaksi rodukseen vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Pohjois-Amerikassa syntyi 1960- ja 1970-luvuilla useita karvattomia pentuja tavallisille kotikissoille. Taustalla oli luonnollinen geenimutaatio, jonka seurauksena tavanomainen turkki puuttui. Varhaiset yritykset kehittää näistä linjoista karvaton rotu onnistuivat vain rajallisesti, osittain terveyteen ja perinnölliseen monimuotoisuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Omistautuneet kasvattajat kuitenkin jatkoivat työtään, ja 1970-luvun lopulla sekä 1980-luvun alussa etenkin Kanadassa ja Yhdysvalloissa käynnistyi suunnitelmallisempia jalostusohjelmia. Yksi varhaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista linjoista sai alkunsa Kanadan Torontossa syntyneestä karvattomasta pennusta. Kissan samankaltaisuus muinaisegyptiläisten patsaiden kanssa innoitti rodun nimeä, vaikka rodulla itsellään ei ole suoraa yhteyttä muinaiseen Egyptiin.
Terveen ja elinvoimaisen rodun luomiseksi varhaiset sfinksikasvattajat risteyttivät karvattomia kissoja tavallisten lyhytkarvaisten kotikissojen ja tiettyjen rotukissojen kanssa. Tämä laajensi geenipohjaa ja auttoi parantamaan yleistä terveyttä, rakennetta ja luonnetta. Ajan myötä huolellinen valinta tuotti nykyään tunnistettavan ulkomuodon: keskikokoisen, lihaksikkaan ja pääosin karvattoman kissan, jolla on suuret korvat, korostuneet poskipäät ja ilmeikkäät silmät. Eri kissajärjestöt hyväksyivät sfinksin vähitellen omaksi rodukseen, ja sen ihanneominaisuuksia kuvaamaan laadittiin yksityiskohtaiset rotumääritelmät.
Rodun tunnettuuden kasvaessa sen ainutlaatuinen ulkonäkö herätti huomiota, mutta juuri luonne voitti ihmiset lopullisesti puolelleen. Kasvattajat ja ensimmäiset omistajat korostivat kissojen hellää, ulospäinsuuntautunutta ja usein koomista olemusta. Sana levisi siitä, että avaruusolentomaisen ulkonäön takana oli lämmin ja rakastava sylikissa, joka kukoisti ihmisten seurassa. Tämän maineen ansiosta sfinksi muuttui erikoisuudesta rakastetuksi lemmikiksi monissa kodeissa ympäri maailmaa.
Nykyään sfinksiä pidetään lähes yksinomaan sisällä elävänä seura- ja näyttelykissana. Sillä on harvoin muuta käytännön tehtävää kuin seurana oleminen, vaikka osa kasvattajista ja harrastajista osallistuu järjestettyihin kissanäyttelyihin, joissa tuomarit arvioivat kissoja rotumääritelmän perusteella. Näyttelyt auttavat ylläpitämään rodun laatua ja yhtenäisyyttä sekä kannustavat jatkuviin terveystutkimuksiin ja vastuulliseen kasvatukseen.
Nykyaikaisessa sfinksijalostuksessa painotetaan edelleen vahvasti luonnetta, terveyttä ja geneettistä monimuotoisuutta. Monet kasvattajat käyttävät yhä tarkoin suunniteltuja risteytyksiä sopivien rotujen tai lyhytkarvaisten kotikissojen kanssa vakiintuneiden sääntöjen puitteissa. Näin kissakanta pysyy elinvoimaisena. Nykyinen sfinksi onkin tulosta vuosikymmenten harkitusta jalostustyöstä, jossa kasvattajat ovat arvostaneet näyttävän ulkonäön lisäksi myös kissan hyvinvointia ja viehättävää luonnetta.
