¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
- Voimakas ranskalainen mastiffirotu, joka tunnetaan valtavasta päästään ja syvistä, ilmeikkäistä rypyistään
- Rauhallinen ja hellä perhekoira, joka kiintyy usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen
- Luontainen vahtikoira, jonka teho perustuu enemmän olemukseen ja itsevarmuuteen kuin haukkumiseen
- Tarvitsee kohtuullisesti liikuntaa mutta erittäin paljon ihmisen läheisyyttä ja tunnepohjaista yhteyttä
- Lyhyt, helppohoitoinen turkki, mutta runsas kuolaaminen ja kuorsaus kuuluvat arkeen bordeauxindoggin kanssa
¶Ulkonäkö ja turkki
Bordeauxindoggi on yksi maailman vaikuttavimmista ja mahtavimman näköisistä koiraroduista. Massiivisesta olemuksestaan huolimatta hyvärakenteisen yksilön tulisi liikkua yllättävän ketterästi ja urheilullisesti. Aikuiset koirat ovat vankkarakenteisia: niillä on vahva luusto, leveä rintakehä ja voimakas, hieman suorakaiteen muotoinen runko. Urosten säkäkorkeus on tavallisesti noin 60–68 senttimetriä ja hieman pienempien narttujen noin 58–66 senttimetriä. Paino vaihtelee paljon sukupuolen ja sukulinjan mukaan, mutta monet aikuiset painavat 45–65 kiloa, suuret urokset joskus enemmänkin. Tämä koira vie tilaa niin fyysisesti kuin kodin arjessakin.
Bordeauxindoggin tunnusomaisin piirre on pää. Se on runkoon nähden erittäin suuri, ja siinä on lyhyt kuono, voimakas otsapenger sekä selvät rypyt otsassa ja poskissa. Pään iho poimuttuu etenkin koiran ollessa valppaana tai keskittyneenä. Huulet ovat paksut ja riippuvat, mikä osaltaan selittää rodulle tyypillistä runsasta kuolaamista. Silmät ovat soikeat ja tavallisesti pähkinänruskeasta tummanruskeaan. Ilme on vakava mutta lempeä. Korvat ovat päähän nähden melko pienet, korkealle kiinnittyneet ja poskenmyötäiset.
Karva on lyhyttä, hienoa ja rungonmyötäistä. Turkki tuntuu sileältä, eikä siinä ole hapsuja tai pohjavillatuppoja. Bordeauxindoggin tyypillisiä värejä ovat kaikki kellanruskean sävyt vaaleasta isabellasta syvään mahonginpunaiseen. Osalla koirista on musta tai ruskea maski, toisilla maskia ei ole lainkaan. Pienet valkoiset merkit rinnassa ja varpaissa hyväksytään monissa rotumääritelmissä, mutta laajat valkoiset alueet eivät ole toivottuja rodun tyypillisellä rotukoiralla.
Bordeauxindoggin turkinhoito on yksinkertaista, mikä on monelle omistajalle helpotus pitkäkarvaisiin jättirotuihin verrattuna. Viikoittainen harjaus kumisella turkinhoitokintaalla tai pehmeällä harjalla poistaa irtokarvat ja pitää turkin kiiltävänä. Karvanlähtöaikoina, joita on usein kerran tai kahdesti vuodessa, tiheämpi harjaus vähentää karvojen kertymistä huonekaluihin ja vaatteisiin. Pesu on tarpeen vain tarvittaessa, esimerkiksi koiran likaannuttua tai kun siinä on selvä koiran haju. Mieto koirashampoo yleensä riittää.
Vaikka turkki on helppohoitoinen, rypyt ja kasvojen ihopoimut tarvitsevat säännöllistä huomiota. Kuonon, silmien ja suun ympärillä oleviin poimuihin voi jäädä kosteutta ja likaa. Näiden alueiden hellävarainen pyyhkiminen pehmeällä, kostealla liinalla ja huolellinen kuivaaminen auttavat ehkäisemään ärsytystä ja tulehduksia. Sama koskee huulia ja leuanalustaa, jotka voivat pysyä kosteina kuolan vuoksi. Kynsien leikkaamisen, korvien tarkistamisen ja hampaiden hoidon tulisi kuulua säännöllisiin hoitorutiineihin. Korvakäytävät on pidettävä kuivina ja puhtaina, ja hampaat olisi hyvä harjata useita kertoja viikossa, sillä suurille roduille voi kertyä herkästi hammaskiveä.
Bordeauxindoggi ei sovellu kovaan kuumuuteen. Lyhyt kuono ja raskas runko vaikeuttavat tehokasta lämmönsäätelyä, joten koiralla tulisi aina olla saatavilla varjoa ja raikasta vettä. Turkki ei suojaa hyvin voimakkaalta auringonpaisteelta eikä pakkaselta. Viilennysmatto kesällä ja lämmin, pehmustettu peti talvella ovatkin yksinkertaisia mutta tärkeitä keinoja huolehtia rodun mukavuudesta ympäri vuoden.
