¶Sisällysluettelo
¶Rotu lyhyesti
Espanjanvesikoira (perro de agua español) on keskikokoinen espanjalainen työkoira, joka oppii nopeasti, on valpas ja tarvitsee sekä liikuntaa että aivotyötä. Se sopii parhaiten sitoutuneelle omistajalle, joka haluaa kouluttaa koiraansa säännöllisesti, pystyy panostamaan huolelliseen varhaiseen sosiaalistamiseen ja on valmis opettelemaan rodun poikkeuksellisen turkinhoidon.
- Alkuperä: Espanja, jossa rodun historiallisesti suurin kanta on ollut Andalusiassa.
- Käyttötarkoitus: Vesikoira, metsästyskoira ja paimenkoira; Ruotsissa ensisijaisesti aktiivinen seura- ja harrastuskoira.
- Koko: Urokset 44–50 cm ja 18–22 kg, nartut 40–46 cm ja 14–18 kg.
- Luonne: Rotumääritelmän mukaan uskollinen, työteliäs, valpas, nopea oppimaan ja sopeutuvainen. Sosiaalisuudessa ja pelokkuudessa on kuitenkin huomattavia yksilöllisiä eroja.
- Turkki: Aina kihara ja villava. Turkkia ei harjata, vaan se pidetään kunnossa leikkaamalla se tasapituiseksi ja erottelemalla kiharoita tai nyörejä huolellisesti.
- Arjen vaatimukset: Varaudu voimakkaaseen, terävään haukkuun, suureen tekemisen tarpeeseen ja siihen, että koiralle on opetettava sekä aktiivista toimintaa että rauhoittumista.
Kihara ulkomuoto voi antaa vaikutelman helposta perhekoirasta, mutta työkoiratausta merkitsee enemmän kuin kampaus. Jos espanjanvesikoira saa vain tavalliset päivittäiset lenkkinsä, se voi keksiä itselleen tehtäviä, kuten ikkunan vahtimisen tai ääniin reagoimisen.
¶Ulkonäkö ja turkki
Espanjanvesikoira on olemukseltaan rustiikkinen ja urheilullinen sekä hieman korkeuttaan pidempi. Rotumääritelmän mukaiset mitat eroavat uroksilla ja nartuilla: uroksen säkäkorkeus on 44–50 cm ja paino 18–22 kg, nartun säkäkorkeus 40–46 cm ja paino 14–18 kg. Enintään kahden senttimetrin poikkeama kumpaankin suuntaan voidaan sallia, jos koiran mittasuhteet säilyvät tasapainoisina.
Turkin on oltava aina kihara ja rakenteeltaan villava. Lyhyt turkki muodostaa kiharoita, kun taas pitkä turkki voi nyörittyä. Turkin saa leikata, mutta silloin se tulee leikata tasaisesti koko kehosta, ei muotoilla koristeelliseksi leikkaukseksi. Karvanlaatu ja aluskarvan määrä vaihtelevat yksilöittäin, joten kahden espanjanvesikoiran turkinhoitotarpeet voivat olla hyvinkin erilaiset.
Tätä turkkia ei harjata eikä kammata tavallisen pitkän turkin tapaan. Kiharat ja nyörit erotellaan varovasti sormin. Jos ihon lähelle on muodostunut tiivistä huopaa, turkki on leikattava, sillä se kiristää ja voi aiheuttaa kipua. Kiinnitä erityistä huomiota kainaloihin, nivusiin, tassuihin, kaulapannan tai valjaiden alle jääviin kohtiin sekä riippuviin korviin. Pese koira sen ollessa likainen ja leikkaa turkki, kun sen pituus tai takkuuntuminen sitä edellyttää. Yksi kiinteä hoitoaikataulu ei sovi kaikille turkeille.
Hyväksytyt värit ovat yksivärinen valkoinen, musta tai kastanjanruskea sekä kaksivärinen valkomusta tai valkoinen ja kastanjanruskea. Kolmivärinen, musta tan-merkein ja ruskea tan-merkein eivät ole rotumääritelmän mukaisia värejä.
Häntä voi olla täyspitkä tai luonnostaan lyhyt eripituisina muunnoksina. Ruotsissa rodun häntä kirjataan rekisteriin puuttuvaksi, töpöksi, lyhyeksi, täyspitkäksi tai typistetyksi. Hännän typistäminen on Ruotsissa kiellettyä, vaikka kansainvälinen rotumääritelmä yhä kuvailee sitä. Ruotsissa syntyneen pennun lyhyen hännän tulisi siis olla luonnollinen, ei ulkonäön vuoksi muokattu.
