Mitä tehdä, kun kissa raapii huonekaluja?

¶Kissa raapii huonekaluja: näin ohjaat raapimisen sopivaan paikkaan

Raapimista voi ohjata, mutta sitä ei voi kieltää

Sohvaa raapiva kissa ei ole ilkeä eikä yritä tuhota kotiasi. Raapiminen on kissalle luontaista käyttäytymistä, joka auttaa sitä venyttelemään, huoltamaan kynsiään ja jättämään ympäristöönsä sekä näkyviä jälkiä että hajuviestejä. Tavoitteena ei siis ole saada kissaa lopettamaan raapimista, vaan tehdä sopivasta raapimispaikasta huonekaluja houkuttelevampi.

Tämä selittää myös sen, miksi yksittäinen, rauhalliseen nurkkaan piilotettu raapimispylväs jää usein käyttämättä. Kissa ei valitse paikkaa vain sen perusteella, voiko sitä raapia. Valintaan vaikuttavat raapimissuunta, materiaali, korkeus, tukevuus ja sijainti. Sohvan käsinoja saattaa voittaa kaikissa viidessä: se pysyy tukevasti paikallaan, tuntuu kynsissä miellyttävältä, mahdollistaa pitkän venytyksen ja sijaitsee tärkeässä huoneessa, joka on täynnä perheen tuttuja tuoksuja.

Toimivan ratkaisun lähtökohtana ovatkin kissan mieltymykset, eivät kaupan tyylikkäimmät raapimiskalusteet. Tarkkaile kissasi toimintaa, tarjoa lähelle sen toiveita vastaava vaihtoehto ja palkitse aina, kun se valitsee uuden pinnan oma-aloitteisesti. Suojaa samalla huonekalut väliaikaisesti, jotta vanha tapa ei enää palkitse kissaa.

¶Aloita tutkimalla kissan jättämiä jälkiä

Hyödyllisimmät vihjeet löytyvät jo kotoasi. Raavittu sohvan kylki, matto tai ovenkarmi kertoo, millaisesta pinnasta kissa pitää ja missä se haluaa raapia. Tarkkaile kissaa kahden tai kolmen päivän ajan ennen kuin ostat lisää tavaroita tai muutat huoneen järjestystä.

Kiinnitä huomiota viiteen asiaan:

1. Mihin suuntaan kissa raapii? Sohvan kylki tai ovenkarmi viittaa siihen, että kissa haluaa raapia pystysuunnassa. Matto voi kertoa vaakasuoran pinnan mieltymyksestä. Lattian ja huonekalun välistä reunaa raapiva kissa saattaa pitää vinosta raapimislaudasta.
2. Minkä materiaalin pariin kissa palaa? Karkea kangas, puu, köysi ja pahvi tuntuvat kynsissä erilaisilta. Sisalpäällysteinen raapimispuu ei ole automaattisesti oikea valinta kissalle, joka valitsee toistuvasti tiiviisti kudotun maton.
3. Kuinka korkealle ja pitkälle kissa venyttää? Jos etutassut nousevat selvästi pään yläpuolelle, kissa tarvitsee niin korkean pylvään tai levyn, että se voi venyttää koko vartaloaan. Lyhyt ja hutera pylväs ei välttämättä kiinnosta, vaikka materiaali olisi oikea.
4. Milloin kissa raapii? Monet kissat raapivat pian levon jälkeen. Toiset raapivat jonkun tullessa kotiin, leikin aikana, ennen ruokailua tai nähdessään tai haistaessaan toisen kissan.
5. Missä kissa raapii? Tavallisia kohteita ovat lepopaikkojen, kulkureittien, ovien ja ikkunoiden läheisyys sekä huoneet, joissa perhe viettää aikaa. Sijainti voi olla olennainen osa käyttäytymistä eikä sattumanvarainen valinta.

Jos mahdollista, kuvaa lyhyt video keskeyttämättä kissaa. Videolta voi nähdä, liikkuuko pinta, onko kissalla tilaa venyttää koko vartaloaan ja katsooko se ennen raapimista ovea tai toista kissaa kohti. Videosta voi olla myöhemmin hyötyä myös eläinlääkärin tai käyttäytymisen asiantuntijan neuvonnassa.