¶Luonne ja persoonallisuus
Bordeauxindoggia kuvataan usein lempeäksi jättiläiseksi, jonka vakavan ulkokuoren alla on yllättävän pehmeä sydän. Monet omistajat sanovat, että kotona se tuntuu rauhalliselta, ylikokoiselta varjolta. Rotu viihtyy ihmistensä lähellä: se lepää jaloissa, nojaa koko painollaan jalkaa vasten tai yrittää mahduttaa suuren kehonsa viereesi sohvalle. Sen kiintymys on vahvaa. Moni muodostaa erityisen syvän siteen yhteen ihmiseen mutta on silti hellä ja uskollinen koko perheelle.
Hyvin jalostettu ja huolellisesti sosiaalistettu bordeauxindoggi on yleensä kärsivällinen ja suvaitsevainen lasten kanssa. Rauhallinen luonne on suuri etu etenkin hermostuneempiin tai ylivilkkaampiin rotuihin verrattuna. Pelkkä koko ja voima kuitenkin tarkoittavat, että yhdessäoloa on aina valvottava. Iloisesti heiluva häntä tai äkillinen käännös voi helposti kaataa pienen lapsen ilman minkäänlaista pahaa tarkoitusta. Lapsille on tärkeää opettaa koiraa kunnioittavaa käytöstä: sen päälle ei saa kiivetä, sitä ei saa häiritä nukkuessa eikä korvista tai ryppyistä saa koskaan vetää. Kun sekä lapset että koira ymmärtävät rajat, tämä rotu voi olla perheessä ihana ja vakaa kumppani.
Vieraisiin bordeauxindoggit suhtautuvat usein aluksi pidättyvästi. Ne saattavat tarkkailla hiljaa ja arvioida tilannetta rauhallisella mutta vakavalla katseella. Useimmat eivät ole luontaisesti avoimia tai ylenpalttisen ystävällisiä kaikkia kohtaan samaan tapaan kuin jotkin noutajat. Sen sijaan ne näyttävät hellyytensä ja leikkisyytensä omalle lähipiirilleen. Varhainen ja myönteinen sosiaalistaminen on ratkaisevan tärkeää turhan epäluuloisuuden tai pelokkuuden ehkäisemiseksi. Kun tutustuminen hoidetaan oikein, moni hyväksyy vieraat kohteliaasti ja voi suhtautua heihin hyvinkin lämpimästi ymmärrettyään heidän olevan perheen ystäviä.
Suhtautuminen muihin koiriin ja lemmikkeihin voi vaihdella sukulinjoittain. Osa bordeauxindoggeista tulee varsin mutkattomasti toimeen muiden koirien kanssa, varsinkin jos ne ovat kasvaneet niiden seurassa pennusta asti ja ne on sosiaalistettu huolellisesti. Toiset voivat olla dominoivia etenkin samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan tai suhtautua kielteisesti vieraiden koirien rajuun tai tungettelevaan käytökseen. Huolellinen tutustuttaminen ja hallitut kohtaamiset ovat tärkeitä erityisesti uroksille. Kissojen ja pieneläinten kanssa yhteiselo onnistuu usein sitä paremmin, mitä varhemmin niihin on totuttu. Niiden kanssa kasvanut koira voi elää rauhallisesti samassa kodissa, mutta kuten kaikkien voimakkaiden koirien kohdalla, valvonta on tärkeää.
Yksi rodun erityisistä haasteista on sen voimakas suojeluvietti. Bordeauxindoggilla on luontainen taipumus vartioida kotiaan ja perhettään. Tämä ei tarkoita hallitsematonta aggressiivisuutta. Tasapainoinen koira osaa erottaa tavalliset arkitilanteet todellisista uhista. Omistajan on kuitenkin suhtauduttava sosiaalistamiseen ja koulutukseen erittäin vakavasti. Pelokkuus tai epävarmuus yhdistettynä suureen kokoon ja vartiointitaipumukseen on huono yhdistelmä, joten sekä kasvattajien että omistajien on asetettava etusijalle vakaa ja itsevarma luonne.
Sisällä monet bordeauxindoggit ovat hiljaisia ja nauttivat lepäämisestä, toisinaan äänekkäästi kuorsaten. Ne eivät yleensä hauku liikaa. Useimmat ilmoittavat tulijasta syvällä ja vaikuttavalla haukulla mutta eivät hauku jatkuvasti ilman syytä. Yksinolo voi olla näin voimakkaasti kiintyvälle rodulle vaikeaa. Monet bordeauxindoggit haluavat olla siellä missä perhekin ja voivat stressaantua, jos ne jätetään päivittäin pitkiksi ajoiksi yksin. Omistajan on syytä miettiä, mahdollistaako oma elämäntapa rodun tarvitseman ajan ja läsnäolon.
Lyhyesti sanottuna bordeauxindoggi on tunneherkkä ja syvästi uskollinen koira, joka kukoistaa läheisessä yhteydessä ihmisiin. Se ei sovi ihmiselle, joka haluaa vain silloin tällöin seuraa tarjoavan lemmikin ja pitää sitä muuten yksin pihalla. Perheelle tai yksin asuvalle, joka arvostaa hiljaista voimaa, hellää kumppanuutta sekä vakavaa mutta rakastavaa luonnetta, bordeauxindoggista voi tulla unohtumaton ystävä.