¶Arki sfinksin kanssa
Kodin jakaminen sfinksin kanssa on aktiivista ja vuorovaikutteista elämää, joka vaatii sitoutumista mutta voi olla sopivalle ihmiselle tai perheelle erittäin palkitsevaa. Tärkeintä on ymmärtää, ettei sfinksi ole helppohoitoinen kissa eikä pelkkä erikoisuus. Vaikka siitä ei lähde karvaa tavanomaiseen tapaan, se tarvitsee säännöllistä hoitoa ja paljon seuraa pysyäkseen onnellisena ja terveenä.
Sfinksin arkeen kuuluu tavallisesti runsaasti läheisyyttä. Varaudu siihen, että kissa liittyy seuraasi sohvalle, sänkyyn, työpöydän ääreen ja joskus jopa kylpyhuoneeseen. Se nauttii lämmöstä ja hakeutuu usein syliin, kannettavan tietokoneen päälle, aurinkoiselle ikkunalaudalle tai lämmitettyyn petiin. Suojaavan turkin puuttuessa sfinksi on useimmissa ilmastoissa sisäkissa. Voimakas auringonpaiste voi polttaa etenkin vaalean ihon, ja kylmä sää voi aiheuttaa epämukavuutta tai hypotermian. Pehmeät peitot, vedottomiin paikkoihin sijoitetut kissanpedit ja jopa pienet kissan neuleet viileinä päivinä voivat parantaa viihtyvyyttä huomattavasti.
Ihonhoito on säännöllinen osa elämää tämän rodun kanssa. Viikoittaiseen hoitorutiiniin kuuluu todennäköisesti:
- Korvien tarkistaminen ja puhdistaminen
- Ihon pyyhkiminen tai peseminen kertyneen rasvan poistamiseksi
- Kynsien ympäristön ja varvasvälien puhdistaminen
- Mahdollisten ihoärsytysten ja poikkeavien näppyjen tai läiskien tarkkailu
Hoidon tulee olla hellävaraista ja miellyttävää, jotta kissa hyväksyy sen rauhallisesti. Monet omistajat yhdistävät hoitotoimiin herkkuja, rauhallista puhetta ja hellittelyä. Näin hoidosta tulee yhteinen läheisyyshetki kamppailun sijaan. Myös hiekkalaatikon puhtaudesta on pidettävä tarkasti huolta. Koska pölyä ja kissanhiekan jäämiä voi tarttua iholle herkästi, pehmeä ja vähän pölyävä hiekka sekä laatikon tiheä puhdistus auttavat pitämään sekä kissan että kodin puhtaampina.
Sfinksin pitäminen voi tulla hieman kalliimmaksi kuin joidenkin muiden rotujen. Tavanomaisten ruoka-, hiekka- ja eläinlääkärikulujen lisäksi lisäkustannuksia voivat aiheuttaa:
- Säännölliset eläinlääkärin tekemät sydäntutkimukset, etenkin jalostuskissoilla tai suurentuneen riskin sukulinjoissa
- Laadukas ja tasapainoinen ruokavalio, joka tukee vilkasta aineenvaihduntaa
- Ihonhoitotuotteet, miedot shampoot ja korvanpuhdistusaineet
- Lämpimät pedit, viileässä ilmastossa kissanvaatteet ja mahdolliset lisälämmityskulut, jos kotia pidetään kissan mukavuuden vuoksi hieman tavallista lämpimämpänä
- Lemmikkivakuutus, jota suositellaan vahvasti mahdollisten sydänsairauksien ja muiden terveysongelmien vuoksi
Vuosittaiset kustannukset vaihtelevat huomattavasti alueittain, mutta järkevässä budjetissa varaudutaan tavallisten kissakulujen lisäksi jatkuviin hoitotarvikehankintoihin ja eläinlääkärintarkastuksiin.
Sfinksi sopeutuu monenkokoisiin koteihin. Se voi viihtyä erinomaisesti kerrostaloasunnossa, kunhan tarjolla on riittävästi korkeita oleskelupaikkoja, raapimispuita ja virikkeitä. Uteliaisuuden ja ketteryyden vuoksi koti on kuitenkin syytä tehdä huolellisesti kissaturvalliseksi. Varmista ikkunoiden ja parvekkeiden turvallisuus, säilytä vaaralliset puhdistusaineet lukkojen takana ja tarkista aina pesukoneen ja kuivausrummun kaltaiset laitteet ennen käyttöä. Monet sfinksit rakastavat lämpimiä piilopaikkoja, joten nopea tarkistus voi ehkäistä tapaturman.