Älä oleta, että kaikkien raapimisjälkien taustalla on sama ongelma. Kissa, joka raapii sohvan käsinojaa aina herättyään, tarvitsee todennäköisesti houkuttelevan vaihtoehdon nukkumapaikkansa lähelle. Kissa, joka alkaa yhtäkkiä raapia voimakkaasti ulko-oven vieressä, saattaa reagoida muutoksiin, uusiin hajuihin tai ulkona liikkuviin kissoihin. Mitä tarkemmin pystyt kuvaamaan tilanteen, sitä paremmin löydät toimivan ratkaisun.

¶Valitse raapimispinta kissasi mieltymysten mukaan

Paras raapimispinta on sellainen, jota kissasi pystyy ja haluaa käyttää. Aloita suunnasta ja tukevuudesta ja valitse sitten materiaali. Usein on tehokkaampaa kokeilla kahta selvästi erilaista vaihtoehtoa kuin ostaa suuri kiipeilypuu ja toivoa parasta.

Pystysuoran pylvään on pysyttävä paikallaan, kun kissa vetää sitä täydellä voimalla. Jos pylväs heiluu, kissa saattaa valita sohvan, koska se on luotettavan tukeva. Pylvään on myös oltava riittävän korkea, jotta kissa voi venyttää vartalonsa etuosaa yltämättä heti sen yläreunaan. Suurelle kissalle pienelle pennulle tarkoitettu siro malli onkin usein liian lyhyt.

Vaakasuoran raapimislaudan pitää pysyä paikallaan. Aseta sen alle liukueste, jos se liukuu puu- tai laattalattialla. Vino malli tarvitsee alustan, joka ei painu kasaan eikä liu’u lattiaa pitkin. Tarkista säännöllisesti ruuvien, kiinnikkeiden ja kuitujen kunto, varsinkin jos samaa raapimispaikkaa käyttää useampi kissa.

Materiaalin on annettava hieman periksi, mutta ei liikaa. Sisalköysi, sisalkangas, pahvi, puu ja karkeat tekstiilit ovat tavallisia vaihtoehtoja, mutta yksilölliset mieltymykset ovat tärkeämpiä kuin yleiset suosikkilistat. Jos kissasi valitsee sohvakankaan köyden sijaan, kudottu raapimislevy voi olla järkevämpi kokeilu kuin taas uusi köysipylväs.

Anna käytön näkyä pinnassa. Käytetyssä raapimislaudassa on sekä näkyviä jälkiä että kissan omaa hajua, mikä voi tehdä siitä kissalle merkityksellisemmän. Älä vaihda täysin turvallista suosikkia vain siksi, että se näyttää kuluneelta. Korjaa tai vaihda se, kun siitä tulee hutera, siihen muodostuu teräviä osia tai se ei enää toimi. Jos mahdollista, pidä uusi raapimispaikka vanhan vieressä siirtymäajan.

¶Sijainti on osa toimivuutta

Syrjään piilotettu raapimislauta voi olla erinomaisesti tehty ja silti kissalle väärä valinta. Kissa ei raavi vain kynsiensä vuoksi, vaan raapiminen on myös viestintää. Siksi perheen oleskelupaikkojen, kissan lepoalueiden ja kodin kulkureittien läheisyys on usein tärkeämpää kuin vapaa tila varastohuoneessa.

Jos kissasi raapii sohvan vasenta kulmaa, ensimmäinen vaihtoehto kannattaa sijoittaa juuri siihen eikä huoneen toiselle puolelle. Aseta pylväs aivan kulman viereen tai kiinnitä suojaava raapimislevy kissan jo valitseman pinnan päälle. Kun kissa käyttää vaihtoehtoa säännöllisesti, voit kokeilla siirtää sitä muutama senttimetri kerrallaan kotiväelle sopivampaan paikkaan. Jos kissa palaa raapimaan sohvaa, siirto oli todennäköisesti liian nopea tai liian pitkä.

Nukkumapaikan lähellä toimii usein hyvin vaakasuora matto tai pylväs, jonka luo kissa pääsee heti herättyään. Ulko-oven tai parvekkeen oven vieressä raapimispinta voi tarjota sallitun merkkauspaikan kohdassa, josta tulee vieraita hajuja. Jos kissa raapii ikkunan luona, josta näkyy muita kissoja, on myös arvioitava, aiheuttaako näköyhteys stressiä. Raapimislauta voi ohjata raapimisen sopivaan kohteeseen, mutta se ei itsessään ratkaise jatkuvaa sosiaalista kuormitusta.

