¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
Toyvillakoira on pienin villakoiran neljästä tunnustetusta kokomuunnoksesta. Rotumääritelmän mukaan sen säkäkorkeuden tulee olla yli 24 cm ja enintään 28 cm. Ihannekorkeus on 25 cm, ja alarajasta sallitaan 1 cm:n poikkeama alaspäin. Nimitykset kuten ”teacup”, ”tiny toy” ja ”micro” eivät tarkoita viidettä virallista kokomuunnosta. Myyntinimikkeisiin luottamisen sijaan kannattaa kysyä vanhempien ja muiden läheisten aikuisten sukulaisten todellista säkäkorkeutta.
Toyvillakoira on pieni seurakoira, mutta sillä tulee olla samat normaalit mittasuhteet ja selvä villakoiran rotutyyppi kuin suuremmilla kokomuunnoksilla. Rotumääritelmä kuvaa valpasta, aktiivista ja helposti koulutettavaa koiraa, ei hentoa miniatyyria, jolla on kääpiökasvuisuuteen viittaavia piirteitä. Pieni koko ei vähennä koulutuksen, ulkoilun, virikkeiden tai turkinhoidon tarvetta.
Ennen koiran hankintaa on hyvä huomioida seuraavat asiat:
- Turkki kasvaa jatkuvasti, ja se on leikattava säännöllisesti. Lyhyeksi leikattu turkkikin tarvitsee harjausta ja pesua.
- Toyvillakoira ei ole allergeeniton. Eläinallerginen voi saada oireita myös koirasta, josta irtoaa vain vähän näkyvää karvaa.
- Ruotsissa syntyvien pentueiden vanhemmilla on oltava virallinen prcd-PRA-tulos ennen astutusta. Myös polvi- ja silmätutkimukset ovat tärkeitä, mutta niitä koskevat osin erilaiset säännöt ja suositukset.
- Terveen ja rakenteeltaan tasapainoisen toyvillakoiran tulee olla aktiivinen ja liikkua vaivattomasti. Koti on silti järjestettävä niin, ettei koira pääse putoamaan korkealta tai leikkimään liian rajusti paljon suurempien koirien kanssa.
¶Ulkonäkö ja turkki
Toyvillakoiran tulee näyttää sopusuhtaiselta villakoiralta pienessä koossa. Sen liikkeiden tulee olla kevyet ja joustavat ja ilmeen valpas. Kokoraja perustuu säkäkorkeuteen, ei luvattuun aikuispainoon.
Villakoiralla voi olla kihara tai nyöriturkki. Kiharan turkin tulee olla tiheä, hienolaatuinen, joustava ja tasaisesti kihartunut. Se kasvaa jatkuvasti eikä siitä irtoa karvaa samalla tavalla kuin monien muiden koirien turkista. Kotona on siksi yleensä vähemmän irtokarvaa, mutta hoitotyötä ei ole vähemmän: irronneet karvat voivat jäädä turkkiin ja edistää takkuuntumista.
Toimiva turkinhoitorutiini perustuu valittuun leikkaukseen ja turkin kuntoon, ei kiinteään viikkoaikatauluun. Käy turkki läpi ihoa myöten ja kiinnitä erityistä huomiota korvantaustoihin, kainaloihin sekä valjaiden tai kaulapannan alle jääviin kohtiin. Pese koira, kun turkki kaipaa puhdistusta, selvitä takut hellästi ja leikkaa turkki ennen kuin sen pituus vaikeuttaa hoitoa. Jos turkkia ei leikata kotona, tarvitaan säännöllisesti ammattilaisen apua. Totuta pentu vähitellen harjaan, kampaan, tassujen käsittelyyn, trimmauskoneeseen ja lyhyisiin paikallaan seisomisen hetkiin.
Elokuusta 2024 lähtien Ruotsissa käytössä oleva rotumääritelmä on kattanut sekä yksiväriset että moniväriset villakoirat. Yksivärisiä ovat musta, valkoinen, ruskea, harmaa ja aprikoosinpunainen. Muita hyväksyttyjä vaihtoehtoja ovat kaksiväriset, tan-merkkiset, kolmiväriset ja juovikkaat koirat. Rekisteröitäviä värimuunnoksia on yhteensä 16. Väri ei vaikuta koiran hoidon tai koulutuksen tarpeisiin.
¶Luonne ja persoonallisuus
Toyvillakoiran tulee olla ystävällinen, iloinen, uskollinen ja yhteistyöhaluinen. Monet yksilöt huomaavat muutokset nopeasti, nauttivat yhteisestä tekemisestä ja oppivat kodin rutiinit vaivatta. Rotu sopiikin hyvin ihmiselle, joka haluaa läheisen kumppanin ja pitää myös koiran kouluttamisesta.