Pitkiä työpäiviä kodin ulkopuolella tekevälle sfinksi ei välttämättä ole paras valinta, ellei sillä ole seuranaan toista ystävällistä lemmikkiä tai joku pääse käymään säännöllisesti. Voimakkaan seurantarpeensa vuoksi se voi stressaantua tai tuntea itsensä yksinäiseksi, jos se joutuu olemaan liikaa erossa muista. Etätyötä tekevälle, joustavasti aikataulunsa järjestävälle tai suuressa taloudessa asuvalle sfinksi voi puolestaan olla lähes ihanteellinen kumppani, joka osallistuu arjen jokaiseen osa-alueeseen.
Hyödyllisiä varusteita ovat tukevat kiipeilypuut, yhteisiin leikkeihin sopivat lelut, aktivointiruokintalelut, pehmeät peitot ja mahdollisesti muutama hyvin istuva kissanpaita viileitä päiviä varten. Myös hellävaraiseen hoitoon sopiva tarvikesetti, johon kuuluu pehmeitä liinoja, vanulappuja, mietoa shampoota ja kynsisakset, on välttämätön. Kun olosuhteet ja asenne ovat kohdallaan, elämä sfinksin kanssa ei tunnu niinkään ”vaativan rodun kanssa pärjäämiseltä” kuin hyvin seurallisen ja rakastavan, vain hieman epätavallisen näköisen perheenjäsenen toivottamiselta tervetulleeksi.
Sfinksi tarjoaa aikaa, huomiota ja hoivaa antavalle omistajalle läheisyyttä ja persoonallisuutta, jota moni kuvaa uskollisuudessaan ja yhteiseen tekemiseen osallistumisessaan lähes koiramaiseksi.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Ovatko sfinksikissat todella hypoallergeenisia ja sopivatko ne allergikoille?
Jotkut allergikot sietävät niitä paremmin, mutta täysin hypoallergeenisia ne eivät ole. Allergiaa aiheuttavat yleensä kissan syljen ja ihon proteiinit, joita myös karvattomat kissat tuottavat. Säännöllinen kylvetys, makuupaikkojen puhdistaminen ja hyvä ilmanvaihto voivat vähentää allergeenien määrää, mutta herkästi oireilevien kannattaa aina selvittää oma reaktionsa ennen kissan hankkimista.
Kuinka paljon hoitoa sfinx-kissan iho tarvitsee, kun sillä ei ole turkkia?
Vaikka rodulla ei ole turkkia, se tarvitsee säännöllistä hoitoa. Iho tuottaa rasvaa, joka ei imeydy karvoihin, joten useimmat rodun edustajat tarvitsevat hellävaraisen pesun 1–2 viikon välein sekä säännöllistä korvien puhdistusta ja kynsien pyyhkimistä. Hoidon laiminlyönti voi johtaa ihon rasvoittumiseen, ihohuokosten tukkeutumiseen ja korvatulehduksiin.
Ovatko sfinksikissat alttiita tietyille terveysongelmille?
Niillä on tavallista suurempi riski sairastua hypertrofiseen kardiomyopatiaan, tiettyihin hammasongelmiin sekä iho-ongelmiin, kuten sieni-infektioihin tai auringonpolttamiin. Vastuulliset kasvattajat seulovat sydänsairauksia ja suunnittelevat jalostuksen huolellisesti. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, joihin sisältyy sydämen tutkiminen, ovat tälle rodulle erityisen tärkeitä.
Paleleeko sfinx helposti, ja tarvitseeko se erityisiä vaatteita tai lisälämmitystä?