Monikerroksisessa kodissa yksi alakerran raapimispylväs ei välttämättä riitä. Sama koskee suurta kotia, jossa on useita selkeitä lepoalueita. SVERAK suosittelee useita raapimisvaihtoehtoja koteihin, joissa on paljon huoneita tai kerroksia. Mieti käyttötarkoitusta: yksi pinta levon jälkeiseen raapimiseen, toinen yhteisen kulkureitin varrelle ja kolmas paikkaan, jossa kissa jo merkkaa.

¶Näin ohjaat raapimisen pois huonekaluista vaihe vaiheelta

Nopein tapa muuttaa tottumusta on tehdä uudesta valinnasta helppo ja vanhasta vaikeampi ilman kissan pelottelua. Etene pienin askelin ja muuta yhtä asiaa kerrallaan, jotta näet, mikä auttaa.

1. Aseta vaihtoehto suoraan raavittavaan kohtaan

Sijoita uusi raapimispinta kissan käyttämän huonekalun osan eteen tai aivan sen viereen. Valitse sama raapimissuunta ja suunnilleen sama venytyskorkeus. Jos kissa raapii mattoa vaakasuunnassa, älä aloita pystypylväästä vain siksi, että se vie vähemmän lattiatilaa.

2. Suojaa huonekalu neutraalisti

Peitä raavittava alue väliaikaisesti tukevasti kiinnitetyllä huonekalusuojalla tai tiiviisti asetellulla peitolla, johon ei muodostu kynsiin tarttuvia lenkkejä. Suojan tarkoituksena on vähentää mahdollisuutta jatkaa vanhaa tapaa, ei yllättää tai rangaista kissaa. Varmista, ettei mikään pääse kaatumaan tai irtoamaan eikä aiheuta tukehtumis- tai takertumisvaaraa.

Vältä voimakkaita tuoksuja ja kotitekoisia eteerisiä öljyjä sisältäviä seoksia. Kissat ovat herkkiä hajuympäristön muutoksille, ja jotkin karkotteina käytetyt aineet voivat olla niille sopimattomia tai haitallisia. Turvallista fyysistä estettä on helpompi hallita kuin suihketta, jonka vaikutuksista ei ole varmuutta.

3. Auta kissaa huomaamaan uusi pinta

Leikitä kissaa hetki niin, että lelu liikkuu raapimispinnan päällä tai vieressä, tai aseta pieni palkkio sen juurelle. Tavoitteena on, että kissa lähestyy ja tutkii paikkaa oma-aloitteisesti. Älä vedä kissan tassuja materiaalia vasten. Kissan pitäminen väkisin paikalla voi tehdä paikasta epämiellyttävän eikä kerro mitään siitä, mitä se valitsee silloin, kun et ole läsnä.

Kissanminttu voi kiinnostaa joitakin kissoja, mutta se ei ole välttämätöntä eikä vaikuta kaikkiin kissoihin. Kannattaa aloittaa sijainnista, tukevuudesta ja materiaalista. Ne vaikuttavat joka päivä, kun taas hetkellinen houkutin ei korjaa huonosti sijoitettua tai huteraa pylvästä.

4. Palkitse oma-aloitteiset valinnat

Kun kissa haistelee uutta pintaa, asettaa tassunsa sille tai raapii sitä, tarjoa rauhallisesti jotakin kissalle mieluista: pieni herkku, lyhyt leikkihetki tai lempeää huomiota. Palkkion pitää tulla heti toiminnan jälkeen, jotta yhteys on selvä.

Pidä tilanne rauhallisena. Arka kissa saattaa lopettaa, jos koko perhe ryntää paikalle juhlimaan. Tavoitteena on, että sopiva raapimispaikka tuntuu turvalliselta, ennakoitavalta ja käytettävissä olevalta silloinkin, kun kukaan ei seiso vieressä.

5. Pidä järjestely ennallaan, kunnes tapa on vakiintunut

Älä poista huonekalusuojaa yhden onnistuneen päivän jälkeen. Odota, kunnes kissa valitsee raapimispinnan toistuvasti niissä tilanteissa, joissa se aiemmin valitsi huonekalun. Paljasta sitten pieni osa huonekalusta ja tarkkaile, mitä tapahtuu. Jos kissa palaa vanhaan tapaan, laita suoja takaisin ja tarkista, onko raapimispintaa siirretty, onko se alkanut heilua tai onko sen materiaalin houkuttelevuus heikentynyt.