¶Koulutus ja liikunta
Bordeauxindoggin kouluttaminen on omanlaisensa kokemus. Nämä koirat ovat älykkäitä ja oppivat paljon, mutta niillä on myös vahva tahto ja itsenäinen luonne. Ne eivät ole mekaanisia suorittajia, jotka toistavat tehtäviä vain miellyttääkseen. Parhaiten ne vastaavat koulutukseen, kun ne ymmärtävät harjoituksen tarkoituksen ja suhde ohjaajaan on vahva. Rauhallinen ohjaaminen, johdonmukaisuus ja aito ystävällisyys toimivat yleensä huomattavasti paremmin kuin kovat tai vastakkainasetteluun perustuvat menetelmät.
Positiivinen vahvistaminen toimii tällä rodulla erittäin hyvin. Herkuilla, kehuilla ja leikillä palkitseminen auttaa pitämään motivaation korkealla. Harjoitusten tulisi silti olla melko lyhyitä ja selkeitä. Monet bordeauxindoggit kyllästyvät helposti loputtomiin toistoihin. Perustottelevaisuuden lomaan voi ottaa helppoja temppuja tai hajuleikkejä, jotta harjoittelu tuntuu kiinnostavalta tekemiseltä eikä pakkopullalta. Harjoitushetki voi esimerkiksi koostua muutamasta minuutista istumisen ja paikallaolon harjoittelua, lyhyestä huoneeseen piilotettujen herkkujen etsinnästä ja lopuksi pienestä pätkästä löysällä hihnalla kävelyä.
Pentukurssille osallistuminen jo varhain on erittäin suositeltavaa. Siellä nuori bordeauxindoggi pääsee tapaamaan muita koiria ja ihmisiä hallitussa ympäristössä, ja omistaja oppii samalla käsittelemään näin voimakasta koiraa. Tärkeitä perustaitoja ovat:
- Luotettava luoksetulo
- Kaunis hihnakäytös ilman vetämistä
- Ihmisten ja koirien rauhallinen tervehtiminen
- Rauhoittuminen matolle tai omalle paikalle
Koska bordeauxindoggi kasvaa erittäin nopeasti, raskasta fyysistä rasitusta on syytä varoa ensimmäisten 12–18 kuukauden aikana. Pitkät juoksulenkit, korkealta hyppääminen ja toistuva portaiden kulkeminen voivat kuormittaa kasvavia niveliä liikaa. Keskity sen sijaan lyhyisiin, usein toistuviin kävelyihin pehmeällä alustalla, rauhalliseen leikkiin ja aivojumppaan. Henkinen työskentely väsyttää tätä rotua lähes yhtä paljon kuin liikunta ja auttaa ehkäisemään tylsyydestä johtuvaa ei-toivottua käytöstä, kuten tavaroiden pureskelua tai kaivamista.
Aikuisena useimmat bordeauxindoggit tarvitsevat kohtuullisesti päivittäistä liikuntaa. Ne eivät ole maratonjuoksijoita tai väsymättömiä paimenkoiria, mutta eivät myöskään pelkkiä sohvakoristeita. Monelle sopii kaksi tai kolme lenkkiä päivässä, joista ainakin yksi on pidempi, 30–45 minuutin rauhallinen kävely. Osa nauttii ohjatusta tekemisestä, kuten:
- Noseworkista ja jäljestämisestä
- Niveliä vähän kuormittavasta tottelevaisuus- tai rally-tokoharjoittelusta
- Uimisesta turvallisessa, tyynessä vedessä, kun siihen totutetaan vähitellen
- Rennosta retkeilystä viileällä säällä
Vauhdikkaat liikuntamuodot, kuten pyörän vierellä juokseminen tai juoksulenkillä mukana kulkeminen, voivat olla riskialttiita rodun raskaan rakenteen ja lämpöherkkyyden vuoksi. Sovita rasitus aina koiran kuntoon ja ikään. Kesällä on usein turvallisinta liikkua aikaisin aamulla tai myöhään illalla ja kävellä rauhallisesti varjoisilla reiteillä.
Vartiointia ja reviirikäyttäytymistä on ohjattava vastuullisesti. Bordeauxindoggin tulisi oppia jo varhain, että omistaja päättää, kuka on tervetullut kotiin ja miten ovella tai portilla käyttäydytään. Yksinkertainen rutiini, kuten omalle matolle meneminen ovikellon soidessa, voi ehkäistä hallitsematonta ryntäilyä tai vieraiden kulun estämistä. Johdonmukaisuus on ratkaisevaa. Jos koira saa välillä tunkea ohitsesi ja toisinaan sitä ojennetaan samasta asiasta kovasti, seurauksena on hämmennystä ja turhautumista.