Rotukuvaus on suuntaa antava, ei lupaus jokaisen pennun luonteesta. Ruotsalaisissa käyttäytymiskuvauksissa villakoirat ovat ryhmänä vaikuttaneet yleensä myönteisiltä ja tarkkaavaisilta, ja odottamattomia uhkaavia reaktioita on esiintynyt vähän. Pienemmistä kokomuunnoksista on kuitenkin rajallisesti tietoa, ja aineistossa on enemmän keskikokoisia villakoiria kuin kääpiö- tai toyvillakoiria. Tulosten perusteella ei siksi voi ennustaa yksittäisen koiran käyttäytymistä.
Tarkkaile, miten pennun emä ja muut aikuiset lähisukulaiset rauhoittuvat yllättävän tapahtuman jälkeen, lähestyvät ihmisiä ja suhtautuvat tavalliseen käsittelyyn. Kysy kasvattajalta sekä koirien vahvuuksista että asioista, jotka ovat vaatineet tavallista enemmän harjoittelua. Haukkuva, vetäytyvä tai ylikiihtyvä koira ei ole automaattisesti ”tyypillinen toy”. Käyttäytymiseen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, kokemukset, ympäristö ja se, millaista käytöstä koiran ympärillä olevat ihmiset palkitsevat.
Itsevarma ja seurallinen toyvillakoira voi olla ihana perhekoira, mutta pienen kokonsa vuoksi sen ja lasten yhdessäoloa on valvottava. Lasten on annettava koiran levätä, istuuduttava ennen sen nostamista eivätkä he saa koskaan jahdata sitä, ajaa sitä nurkkaan tai kantaa sitä kuin lelua. Koiralla on aina oltava mahdollisuus poistua tilanteesta. Sama periaate koskee muita koiria: valitse rauhallisia leikkikavereita ja keskeytä leikki, jos kokoero tai leikin rajuus tekee siitä turvatonta.
¶Koulutus ja liikunta
Toyvillakoira tarvitsee päivittäin liikuntaa ja aivotyötä. Sen lyhyempi askel vaikuttaa kuljettuun matkaan, mutta lenkki, hajuleikki ja koulutushetki palvelevat eri tarpeita eivätkä täysin korvaa toisiaan. Sovita tekemisen määrä koiran ikään ja kuntoon, maastoon ja säähän sekä siihen, miten hyvin koira palautuu rasituksesta.
Hyödyllistä arjen tekemistä ovat esimerkiksi ruoan tai lelun etsiminen, hajujäljen seuraaminen, kontaktin ja rauhallisen odottamisen harjoittelu sekä uuden tehtävän opettelu. Agility, rally-toko, tottelevaisuuskoulutus ja nosework voivat sopia terveelle koiralle, kun hypyt, esteet ja vaikeustaso sovitetaan sille sopiviksi. Pennun tulee saada tutkia ympäristöään ja kehittää koordinaatiotaan ilman toistuvaa, voimakkaasti kehoa kuormittavaa rasitusta.
Hyvä koulutettavuus ei tarkoita, että koira kouluttaisi itse itsensä. Toyvillakoira oppii nopeasti myös asioita, joita et tarkoittanut opettaa. Pidä harjoitukset selkeinä, palkitse toivottua käytöstä ja pidä tauko ennen kuin koiran keskittyminen herpaantuu. Jos koira on levoton tai turhautunut, tarkastele tekemisen, unen ja vaatimusten tasapainoa sen sijaan, että vain lisäisit liikuntaa.
Sisäsiisteyden opettelussa pätevät samat periaatteet kuin muillakin pennuilla: vie pentu ulos unen, ruokailun ja leikin jälkeen, tarjoa sille usein tilaisuus onnistua ja palkitse rauhallisesti ulkona. Sisälle sattunut vahinko kertoo siitä, että ulkoilutuksen ajoitusta tai valvontaa on muutettava; kyse ei ole uhmakkuudesta tai heikosta älykkyydestä. Pieni pentu voi tarvita tiheämpiä pissataukoja, mutta sama ikäraja tai aikataulu ei sovi kaikille toyvillakoirille.