¶Rangaistus ei kerro kissalle, missä se saa raapia

Suihkepullo, huutaminen, käsien taputtaminen ja muu pelottelu voivat keskeyttää kissan toiminnan hetkeksi, mutta ne eivät poista raapimisen tarvetta eivätkä osoita toimivaa vaihtoehtoa. Kissa saattaa sen sijaan oppia välttämään raapimista ollessasi huoneessa, jatkaa sitä poissa ollessasi tai muuttua kotona varuillaan olevaksi.

Eläinlääketieteellisessä käyttäytymisneuvonnassa korostetaan, että rankaiseminen voi lisätä pelkoa ja stressiä. Se on erityisen haitallista, koska lisääntynyt merkkailu tai raapiminen saattaa jo valmiiksi liittyä ympäristön aiheuttamaan ahdistukseen. Tällöin menetelmä voi lisätä saman ongelman taustalla olevaa kuormitusta.

Vältä myös nostamasta kissaa pois huonekalulta ja asettamasta sitä väkisin raapimislaudan viereen. On parempi ohjata kissan toimintaa jo ennen raapimisen alkamista esimerkiksi lyhyellä leikkiinkutsulla ja palkita se, kun se valitsee sallitun pinnan. Jos huomaat kissan kesken raapimisen, houkuttele se rauhallisesti pois ilman numeroa ja selvitä sitten, miksi vaihtoehto ei tällä kertaa kelvannut.

Kynsien säännöllinen tarkistaminen voi vähentää liian pitkien kynsien tarttumisriskiä erityisesti sisäkissoilla ja ikääntyneillä kissoilla. Kynsien leikkaaminen ei kuitenkaan korvaa raapimispintoja. Kynsillä on tärkeä tehtävä liikkumisessa, kiipeilyssä ja puolustautumisessa, ja tarve venytellä ja merkata säilyy. Pyydä eläinlääkäriasemalta opastusta turvalliseen leikkaustekniikkaan, jos olet epävarma. Ole erityisen varovainen ulkoilevan kissan kanssa, sillä sen on pystyttävä kiipeämään ja pakenemaan.

¶Kun kissa valitsee sohvan raapimispuusta huolimatta

Jos kissallasi on raapimispuu mutta se ei käytä sitä, on hyödyllisempää etsiä syytä kuin päätellä kissan olevan itsepäinen. Käy läpi nämä kysymykset:

• Heiluuko tai pyöriikö pinta? Kissan on voitava käyttää liikkeessä painoaan ja voimaansa.
• Onko pinta riittävän pitkä? Kissan pitäisi voida venyttää vartalonsa etuosaa haluamaansa suuntaan.
• Vastaako materiaali kissan valintaa? Köysipylväs ei ole yhtä sopiva kuin matto, jos kissa haluaa leveän, vaakasuoran tekstiilipinnan.
• Onko paikka oikea? Olohuoneen huonekalu voi olla sosiaalisesti merkityksellisempi ja tuoksua tutummalta kuin vierashuoneen raapimispuu.
• Onko reitti vapaa? Toinen kissa, koira, pölynimuri tai vilkas kulkuväylä voi vaikeuttaa raapimispaikan käyttöä.
• Onko jokin muuttunut? Uudet huonekalut, muutto, remontti, uudet perheenjäsenet tai ulkona liikkuvat kissat voivat vaikuttaa siihen, missä ja miten kissa merkkaa.
• Onko pinta liian uusi tai liian perusteellisesti puhdistettu? Kissan omat jäljet ja haju voivat auttaa sitä kokemaan paikan tutuksi.

Tee yksinkertainen kokeilu. Siirrä olemassa oleva vaihtoehto raavittavaan kohtaan tai lainaa rajatuksi ajaksi raapimisväline, jonka suunta ja materiaali ovat erilaiset. Älä muuta sijaintia, materiaalia, palkkiota ja koko huoneen järjestystä samalla kertaa. Silloin on vaikea päätellä, mitä kissa todella piti parempana.