Yksi tämän rodun koulutuksen tärkeimmistä osa-alueista on tunnetasapaino. Opeta bordeauxindoggillesi lyhyitä yksinoloja, eläinlääkärissä käymistä, autossa matkustamista ja uusiin ympäristöihin rauhoittumista. Totuta sitä vähitellen ja palkitse runsaasti. Itsevarman ja tasapainoisen bordeauxindoggin kanssa on miellyttävä elää, ja se on turvallisempi kumppani kaikenlaisissa tilanteissa kaupunkikävelyistä lomamatkoihin.
Onnistunut koulutus perustuu tämän rodun kanssa kunnioitukseen, ei voimankäyttöön. Kun olet kärsivällinen, reilu ja selkeä, bordeauxindoggi vastaa yleensä uskollisuudella ja aidolla yhteistyöhalulla. Se ei ehkä koskaan ole yhtä nopea tai näyttävä suorittaja kuin jotkin käyttökoirarodut, mutta luottamansa ihmisen ohjauksessa se voi olla huomattavan tottelevainen ja tarkkaavainen.
¶Terveys
Bordeauxindoggi on suuri ja raskas rotu, ja kokoon liittyy tiettyjä terveysnäkökohtia. Vastuulliset kasvattajat tekevät paljon työtä riskien vähentämiseksi, mutta tulevan omistajan on hyvä suhtautua rotuun realistisesti ja varautua käyttämään aikaa ja rahaa ennaltaehkäisyyn, eläinlääkärinhoitoon ja terveellisistä elintavoista huolehtimiseen.
Yksi eniten puhutuista aiheista on nivelterveys. Lonkka- ja kyynärniveldysplasia ovat melko yleisiä huolenaiheita suurilla koirilla, myös tällä rodulla. Niissä nivelet kehittyvät poikkeavasti, mikä voi aiheuttaa kipua, ontumista ja varhaista nivelrikkoa. Vastuulliset kasvattajat teettävät jalostuskoirilleen viralliset lonkka- ja kyynärniveltutkimukset eivätkä käytä jalostukseen koiria, joilla on vakavia muutoksia. Uusi omistaja voi tukea nivelterveyttä huolehtimalla pennun sopivasta painosta, välttämällä liiallista rasitusta ja järjestämällä kotiin pitäviä alustoja nivelkuormituksen vähentämiseksi.
Bordeauxindoggilla on myös sydänsairauksien, kuten dilatoivan kardiomyopatian ja muiden sydänlihassairauksien, riski. Nämä sairaudet vaikuttavat sydänlihakseen ja voivat heikentää sydämen toimintaa, aiheuttaa rytmihäiriöitä tai johtaa jopa äkkikuolemaan. Joissakin maissa jalostuskoirille suositellaan sydämen ultraäänitutkimusta ja EKG-tutkimusta. Lemmikin omistajan kannattaa huolehtia säännöllisistä eläinlääkärin terveystarkastuksista etenkin koiran ikääntyessä. Heikentyneeseen jaksamiseen, yskään, äkilliseen lyyhistymiseen tai poikkeavaan hengitykseen on aina suhtauduttava vakavasti.
Toinen merkittävä riski on mahalaukun laajentuma ja kiertymä. Kyseessä on hengenvaarallinen hätätilanne, jossa mahalaukku täyttyy kaasulla ja voi kiertyä akselinsa ympäri. Suuret, syvärintaiset rodut ovat sille erityisen alttiita. Riskin vähentämiseksi monet omistajat:
- Jakavat päivittäisen ruoka-annoksen kahteen tai kolmeen pienempään ateriaan
- Välttävät raskasta liikuntaa juuri ennen ruokailua ja sen jälkeen
- Järjestävät rauhalliset ruokailuhetket ilman voimakasta kiihtymystä tai kilpailua
Jotkut eläinlääkärit ja kasvattajat suosittelevat myös ennaltaehkäisevää leikkausta, jossa mahalaukku kiinnitetään vatsaontelon seinämään. Se voi pienentää kiertymän riskiä, vaikka mahalaukku laajenisi.
Rodulla voi esiintyä iho-ongelmia osittain ryppyjen ja osittain ihon yleisen herkkyyden vuoksi. Kasvojen ihopoimut voivat punoittaa, kostua tai alkaa haista, ellei niitä puhdisteta säännöllisesti. Myös allergioita, hot spot -ihotulehduksia ja korvatulehduksia voi esiintyä. Tasapainoinen ruokavalio, asianmukainen hoito ja ihoärsytyksen varhainen hoitaminen ovat tärkeitä. Epäselvässä tilanteessa kannattaa aina kääntyä eläinlääkärin puoleen sen sijaan, että kokeilisi pitkään erilaisia kotikonsteja.
Bordeauxindoggin lyhytkalloisuus eli brakykefaalinen pään rakenne voi vaikuttaa hengitykseen vaihtelevasti. Vaikka rotu ei ole yhtä äärimmäisen lyhytkuonoinen kuin jotkin pienet brakykefaaliset rodut, ahtaat sieraimet, pitkä pehmeä suulaki tai kapea henkitorvi voivat silti aiheuttaa äänekästä hengitystä ja heikentää lämmön- ja rasituksensietoa. Vastuulliset kasvattajat suosivat koiria, joiden hengitys toimii hyvin, ja välttävät liioiteltuja piirteitä. Omistajan on huolehdittava ylikuumenemisen ehkäisystä etenkin kuumalla ja kostealla säällä sekä huonosti tuulettuvissa tiloissa.