¶Terveys
Tulevan omistajan on tärkeää erottaa Ruotsin kennelliiton rekisteröintivaatimukset rotuyhdistyksen suosituksista. Toy-, kääpiö- ja keskikokoisten villakoirien molemmilla vanhemmilla on oltava virallinen prcd-PRA-tulos ennen astutusta. Tulos voi perustua hyväksyttyyn DNA-testiin tai osoittaa koiran olevan vanhempiensa perusteella perinnöllisesti vapaa sairaudesta. Kantajan saa yhdistää sairaudesta vapaaseen koiraan. Kahta kantajaa ei saa yhdistää, eikä testissä sairaaksi todettua koiraa saa käyttää jalostukseen.
prcd-PRA on etenevä verkkokalvosairaus, joka voi johtaa sokeuteen. Puhdas DNA-testitulos osoittaa, ettei koiralla ole tutkittua geenimuutosta, mutta se ei sulje pois muita silmäsairauksia. Ruotsin villakoirayhdistys suositteleekin silmätutkimusta yli 18 kuukauden iässä ja uudelleen viiden ikävuoden jälkeen. Pyydä nähtäväksi molempien vanhempien tulokset ja selvitä, minkä ikäisiä ne olivat tutkimushetkellä.
Patellaluksaatio tarkoittaa, että polvilumpio voi siirtyä pois normaalilta paikaltaan. Virallinen tulos annetaan asteikolla 0–3: 0 tarkoittaa vakaata polvilumpiota, kun taas asteet 1–3 kuvaavat sijoiltaanmenon lisääntyvää vaikeusastetta. Virallisen lausunnon voi saada aikaisintaan 12 kuukauden iässä. Toy- ja kääpiövillakoirilla Ruotsin villakoirayhdistys suosittelee asteen 1 koiran käyttöä jalostukseen vain harkitusti ja ainoastaan sellaisen koiran kanssa, jonka tulos on 0/0. Tämä on jalostussuositus, ei samanlainen rekisteröintivaatimus kuin prcd-PRA:n kohdalla. Vuosina 2016–2021 virallisesti tutkituista pienempien kokomuunnosten villakoirista 90–95 prosenttia sai tuloksen 0/0, mutta vain osa kunkin vuoden koirakannasta tutkittiin. Luku kuvaa siis tutkittuja koiria, ei kaikkia toyvillakoiria.
Pienillä koirilla on myös tavallista suurempi riski sairastua hampaiden kiinnityskudossairauksiin. Totuta pentu suun käsittelyyn ja etene vähitellen päivittäiseen hampaiden harjaukseen. Pyydä eläinlääkäriä tarkistamaan purenta, ikenet sekä plakin ja hammaskiven kertyminen tavallisten käyntien yhteydessä. Pahanhajuinen hengitys, vuotavat ikenet, heiluvat hampaat tai äkillinen muutos pureskelussa on syytä tutkituttaa eläinlääkärillä.
¶Historia ja alkuperä
Villakoira on vanha eurooppalainen rotu, jonka alkuperämaaksi nykyisessä rotumääritelmässä mainitaan Ranska. Sitä käytettiin alun perin vesilintujen metsästykseen ja vedestä noutamiseen. Tätä työtä teki pääasiassa suurempi villakoiratyyppi, joten nykyisellä toyvillakoiralla ei ole samanlaista historiallista käyttötaustaa.
Pienemmät villakoirat kehitettiin ennen kaikkea seurakoiriksi. Suurempien villakoirien pienikokoisista yksilöistä alettiin 1800-luvulla jalostaa kääpiömuunnosta, ja kokoluokkien rajat muuttuivat myöhemmin ajan mittaan. Toyvillakoira tunnustettiin Ruotsissa täysin omaksi kokomuunnoksekseen vuonna 1990. Sillä on rodun kanssa yhteinen varhaishistoria, mutta toy-kokomuunnoksen historia Ruotsissa on paljon lyhyempi kuin villakoiran historia vesikoirana.
Kaikkia neljää kokomuunnosta koskee sama rotumääritelmä, mutta terveyssuositukset ja rekisteröintisäännöt on silti tarkistettava nimenomaan toy-kokomuunnoksen osalta.
¶Arki toyvillakoiran kanssa
Toyvillakoira voi viihtyä niin kerrostaloasunnossa kuin omakotitalossakin, kun se saa päivittäin ulkoilua, aivotyötä ja lepoa. Asunnon pinta-alaa tärkeämpää on, että arkeen kuuluu lenkkejä, turkinhoitoa, koulutusta ja seuraa. Luistamaton leikkialusta, rauhallinen lepopaikka ja korkealta hyppäämisen estäminen voivat vähentää riskejä rajoittamatta normaalia liikkumista.