¶Usean kissan kodissa tärkeisiin resursseihin tarvitaan useita kulkureittejä

Monikissataloudessa raapimispintojen määrä on vain osa asiaa. Ne on myös sijoitettava eri puolille kotia niin, että kissa pääsee käyttämään niitä joutumatta kulkemaan toisen kissan ohi tai ahtautumaan sen vierestä. Kolme samassa nurkassa olevaa raapimislautaa toimii edelleen yhtenä resurssipisteenä.

Sijoita vaihtoehtoja eri nukkumapaikkojen ja kulkureittien lähelle niin, että kissa pääsee poistumaan alueelta useampaan kuin yhteen suuntaan. Vältä ahtaita umpikujia, joissa toinen kissa voi estää pääsyn. Tarkkaile hienovaraisia merkkejä: tuijottava, käytävää vartioiva tai korkean tähystyspaikan toistuvasti valtaava kissa voi vaikuttaa toiseen kissaan ilman avointa tappeluakin.

Raapimisen selvä lisääntyminen ovien, ikkunoiden tai yhteisten oleskelupaikkojen lähellä voi kertoa jännitteiden muuttumisesta, mutta yksittäinen raapimisjälki ei todista ristiriitaa. Katso kokonaisuutta: välttelyä, jahtaamista, resurssien käytön estämistä, ruokahalun muutoksia, muuttuneita hiekkalaatikkotapoja tai levon vaikeutta. Jos levottomuus jatkuu, on viisasta hakea apua eläinlääkäriltä ja kissojen käyttäytymisen asiantuntijalta.

¶Pennut, aikuiset ja seniorit tarvitsevat erilaisia ratkaisuja

Pennun kanssa ennaltaehkäisy on helpompaa kuin vakiintuneen tavan muuttaminen. Varaa tukeva raapimispinta valmiiksi heti kissan tullessa kotiin ja kysy myyjältä tai kasvattajalta, mitä pentu on käyttänyt aiemmin. Tuttu materiaali voi helpottaa siirtymää. Tarjoa samalla turvallisia vaihtoehtoja eri suunnissa, sillä kasvavan kissan raapimiskorkeus ja voimankäyttö voivat muuttua.

Uuteen kotiin muuttavan aikuisen kissan arjessa kannattaa säilyttää mahdollisimman paljon tuttua. Kysy, missä kissa on aiemmin raapinut, mistä materiaalista se on pitänyt ja onko raapiminen muuttunut stressin tai muiden eläinten yhteydessä. Jos se on hygienian ja turvallisuuden kannalta mahdollista, tuttu raapimislauta voi muuttaa kissan mukana. Siinä on tietoa, jota upouudessa kalusteessa ei ole.

Seniorikissa saattaa tarvita matalamman, pehmeämmän tai vaakasuoremman pinnan. Mieltymykset voivat muuttua, jos liikkumisen tai nivelten ongelmat tekevät pitkästä pystysuuntaisesta venytyksestä epämukavan. Sijoita raapimispinta lähelle lepopaikkaa ja käytä liukuestettä, jotta kissan tassut eivät luista. Mukautusten tarkoitus on helpottaa raapimista, ei painostaa kissaa käyttämään samaa ratkaisua kuin ennen.

Ikääntyneen kissan raapimismieltymysten muutos voi kertoa sen kehon voinnista. Jos kissa on lisäksi jäykkä levon jälkeen, epäröi ennen hyppäämistä, nukkuu aiempaa matalammissa paikoissa, hoitaa turkkiaan huonommin tai sen kynnet kasvavat liian pitkiksi, se on syytä tutkituttaa eläinlääkärillä. Ikä itsessään ei ole diagnoosi, ja kissan kipu näkyy usein pieninä arjen muutoksina.

Jos etsit elämäntyyliisi sopivaa kissaa, voit tutustua Get a Petin kissoihin. Jokainen ilmoitus tarkistetaan käsin ennen julkaisua.

¶Tee yksinkertainen suunnitelma kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi

Aikataulutettu suunnitelma auttaa toimimaan johdonmukaisesti ja näkemään, onko muutoksista todella hyötyä.

Päivät 1–3: kartoita tilanne ja suojaa alue

Valokuvaa raavittavat kohdat, kirjaa ajankohta ja tilanne ja valitse enintään kaksi kissan käyttäytymistä vastaavaa raapimisvaihtoehtoa. Tarkista tukevuus ja liukuesteet. Sijoita vaihtoehdot aivan huonekalun viereen ja peitä raavittava pinta turvallisesti. Jos kissan käyttäytyminen on muuttunut äskettäin tai sillä on kivun merkkejä, yhteydenotto eläinlääkäriin on tärkeämpää kuin harjoittelusuunnitelma.