Myös lihavuus on todellinen huolenaihe. Ylipaino lisää huomattavasti nivelten, sydämen ja hengityselimistön kuormitusta. Suuri koira näyttää usein vaikuttavalta myös ylipainoisena, joten merkit voivat jäädä helposti huomaamatta. Terveellä bordeauxindoggilla tulisi näkyä ylhäältä katsottuna vyötärö ja sivulta katsottuna hieman kohoava vatsalinja kylkiluiden takana. Eläinlääkäri tai kasvattaja voi auttaa oppimaan koiran kuntoluokan oikean arvioinnin.
Bordeauxindoggin tyypillinen elinikä on lyhyempi kuin pienemmillä roduilla. Monet elävät noin 8–10-vuotiaiksi, mutta yksilö voi elää pidempään tai lyhyempään perimästä, elintavoista ja onnesta riippuen. Vaikka aika voi kuulostaa lyhyeltä, vuodet voivat olla täynnä elämää ja syvästi palkitsevia. Omistajat sanovat usein, että tämän rodun kanssa syntyvän siteen voimakkuus korvaa lyhyemmäksi jäävää yhteistä aikaa.
Jos harkitset tätä rotua, kysy kasvattajilta sukulinjojen terveystutkimuksista ja terveystaustasta, kuten:
- Lonkka- ja kyynärniveltutkimuksista
- Sydänsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin tekemistä sydäntutkimuksista
- Mahalaukun laajentumien ja kiertymien, iho-ongelmien sekä vakavien perinnöllisten sairauksien esiintymisestä jalostuslinjoissa
Ennaltaehkäisevä hoito, vakuutus maissa, joissa sellainen on saatavilla, sekä realistinen suunnitelma eläinlääkärikulujen varalle ovat kaikki viisaita ratkaisuja. Harkitun jalostuksen ja sitoutuneen omistajan turvin moni bordeauxindoggi elää mukavaa, läheisyyden täyttämää elämää perheensä kanssa.
¶Historia ja alkuperä
Bordeauxindoggi on yksi Ranskan vanhimmista koiraroduista, ja sillä on pitkä, ajoittain dramaattinen historia. Sen uskotaan yleisesti polveutuvan muinaisista mastiffityyppisistä koirista, jotka kulkivat kauppiaiden, sotilaiden ja uudisasukkaiden mukana eri puolilla Eurooppaa. Vuosisatojen ajan näitä voimakkaita koiria käytettiin monenlaisissa raskaissa tehtävissä, joissa tarvittiin rohkeutta, voimaa ja vahvaa vartiointitaipumusta.
Ranskassa oli aiemmin alueellisia doggityyppejä, joiden koko ja rakenne vaihtelivat käyttötarkoituksen mukaan. Osa vartioi suuria maatiloja, karjaa ja viinitarhoja. Toiset kulkivat teurastajien ja karjanajajien mukana ja auttoivat hallitsemaan suuria eläimiä markkinoilla ja kuljetusten aikana. Rotua on käytetty myös suurriistan, kuten villisikojen, metsästykseen, jossa rohkeus ja kivunsietokyky olivat ratkaisevia. Nämä työtehtävät muovasivat bordeauxindoggista sekä fyysisesti vahvan että henkisesti vakaan koiran.
Bordeaux’n kaupunki ja sitä ympäröivä alue olivat keskeisessä asemassa rodun nykyisen nimen ja identiteetin muodostumisessa. Kirjallisissa lähteissä 1300-luvulta lähtien mainitaan alueen voimakkaita ”dogue”-koiria. Ajan mittaan nykyisin bordeauxindoggina tuntemamme tyyppi alkoi erottua muista mastiffiroduista erityisen päänmuotonsa, ihonsa ja luonteensa ansiosta.
Ranskan vallankumous ja myöhemmät historialliset tapahtumat vaikuttivat voimakkaasti moniin aateliston ja suurtilojen vahtikoiriin, myös bordeauxindoggiin. Koirien määrä väheni jyrkästi suurtilojen hajotessa ja yhteiskuntarakenteiden muuttuessa. Teollistuminen ja kaupungistuminen vähensivät entisestään perinteisten vahti- ja karjanajokoirien tarvetta. Jonkin aikaa rodun tulevaisuus oli epävarma.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa harrastajat alkoivat järjestäytyä, laatia rotumääritelmiä ja esitellä rotua koiranäyttelyissä. Tämä ajanjakso auttoi vakiinnuttamaan nykyisin tuntemamme ulkomuodon ja luonteen. Molemmat maailmansodat aiheuttivat kuitenkin jälleen raskaita menetyksiä. Koiramäärän kasvattaminen ja geenipohjan vakauttaminen vaativat omistautuneiden kasvattajien työtä ensin Ranskassa ja myöhemmin muissa maissa.