Yksinoloa tulee alkaa harjoitella vähitellen sen jälkeen, kun pentu on kotiutunut. Aloita hyvin lyhyistä hetkistä ja pidennä aikaa vain niin kauan kuin koira pysyy levollisena. Aikuisten koirien kyky olla yksin vaihtelee suuresti. Palaa harjoittelussa helpompaan vaiheeseen, jos koira alkaa vaeltaa levottomasti, läähättää, haukkua jatkuvasti, rikkoa oven ympäristöä tai lakkaa ottamasta herkkuja vastaan.
Kissan tai toisen koiran kanssa rauhallinen tutustuminen ja mahdollisuus vetäytyä ovat tärkeämpiä kuin rotuun liitetyt yleiset käsitykset. Suojaa pientä pentua rajulta leikiltä, pidä eläimet erillään ruokailun ja puruluiden syömisen aikana äläkä anna uuden koiran jahdata kissoja tai pieniä lemmikkejä. Joistakin tulee läheisiä ystäviä, kun taas toiset voivat parhaiten, kun niiden tilankäyttöä ohjataan selkeästi.
Villakoiria markkinoidaan usein allergiaystävällisinä, koska niistä irtoaa vain vähän näkyvää karvaa. Allergeeneja on kuitenkin myös syljessä, ihosoluissa, virtsassa ja talirauhasten eritteissä, eikä yksikään koira ole allergeeniton. Allergisen kannattaa pyytää lääkäriltä neuvoa ja selvittää ennen koiran hankintaa, miten hän reagoi koiriin. Villakoiran turkki ei ole tae oireettomuudesta.
Ennen pennun ostamista:
- tapaa pennun emä ja tutustu siihen, miten koirat elävät ja käyttäytyvät arjen tilanteissa;
- tarkista molempien vanhempien tiedot Ruotsin kennelliiton Hunddata-tietokannasta, erityisesti prcd-PRA-, polvi- ja silmätulokset, ja kysy lähisukulaisten terveydestä ja luonteesta;
- kysy vanhempien ja aiempien pentueiden koirien säkäkorkeutta aikuisena sen sijaan, että luottaisit ”micron” kaltaisiin nimityksiin tai luvattuun painoon;
- pyydä kasvattajaa näyttämään turkinhoitorutiini ja kertomaan, millaiseen käsittelyyn pentu on jo tottunut;
- lue eläinlääkärin tarkastustodistus ja tarkastele itse pennun liikkumista, silmiä, korvia, suuta, ihoa ja yleiskuntoa;
- varmista, että saat rekisteröintitodistuksen, kirjallisen kauppasopimuksen ja eläinlääkärin tarkastustodistuksen, joka on luovutushetkellä enintään seitsemän päivää vanha.
Pienin pentu ei automaattisesti ole sinulle sopivin. Valitse kasvattaja, joka näyttää viralliset tutkimustulokset, puhuu avoimesti yksilöiden välisestä vaihtelusta ja auttaa löytämään kotiisi sopivan toyvillakoiran.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Sopivatko toyvillakoirat perhekoiriksi, erityisesti lapsiperheisiin?
Ne voivat olla erinomaisia perhekoiria, etenkin kodeissa, joissa lapsia opetetaan kohtelemaan koiraa hellästi ja kunnioittavasti. Pienen kokonsa vuoksi ne ovat hentoja, joten rajut leikit voivat aiheuttaa vammoja. Ne kiintyvät usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen, mutta hyvin sosiaalistettuina ne viihtyvät yleensä koko perheen seurassa. Pienten lasten ja koiran yhdessäoloa on tärkeää valvoa molempien turvallisuuden vuoksi.
Kuinka paljon liikuntaa toyvillakoira oikeasti tarvitsee?
Koostaan huolimatta ne ovat aktiivisia ja älykkäitä ja tarvitsevat yleensä vähintään 30–45 minuuttia liikuntaa päivässä. Lyhyet kävelylenkit yhdistettynä sisäleikkeihin ja aivojumppaan, kuten helppoihin koulutusharjoituksiin tai aktivointileluihin, sopivat niille hyvin. Ne viihtyvät yleensä kerrostaloasunnossakin, kunhan ne saavat riittävästi liikuntaa ja virikkeitä.
Lähteekö to villakoirista karvaa, ja ovatko ne todella hypoallergeenisia?
Niillä on yksinkertainen, kihara turkki, josta lähtee moniin muihin rotuihin verrattuna hyvin vähän karvaa. Siksi kotiinkin kertyy vain vähän irtokarvaa. Monet allergikot sietävät niitä paremmin, mutta mikään koira ei ole täysin allergisoimaton. Reaktiot ovat yksilöllisiä, joten rodun edustajien seurassa kannattaa viettää aikaa ennen koiran hankintapäätöstä.