Päivät 4–7: vahvista oikeaa valintaa

Palkitse kissa rauhallisesti, kun se käyttää tai tutkii pintaa oma-aloitteisesti. Lisää lyhyt leikkihetki raapimispaikan lähelle niihin aikoihin, jolloin kissa tavallisesti raapii. Kirjaa, kumman vaihtoehdon kissa valitsee, mutta älä siirtele kaikkea päivittäin. Kissa tarvitsee aikaa löytääkseen uuden raapimispaikan ja palatakseen sen luo.

Päivät 8–14: arvioi toimivuutta

Älä laske pelkästään huonekaluihin ilmestyviä uusia jälkiä. Tarkkaile myös, venyttääkö kissa itsensä kunnolla vaihtoehtoa käyttäessään, pysyykö pinta paikallaan raapimisen jälkeen ja tapahtuuko toivottu toiminta ilman houkuttelua. Kun tapa on selkeä, voit vähentää huonekalun suojausta varovasti. Pidä raapimispinta samassa paikassa, kunnes käyttäytyminen on vakiintunut.

Jos mikään ei ole muuttunut kahdessa viikossa, se ei tarkoita, että kissa olisi mahdoton. Kokeilussa on voinut yksinkertaisesti olla väärä suunta, materiaali tai sijainti. Palaa havaintoihisi, muuta yhtä tekijää ja kokeile uudelleen. Jos raapiminen on voimakasta tai lisääntyy, stressi on ilmeistä tai useita käyttäytymismuutoksia ilmenee samanaikaisesti, on arvioitava kissan terveyttä ja ympäristöä sen sijaan, että jatkat uusien raapimiskalusteiden ostamista.

¶Erota huonekalujen raapiminen kutinasta ja kivusta

Esineen raapiminen on eri asia kuin oman ihon raapiminen, pureminen tai nuoleminen. Karvanlähtö, haavat, punoitus, hilseily, voimakas nuoleminen tai saman ruumiinosan toistuva pureminen tai raapiminen voivat viitata kutinaan, iho-ongelmaan tai kipuun, ja ne on syytä arvioida eläinlääkärissä.

Ota yhteyttä eläinlääkäriin myös, jos kynsi on haljennut, vuotaa verta, on juuttunut kiinni tai kasvaa anturaan tai jos tassu on turvonnut ja aristava. Älä yritä vetää pahasti vaurioitunutta kynttä irti äläkä anna kissalle ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä. Äkillisen ontumisen, selvän kivun, haavojen tai epävarmuuden yhteydessä ammattilaisen arvio on turvallinen valinta.

Huonekalujen raapimisessa tärkein varoitusmerkki on selvä muutos. Kissa, joka alkaa raapia huomattavasti enemmän, vaihtaa raapimispaikkoja yhdessä yössä, lopettaa entisen suosikkinsa käytön tai reagoi venyttelyyn, saattaa tarvita eläinlääkärin tutkimuksen. Kun terveydentila on arvioitu, käyttäytymiseen perehtynyt eläinlääkäri tai pätevä kissojen käyttäytymisen asiantuntija voi auttaa selvittämään kodin stressitekijöitä, resursseja ja oppimista.

¶Hyvä ratkaisu toimii sekä kissan että kodin kannalta

Voit suojata huonekaluja tekemättä kissan luontaisesta käyttäytymisestä tottelevaisuuskoetta. Kestävä kompromissi on käytännöllinen: tukeva, suunnaltaan ja materiaaliltaan sopiva raapimispinta paikassa, jossa kissa todella haluaa raapia, sekä rauhallinen palkitseminen ja huonekalujen väliaikainen suojaus.

Toimiva ratkaisu näkyy muuallakin kuin sohvassa. Kissa palaa paikalleen mielellään, pystyy venyttämään vartaloaan pinnan liikkumatta ja käyttää paikkaa myös silloin, kun kukaan ei katso. Silloin et ole poistanut tarvetta. Olet antanut kissalle mahdollisuuden toteuttaa sitä paikassa, joka sopii yhteiseen arkeen.