Kansainvälinen kiinnostus bordeauxindoggiin kasvoi huomattavasti 1900-luvun lopulla. Esiintyminen elokuvissa ja muussa mediassa sekä rodun huomiota herättävä ulkonäkö saivat koiraharrastajat ympäri maailmaa kiinnostumaan siitä. Monien maiden kenneljärjestöt tunnustivat rodun, ja se sijoitettiin paikallisen luokituksen mukaan joko työkoirien tai molossikoirien ryhmään.
Nykyään bordeauxindoggia käytetään harvoin perinteisiin tehtäviin, kuten villisianmetsästykseen tai karjatyöhön. Sen pääasialliseksi tehtäväksi on tullut perheen seurakoirana ja kodin vartijana toimiminen. Monet omistajat arvostavat sen rauhallista läsnäoloa kodin suojelijana: pelkkä olemus ja syvä haukku riittävät usein karkottamaan ei-toivotut vieraat ilman muita toimia. Joissakin maissa bordeauxindoggit osallistuvat myös esimerkiksi tottelevaisuuskoulutukseen, jäljestykseen ja erilaisiin luonnetesteihin, joissa ne pääsevät osoittamaan tasapainoisuuttaan ja hallittavuuttaan.
Nykykasvattajat tasapainoilevat rodun voimakkaan, tunnistettavan ulkonäön säilyttämisen ja terveyden sekä toimintakyvyn varmistamisen välillä. Koiran tulisi voida liikkua ja hengittää vaivatta. Liioitelluista piirteistä, erityisesti pään koosta ja ryppyisyydestä, keskustellaan jatkuvasti monissa rotuyhdistyksissä. Harkittu jalostus painottaa tervettä rakennetta, hyviä liikkeitä ja tasapainoista luonnetta, jotta bordeauxindoggi voi säilyä sekä ranskalaisen koiraperinteen ylpeänä symbolina että rakastettuna kumppanina eri puolilla maailmaa.
Tulevalle omistajalle historian ymmärtämisestä on hyötyä. Se selittää rodun vahvaa vartiointitaipumusta, rauhallista mutta vakavaa olemusta ja syvää uskollisuutta perheelle. Bordeauxindoggin kanssa eläminen tuntuu usein siltä kuin jakaisi kotinsa elävän historian kanssa — koiran, jota vuosisatojen läheinen yhteistyö ihmisen kanssa on muovannut.
¶Arki rodun kanssa
Bordeauxindoggin hankkiminen on pikemminkin elämäntapavalinta kuin pelkkä lemmikin valinta. Tämä rotu täyttää kodin, sydämen ja usein myös sohvan. Ennen koiran tuomista kotiin on tärkeää miettiä, miten sen tarpeet sopivat omaan arkeen, budjettiin ja pitkän aikavälin suunnitelmiin.
Ennen kaikkea tämä on ihmisläheinen koira. Bordeauxindoggi ei voi hyvin, jos se jätetään suurimmaksi osaksi päivää yksin pihalle. Se haluaa olla siellä missä sinäkin, asuitpa sitten omakotitalossa puutarhoineen tai asunnossa, josta pääsee helposti ulkoilemaan. Sisätilojen koolla on merkitystä, sillä aikuinen bordeauxindoggi vie lattialta tilaa huonekalun verran. Suuri, hyvin pehmustettu peti on välttämätön nivelten suojaamiseksi, ja useimmat omistajat antavat koiransa myös tulla sohvalle tai oleskella kodin yhteisissä tiloissa.
Näin suuren koiran pitäminen voi olla kallista. Kuluja syntyy esimerkiksi seuraavista:
- Laadukas ruoka, joka sopii suurelle ja mahdollisesti herkälle koiralle
- Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, rokotukset ja loistorjunta
- Vakuutus, jos sellainen on saatavilla, vakavien sairauksien tai tapaturmien kulujen hallintaan
- Erityisen kestävät, voimakkaalle koiralle sopivat pannat, valjaat ja taluttimet
- Suuri kuljetushäkki tai auton turvavarusteet, jos niitä käytetään
- Kestävät lelut ja purutuotteet, jotka kestävät vahvoja leukoja
Vuotuiset kulut vaihtelevat maittain ja elämäntavan mukaan, mutta bordeauxindoggin ruokinnan ja vakuuttamisen voi olettaa maksavan enemmän kuin keskikokoisen koiran. Myös odottamattomat eläinlääkärikulut, esimerkiksi mahalaukun kiertymän hoito tai ortopedinen leikkaus, voivat olla huomattavia. Siksi taloudellinen varautuminen tai vakuutus on erittäin suositeltavaa.
Kotona on varauduttava kuolaan. Riippuvat huulet ja raskaat huulipielet, jotka tekevät bordeauxindoggin ilmeestä niin tunnistettavan, tarkoittavat myös sitä, että vettä, sylkeä ja toisinaan ruoanpalasia päätyy lattioille, seinille ja vaatteisiin. Monet omistajat pitävät imukykyisiä liinoja vesikuppien ja ovien lähellä ja oppivat hyväksymään, että puhtaat ikkunat ja tahrattomat vaatteet ovat harvinaista ylellisyyttä. Myös kuorsaus ja muut äänet, kuten syvät huokaukset ja tuhahdukset, ovat tavallisia ja voivat olla yllättävän voimakkaita.