Kuinka usein toyvillakoiran turkkia pitää hoitaa ja leikata?
Niiden turkki kasvaa jatkuvasti ja huopaantuu helposti ilman säännöllistä hoitoa, joten ammattilaisen tekemä trimmaus on yleensä tarpeen 4–8 viikon välein. Kotona turkkia kannattaa harjata useita kertoja viikossa takkujen ehkäisemiseksi, etenkin hankaukselle alttiista kohdista, kuten korvien takaa ja kaulapannan alta. Myös korvien säännöllinen puhdistus ja silmien ympärillä olevien karvojen siistiminen ovat tärkeitä koiran hyvän olon kannalta.
Mitkä terveysongelmat ovat yleisiä toyvillakoirilla?
Ne ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta niillä on kohonnut riski sairastua esimerkiksi polvilumpion sijoiltaanmenoon, hammassairauksiin, etenevään verkkokalvon surkastumaan ja henkitorven kasaanpainumiseen. Myös hormonaalisia sairauksia, kuten Cushingin tautia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa, voi esiintyä. Vastuulliset kasvattajat teettävät silmä- ja polvitutkimuksia, ja säännölliset eläinlääkärintarkastukset auttavat havaitsemaan ongelmat varhain.
Ovatko toyvillakoirat alttiita ahdistuneisuudelle tai eroahdistukselle?
Ne kiintyvät yleensä vahvasti omistajiinsa ja voivat olla alttiita eroahdistukselle, jos ne jätetään pitkiksi ajoiksi yksin ilman totuttelua. Älykkäinä ja herkkinä ne oppivat nopeasti rutiinit ja huomaavat muutokset. Asteittainen yksinoloon totuttelu, aivojumppa ja ennakoitava päivärytmi auttavat vähentämään ahdistukseen liittyvää käyttäytymistä.
Sopiiko toyvillakoira kerrostaloasuntoon tai ikääntyneelle omistajalle?
Pienen kokonsa, vähän karvaa pudottavan turkkinsa ja kohtuullisen liikunnantarpeensa ansiosta ne sopivat hyvin kerrostaloasumiseen ja monille iäkkäämmille omistajille. Ne viihtyvät parhaiten kodeissa, joissa ne saavat viettää paljon aikaa ihmistensä seurassa sen sijaan, että joutuisivat olemaan yksin. Omistajan on kuitenkin pystyttävä huolehtimaan päivittäisistä lenkeistä, peruskoulutuksesta ja säännöllisestä turkinhoidosta.
Kuinka helposti toyvillakoira on koulutettavissa ja millaisia virikkeitä se tarvitsee?
Ne kuuluvat helpoimmin koulutettaviin pieniin koirarotuihin ja oppivat yleensä käskyt ja temput hyvin nopeasti. Lyhyet, palkitsemiseen perustuvat harjoitukset pitävät niiden mielenkiinnon yllä ja auttavat ehkäisemään tylsistymisestä johtuvaa haukkumista ja keppostelua. Tottelevaisuusleikit, hajutyöskentely tai pienille koirille sovitettu agility voivat tarjota niille erinomaisia tilaisuuksia käyttää älyään.
Mitä minun tulisi tietää to villakoiran ruokinnasta ja sen pienen koon huomioimisesta?
Koska ne ovat hyvin pienikokoisia, annoskokojen hallinta on tärkeää nivelten ja sydämen kuormitusta lisäävän lihavuuden ehkäisemiseksi. Kaikkein pienimmät yksilöt voivat olla alttiita matalalle verensokerille etenkin pikkupentuina, joten säännöllinen ruokintarytmi on tärkeä. Tarjoa laadukasta, pienille roduille sopivaa ruokaa ja seuraa painoa tarkasti yhdessä eläinlääkärin kanssa.
Kuinka pitkään toyvillakoirat yleensä elävät, ja miten se vaikuttaa niiden hoidon suunnitteluun?
Hyvin hoidettuina ne elävät usein 14–16 vuotta tai pidempäänkin, mikä on moniin muihin koiriin verrattuna melko pitkä ikä. Pitkän eliniän vuoksi on tärkeää varautua ikääntyvän koiran hoitoon, kuten hampaiden ja nivelten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä mahdollisiin ikään liittyviin näköongelmiin tai hormonitoiminnan häiriöihin. Tulevien omistajien on hyvä tiedostaa, että terveydenhoitoon, turkinhoitoon ja päivittäiseen yhdessäoloon on sitouduttava vuosiksi eteenpäin.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Toyvillakoira muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
