Welsh corgi cardigan myynnissä

Cardiganit ovat hieman kookkaampia ja vankkaluustoisempia, ja niillä on pyöreämmät korvat sekä pitkä, kettumainen häntä. Pembrokejen häntä on puolestaan yleensä typistetty, ja ne ovat siroluustoisempia. Cardiganit ovat myös luonteeltaan yleensä hieman rauhallisempia ja pidättyväisempiä, ja ne voivat suhtautua vieraisiin varovaisemmin. Molemmat ovat paimenkoiria, mutta cardiganeilla on usein voimakkaampi vahtimisvietti. Myös turkin väreissä on eroja: cardiganeilla värikirjo on laajempi, ja siihen kuuluvat myös brindle ja blue merle.

Ne ovat yleensä uskollisia, älykkäitä ja hieman vakavampia kuin pembroke-serkkunsa. Monet ovat kiintyviä ja omistautuneita perheelleen, mutta voivat suhtautua vieraisiin varautuneesti, joten varhainen sosiaalistaminen on tärkeää. Paimenkoirataustansa vuoksi ne ovat valppaita, haukkuherkkiä ja nauttivat siitä, että niillä on jokin tehtävä. Ne viihtyvät usein hyvin kodeissa, joissa arvostetaan tarkkaavaista ja ajattelevaa koiraa.

Ne voivat olla erinomaisia perhekoiria, kun ne sosiaalistetaan hyvin ja niille opetetaan selkeät rajat. Paimenkoirina jotkut niistä saattavat yrittää näykkiä kantapäistä tai paimentaa juoksevia lapsia, mikä vaatii lempeää mutta johdonmukaista koulutusta. Ne kiintyvät yleensä vahvasti omiin ihmisiinsä ja osallistuvat mielellään perheen yhteisiin puuhiin. On tärkeää, että lasten ja koiran yhdessäoloa valvotaan ja että ne oppivat kunnioittamaan toisiaan, etenkin kun lapset ovat pieniä.

Lyhyistä jaloistaan huolimatta ne ovat aktiivisia paimenkoiria, jotka tarvitsevat päivittäin sekä liikuntaa että aivojumppaa. Useimmille sopii parhaiten vähintään yksi kunnon lenkki päivässä sekä leikkiä tai koulutusta. Ne nauttivat yleensä ohjatuista harrastuksista, kuten paimennuksesta, agilitystä tai hajutyöskentelystä. Jos ne eivät pääse purkamaan energiaansa riittävästi, ne saattavat haukkua paljon, tylsistyä tai tuhota paikkoja.

Ne ovat yleensä vankkarakenteisia, mutta pitkän selän ja lyhyiden jalkojen vuoksi ne voivat olla alttiita välilevysairaudelle. Rodulla esiintyy myös lonkkaniveldysplasiaa, etenevää verkkokalvon surkastumaa ja degeneratiivista myelopatiaa. Vastuulliset kasvattajat tutkivat jalostuskoiransa näiden sairauksien ja silmäongelmien varalta. Hoikkana pitäminen ja liiallisen hyppimisen välttäminen voivat auttaa suojaamaan selkärankaa ja niveliä.

Ne voivat sopeutua kerrostaloasumiseen, kunhan ne saavat päivittäin riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Keskikokoisina ne sopivat pienempiinkin tiloihin, mutta ne ovat usein haukkuherkkiä vahtikoiria, jotka reagoivat haukkumalla rappukäytävän ääniin. Tiiviissä asumisympäristössä on erityisen tärkeää opettaa haukkumisen hallintaa ja tarjota aktivointileluja sekä koulutusleikkejä. Säännölliset ulkoilulenkit ja monipuolinen tekeminen ovat silti välttämättömiä.

Niillä on kaksinkertainen turkki, josta irtoaa karvaa ympäri vuoden ja runsaammin karvanlähtöaikoina. Yleensä harjaus kerran viikossa riittää, mutta karvanlähtöaikoina päivittäinen harjaus auttaa pitämään irtokarvan määrän kurissa. Turkki on luonnostaan säänkestävä eikä vaadi trimmausta. Muuhun perushoitoon kuuluvat säännöllinen kynsien leikkaus, korvien tarkistus ja hampaiden hoito.

Pitkä selkä ja lyhyet jalat lisäävät selkävaivojen, erityisesti välilevysairauden, riskiä. Selän kuormitusta voi vähentää pitämällä koiran normaalipainoisena, välttämällä runsasta portaiden kulkemista ja voimakkaita hyppyjä sekä tukemalla koiran vartaloa nostettaessa. Jos koiralla ilmenee kipua, heikkoutta tai haluttomuutta liikkua, se on vietävä viipymättä eläinlääkärin tutkittavaksi. Varhain aloitettu hoito voi parantaa ennustetta merkittävästi.

Ne ovat erittäin älykkäitä ja yleensä innokkaita oppimaan, mutta ne voivat myös ajatella itsenäisesti ja kokeilla rajojaan. Johdonmukainen, palkitsemiseen perustuva koulutus toimii parhaiten ja auttaa ohjaamaan niiden vahvaa paimennusviettiä sallittuun toimintaan. Koulutuksesta ja selkeistä rutiineista pitävä, sitoutunut ensikertalainenkin voi pärjätä hyvin tämän rodun kanssa. Hyvin leppoisaa tai vaivatonta koiraa etsivälle rotu voi olla haastava.

Monet tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, kun ne on sosiaalistettu asianmukaisesti. Paimennustaustansa vuoksi jotkut voivat kuitenkin olla määräileviä tai pyrkiä ohjailemaan muita. Ne elävät usein sopuisasti kissojen ja muiden lemmikkien kanssa, jos ne ovat kasvaneet yhdessä ja niille on opetettu sopivat käytöstavat. Nopeasti liikkuvat eläimet voivat herättää niissä voimakkaan vaiston jahdata ja ohjailla. Huolellinen tutustuttaminen ja yhdessäolon valvonta ovat tärkeitä etenkin kodeissa, joissa on useita lemmikkejä.