Liikunnalle on varattava aikaa päivittäiseen aikatauluun. Vaikka bordeauxindoggi on yleensä sisällä rauhallinen, se tarvitsee säännöllisiä kävelyitä, aivojumppaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Turvallisesti aidattu piha on hyödyllinen, mutta se ei korvaa mielekästä tekemistä. Monet yksilöt nauttivat rennoista luontokävelyistä, uusien hajujen kiireettömästä tutkimisesta ja yksinkertaisesti ulkona olemisesta omien ihmistensä kanssa. Luotettava luoksetulo ja hyvät hihnataidot ovat erityisen tärkeitä, sillä ryntäävän 60-kiloisen koiran hallitseminen on vaikeaa ja voi olla vaarallista.
Kodin sääntöjen tulisi olla selvät alusta asti. Jos et halua jättikoiraa sänkyyn, asia on helpompi opettaa pentuna kuin muuttaa sääntöä koiran ollessa kaksivuotias. Kaikkien perheenjäsenten johdonmukainen toiminta auttaa ehkäisemään hämmennystä. Lyhyetkin päivittäiset koulutushetket tukevat hyviä käytöstapoja ja syventävät suhdettasi bordeauxindoggiisi.
Rotu voi sopeutua monenlaisiin koteihin aktiivisista pariskunnista rauhallisempaa elämää viettäviin perheisiin, kunhan sen läheisyyden ja vakauden tarve täyttyy. Se sopii huonommin ihmiselle, joka matkustaa usein ilman koiraansa, tekee hyvin pitkiä työpäiviä poissa kotoa tai haluaa koiran viettävän suurimman osan ajastaan yksin ulkona vartioimassa. Se ei myöskään yleensä ole hyvä valinta hyvin heikkovoimaiselle omistajalle, jonka voi olla vaikea hallita koiran voimaa sen vetäessä tai reagoidessa äkillisesti.
Sujuvaa arkea bordeauxindoggin kanssa helpottavat esimerkiksi:
- Tukevat valjaat, jotka jakavat paineen rintakehälle
- Vahva ja mukava talutin, usein lyhyempi vilkkaissa paikoissa hallinnan helpottamiseksi
- Liukumattomat matot liukkailla lattioilla nivelten suojaamiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi
- Korotetut ruoka- ja vesikupit mukavan syömisasennon tukemiseksi, jos eläinlääkäri niitä suosittelee
- Viilennysmatto tai tuuletin kuumia päiviä varten sekä lämmin, paksu peti talveksi
Tunnetasolla elämä tämän rodun kanssa voi olla syvästi palkitsevaa. Monet omistajat kuvaavat bordeauxindoggiaan rauhalliseksi läsnäolijaksi, joka aistii mielialoja ja tarjoaa hiljaista tukea. Suhde voi olla hyvin voimakas, mikä tekee verrattain lyhyestä eliniästä haikean asian. On tärkeää varautua siihen, että suuret rodut vanhenevat usein nopeammin ja että nivelrikko tai muut ikääntymiseen liittyvät vaivat voivat ilmaantua aiemmin kuin pienemmillä koirilla.
Jos olet valmis sitoutumaan ajallisesti, taloudellisesti ja koko sydämelläsi sekä antamaan koiralle sen tarvitseman huomion, bordeauxindoggista voi tulla unohtumaton kumppani. Sen arvokkuuden, hellyyden ja voiman yhdistelmä luo kotiin läsnäolon, jota on vaikea pukea sanoiksi. Oikealle ihmiselle tai perheelle elämä tämän majesteettisen ranskalaisen mastiffin kanssa ei tarkoita vain koiran omistamista, vaan lempeän vartijan ottamista osaksi arjen ydintä.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen bordeauxindoggi on yleensä luonteeltaan kotona ja perheen parissa?
Tämän rodun koirat ovat yleensä rauhallisia, uskollisia ja vahvasti perheeseensä kiintyneitä. Ne muodostavat usein erityisen läheisen siteen yhteen ihmiseen. Ne ovat luontaisesti suojelevia ja voivat suhtautua vieraisiin varauksellisesti, joten varhainen sosiaalistaminen on tärkeää. Kotona ne ovat yleensä hiljaisia ja rentoja, kunhan ne saavat riittävästi liikuntaa ja seuraa.
Kuinka paljon liikuntaa bordeauxindoggi oikeastaan tarvitsee suureen kokoonsa nähden?
Ne tarvitsevat päivittäisiä kävelylenkkejä ja aktivointia, mutta eivät yhtä raskasta liikuntaa kuin työ- tai paimenkoirarodut. Aikuisille riittää yleensä muutama kohtuullinen kävelylenkki ja jonkin verran leikkiä päivässä. Pentujen ja nuorten koirien tulisi välttää pitkiä juoksulenkkejä ja toistuvaa hyppimistä, jotta niiden kehittyvät nivelet eivät rasitu liikaa.