Ne ovat herkempiä lämpötilan muutoksille kuin turkilliset kissat ja voivat palella viileässä ympäristössä. Monet viihtyvät lämpimissä nukkumapaikoissa ja lämmitettävissä pedeissä tai nauttivat pehmeistä vaatteista viileämmissä kodeissa. Vaatteiden tulee kuitenkin istua hyvin, eivätkä ne saa ärsyttää ihoa. Tasaisen ja lämpimän sisälämpötilan ylläpitäminen on yleensä yksinkertaisin ratkaisu.
Millainen sfinksikissan luonne yleensä on ihmisten ja muiden lemmikkien seurassa?
Ne ovat yleensä hyvin sosiaalisia ja ihmisläheisiä ja hakeutuvat usein jatkuvasti omistajiensa seuraan. Monet nauttivat sylissä olemisesta ja käsittelystä, seuraavat perheenjäseniä huoneesta toiseen ja leikkivät mielellään yhdessä ihmisten kanssa. Ne tulevat usein hyvin toimeen muiden ystävällisten kissojen ja koirien kanssa, kun tutustuminen tapahtuu vähitellen.
Kuinka paljon päivittäistä liikuntaa ja aktivointia sfinksikissa tarvitsee?
Ne ovat yleensä energisiä ja uteliaita ja kaipaavat paljon vuorovaikutusta ja leikkiä. Useat lyhyet, vauhdikkaat leikkihetket päivässä, kiipeilymahdollisuudet ja aktivointilelut auttavat pitämään ne hyvässä kunnossa ja ehkäisevät tylsistymistä. Ilman mielekästä tekemistä niistä voi tulla vaativia tai ne voivat alkaa hakea huomiota ei-toivotuilla tavoilla.
Miksi sfinksikissan iho tuntuu rasvaiselta tai tahmealta?
Niiden iho tuottaa luonnollista rasvaa, joka useimmilla kissoilla leviää turkkiin. Koska tällä rodulla on vain vähän tai ei lainkaan karvaa, rasva kertyy suoraan iholle ja voi tuntua rasvaiselta tai tahmealta. Säännöllinen pesu miedolla, kissoille turvallisella shampoolla auttaa pitämään ihon puhtaana ja terveenä.
Sopivatko sfinksit sisäkissoiksi, ja voivatko ne asua kerrostalossa?
Ne sopivat hyvin sisäkissoiksi ja sopeutuvat yleensä erinomaisesti myös kerrostaloasuntoon, kunhan ne saavat huomiota ja virikkeitä. Koska niiltä puuttuu suojaava turkki ja ne ovat alttiita auringonpolttamille ja kylmettymiselle, niiden ei tulisi asua ulkona. Turvalliset ikkunat, kiipeilykalusteet ja säännöllinen yhdessäolo ovat tärkeämpiä kuin suuri asuintila.
Tarvitsevatko sfinx-kissat erityisruokavalion karvattomuutensa vuoksi?
Niiden aineenvaihdunta on usein hieman vilkkaampaa ruumiinlämmön ylläpitämiseksi, joten ne saattavat syödä enemmän kuin monet muut samankokoiset kissat. Laadukas ja tasapainoinen ruokavalio, joka tukee ihon terveyttä ja auttaa pitämään painon vakaana, on tärkeä. Omistajien on syytä seurata kissan kuntoluokkaa tarkasti, sillä sekä liian vähäinen että liiallinen ruokinta voivat aiheuttaa terveysongelmia.
Mitä minun tulisi tietää sfinksipennun hankkimisesta kasvattajalta tai eläinsuojeluyhdistykseltä?
Kissanpentujen tulisi olla peräisin terveystutkituista sukulinjoista, ja vanhempien sydäntutkimuksista sekä pentujen varhaisesta eläinlääkärinhoidosta tulisi olla saatavilla selkeät tiedot. Varaudu keskustelemaan kissan pitämisestä sisäkissana, turkinhoitorutiineista sekä siitä, miten huolehdit sopivasta lämpötilasta ja ihonhoidosta. Jos adoptoit rescue-kissan, kysy mahdollisista iho- tai sydänsairauksista ja varaudu jatkuvaan terveydentilan seurantaan.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Sfinksi muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