Rodusta irtoaa tavallisesti hyvin vähän karvaa, mutta se ei tee siitä allergiatonta. Koiran allergeeneja on muun muassa ihosta irtoavissa hiukkasissa ja syljessä, ja ihmisten reaktiot vaihtelevat. Allergisen henkilön tulisi siksi tavata kyseinen koirayksilö useita kertoja sen sijaan, että valitsisi rodun pelkän turkin perusteella.
¶Luonne ja persoonallisuus
Rotumääritelmä kuvaa espanjanvesikoiraa uskolliseksi, tottelevaiseksi, iloiseksi, työteliääksi, valppaaksi, tasapainoiseksi ja poikkeuksellisen nopeaksi oppimaan. Kuvaus kertoo hyödyllisesti jalostuksen ihanteesta, mutta ei takaa, että jokainen koira olisi helppo, peloton tai kaikkien kanssa seurallinen.
Rotu suhtautuu vieraisiin ihmisiin usein pidättyvästi tai vain kohtalaisen kiinnostuneesti. Pidättyvyys ei ole sama asia kuin pelko: itsevarma koira voi jättää tervehtimättä ja silti hyväksyä tarvittaessa käsittelyn. Jatkuvaa pakenemista, voimakasta ahdistusta, hidasta palautumista tai uhkaavia reaktioita ei pidä sivuuttaa rodulle tyypillisenä käytöksenä.
Ruotsalaisessa jalostusstrategiassa kuvataan luonteen suurta vaihtelua ja asetetaan selkeäksi tavoitteeksi pelokkuuden vähentäminen. Myös ruotsalaisen BPH-käyttäytymiskuvauksen tuloksissa näkyy vaihtelua tervehtimisessä, leikissä, uteliaisuudessa ja yllätyksiin reagoimisessa. Suomalaisessa 5 932 koiran tutkimuksessa espanjanvesikoira kuului rotuihin, joilla esiintyi eniten vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa pelkoa. Vähäisempi sosiaalistaminen 7–16 viikon iässä oli yhteydessä suurempaan riskiin. Tulos koskee ryhmää eikä määritä jokaista yksilöä, mutta se korostaa rauhallisen, varhaisen ympäristöön tutustumisen merkitystä.
Ruotsissa rodulle on ollut vuodesta 2024 lähtien käytössä luonneindeksi, joka kattaa sosiaalisuuden, leikkisyyden, ympäristövarmuuden ja uhkatilanteisiin liittyvän käyttäytymisen. Se on jalostuksen työkalu, ei todistus yksittäisen koiran ominaisuuksista. Tarkastele vanhempien BPH-tuloksia ja indeksiä sekä tapaa koirat itse: miten ne palautuvat yllätyksistä, hyväksyvät käsittelyn ja käyttäytyvät arkitilanteissa?
Valppaus ilmenee usein korkeana, melko terävänä haukkuna. Opeta koiraa jo nuorena huomaamaan ääni ja sen jälkeen jättämään se sikseen. Kaiken vahtimistaipumuksen poistaminen ei ole realistista, mutta koiran pitäisi pystyä rauhoittumaan ja kuuntelemaan ohjaajaansa.
¶Koulutus ja liikunta
Espanjanvesikoiran on saatava käyttää sekä kehoaan että aivojaan päivittäin. Tietty tuntimäärä kertoo kuitenkin vähemmän kuin tekemisen sisältö ja koiran palautuminen. Toimivaan viikkoon kuuluu monipuolista liikkumista, hajutyöskentelyä, ongelmanratkaisua, yhteistyötä ja tietoista levon harjoittelua.
Rotu oppii nopeasti myös asioita, joita et tarkoittanut opettaa. Pienin askelin etenevä, palkitsemiseen perustuva koulutus sopii sen oppimiskykyyn ja vähentää ristiriitoja herkän tai valppaan koiran kanssa. Tärkeimpiä harjoiteltavia asioita ovat löysällä hihnalla kulkeminen, luoksetulo, esineistä luopuminen, rauhallinen käytös ovilla ja ikkunoilla, tassujen ja korvien käsittely sekä selkeä vihje omalle paikalle rauhoittumiseen.