Tulevatko bordeauxindoggit hyvin toimeen lasten ja muiden lemmikkien kanssa?
Ne ovat yleensä lempeitä ja kärsivällisiä tuttujen lasten kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä lasten kanssa. Suuren kokonsa vuoksi niiden ja lasten yhdessäoloa on kuitenkin aina valvottava. Ne voivat olla valikoivia muiden koirien seurassa ja joskus aggressiivisia samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan, joten huolellinen tutustuttaminen ja kokenut käsittely ovat tärkeitä. Varhainen sosiaalistaminen ja selkeät rajat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hyvin ne tulevat toimeen muiden lemmikkien kanssa.
Mitkä ovat bordeauxindoggin yleisimmät terveysongelmat?
Rotu on altis nivelsairauksille, kuten lonkka- ja kyynärniveldysplasialle, sekä sydänsairauksille, kuten dilatoivalle kardiomyopatialle ja tietyille läppävioille. Syvän rintakehän vuoksi mahalaukun laajentuma ja kiertymä ovat vakavia riskejä. Rodun koirilla voi esiintyä myös ihotulehduksia kasvojen ihopoimuissa, ja niiden keskimääräinen elinikä voi olla lyhyempi kuin monilla muilla roduilla.
Kuinka paljon bordeauxindoggi kuolaa?
Runsas kuolaaminen on niille tyypillistä löysien huulten ja suurten, roikkuvien poskien vuoksi. Kuolaa voi odottaa juomisen, syömisen tai innostumisen jälkeen, ja sitä päätyy usein lattioille, huonekaluille ja vaatteille. Pyyhkeiden pitäminen käden ulottuvilla ja suun säännöllinen pyyhkiminen auttavat pitämään kuolaamisen kurissa, mutta kokonaan sitä ei voi estää.
Sopiiko bordeauxindoggi kerrostaloasuntoon?
Ne ovat sisätiloissa melko rauhallisia ja voivat sopeutua kerrostaloasuntoon, jos isolla koiralla on riittävästi tilaa liikkua vaivattomasti. Päivittäinen ulkoliikunta ja säännöllinen pääsy raittiiseen ilmaan ovat välttämättömiä. Äänekkyys ei yleensä ole ongelma, mutta kuolaaminen, karvanlähtö ja suuri koko voivat tuoda haasteita pienissä tai hyvin siisteissä kodeissa.
Millainen koulutustapa sopii parhaiten bordeauxindogille?
Ne oppivat parhaiten rauhallisella, johdonmukaisella ja jämäkällä mutta lempeällä koulutuksella, jossa käytetään palkkioita kovien ojennusten sijaan. Tämän rodun koirat voivat olla voimakastahtoisia ja kypsyä hitaasti, joten tottelevaisuuden, hihnassa kulkemisen ja itsehillinnän harjoittelu on erityisen tärkeää aloittaa varhain. Lyhyet ja vaihtelevat harjoitukset auttavat pitämään niiden mielenkiinnon yllä kuormittamatta nuorten koirien niveliä liikaa.
Kuinka paljon turkin- ja ihonhoitoa bordeauxindoggi tarvitsee?
Niiden lyhyt turkki on helppohoitoinen: viikoittainen harjaus ja pesu silloin tällöin riittävät, mutta kasvojen ihopoimut vaativat säännöllistä hoitoa. Kuonon ja suun ympärillä olevat poimut tulee puhdistaa hellävaraisesti ja kuivata ihoärsytyksen ja tulehdusten ehkäisemiseksi. Myös säännöllinen kynsien leikkaus ja korvien tarkistus ovat tärkeitä koirien painon ja korvien muodon vuoksi.
Mitä minun tulisi tietää bordeauxindoggin elinajanodotteesta ja ikääntymisestä?
Niiden elinajanodote on melko lyhyt, usein noin 8 vuotta, mutta huolellisen jalostuksen ja hyvän hoidon ansiosta jotkut elävät hieman pidempään. Iän myötä nivel- ja sydänvaivat voivat tulla selvemmin esiin, ja painonhallinta on erityisen tärkeää. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset auttavat havaitsemaan ikääntymiseen liittyvät muutokset ajoissa ja tukevat hyvää oloa seniorivuosina.
Sopiiko bordeauxindoggi ensimmäiseksi koiraksi?
Ne ovat kiintyviä ja uskollisia, mutta kokonsa, voimansa, terveyteen liittyvien seikkojen ja suojeluviettinsä vuoksi ne sopivat paremmin kokeneille omistajille. Koulutus, sosiaalistaminen ja mahdolliset ongelmat muiden koirien kanssa voivat olla aloittelijalle haastavia. Sitoutunut ensikertalainen voi onnistua, jos hän saa vahvaa tukea vastuulliselta kasvattajalta ja kouluttajalta, mutta rotu ei ole helppo valinta ensimmäiseksi koiraksi.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Bordeauxindoggi muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