Sosiaalistaminen ei tarkoita sitä, että pentu altistetaan mahdollisimman monelle asialle lyhyessä ajassa. Anna sen sen sijaan tutustua ihmisiin, ääniin, alustoihin, liikenteeseen, veteen ja muihin koiriin sellaiselta etäisyydeltä, jolla se pystyy vielä ajattelemaan, ottamaan palkkion vastaan ja palautumaan. Älä pakota tervehtimään. Yksi hyvä kokemus on arvokkaampi kuin monta liian kuormittavaa kohtaamista.
Hajutyöskentely, ihmis- tai riistajälki, erikoisetsintä, nosework, tottelevaisuus, rally-toko ja agility ovat esimerkkejä rodulle mahdollisesti sopivista harrastuksista. Vesityöskentely voi sopia erinomaisesti, mutta rodun nimi ei takaa, että jokainen koira haluaa uida. Tutustuta koira veteen vähitellen ja anna sen varmuuden määrätä etenemistahti.
Aikuinen koira tarvitsee kunnon lenkkejä ja keskittymistä vaativia tehtäviä. Arvioi sopivaa määrää koiran lihavuuskunnon, fyysisen kunnon, unen, rauhoittumiskyvyn ja seuraavan päivän voinnin perusteella. Voimakkaasti kierroksilla oleva koira ei aina tarvitse lisää vauhtia, vaan se voi kaivata hajutyöskentelyä tai rauhoittumisen harjoittelua. Pennulle sopivat lyhyet tutkimusretket, vapaa leikki, yksinkertaiset harjoitukset ja runsas lepo. Lisää pidempiä matkoja, hyppyjä ja raskaampaa työskentelyä vähitellen.
¶Terveys
Rodun selkein sitova ruotsalainen jalostusvaatimus koskee lonkkia: molemmilla vanhemmilla on oltava virallinen lonkkakuvaustulos ennen astutusta, jotta pennut voidaan rekisteröidä Ruotsin kennelliittoon. Rotuyhdistys suosittelee lisäksi, että Ruotsissa syntyneiden vanhempien lonkkaindeksien keskiarvo olisi astutushetkellä yli 100.
Yhdistys suosittelee myös BPH-kuvausta, ajantasaista silmätutkimusta sekä DNA-tietoja prcd-PRA:n ja neuroaksonaalisen dystrofian eli NAD:n osalta. Näitä suosituksia ei pidä sekoittaa viralliseen lonkkatutkimusvaatimukseen. Pyydä kasvattajaa näyttämään tulokset, tutkimuspäivämäärät ja suunnitellun vanhempaisyhdistelmän tiedot sen sijaan, että tyytyisit mainintaan koirien ”terveystutkimuksista”.
Prcd-PRA on perinnöllinen verkkokalvosairaus, joka voi johtaa sokeutumiseen. DNA-testi tunnistaa vain prcd-muunnoksen. Se ei sulje pois muita silmäsairauksia eikä siksi korvaa kliinistä silmätutkimusta. Ruotsin kennelliitto voi tallentaa rodun prcd-PRA-tuloksia keskitettyyn rekisteriin, mutta tämä tallennus ei itsessään ole erillinen rotukohtainen pentueen rekisteröintivaatimus. Kantajan voi yhdistää geneettisesti terveeseen koiraan ilman, että yhdistelmästä odotetaan sairaita pentuja. Kahta kantajaa ei kuitenkaan saa yhdistää, eikä geneettisesti sairasta koiraa saa käyttää jalostukseen.
NAD on vakava neurologinen sairaus, joka on dokumentoiduissa tapauksissa alkanut koiran ensimmäisen elinvuoden aikana ja vaikuttanut liikkumiseen, koordinaatioon ja käyttäytymiseen. Rodussa tehdyissä tutkimuksissa on tunnistettu TECPR2-geenimuunnos ja saatu näyttöä peittyvästä periytymisestä. Rotuyhdistys suosittelee geneettisesti terveitä koiria tai kantajia vain yhdistettyinä geneettisesti terveeseen koiraan. Ruotsin kennelliitto ei tallenna NAD-tuloksia, joten pyydä nähtäväksi laboratoriotodistus ja tarkista molempien vanhempien tulokset.
Ruotsalainen jalostusstrategia pohjautuu osittain terveyskyselyyn, johon saatiin 871 täydellistä omistajavastausta. Tällainen kysely antaa yleiskuvan, mutta se ei vastaa eläinlääkärin diagnosoimiin tapauksiin perustuvaa tietoa sairauksien yleisyydestä. Pitkän yleisluonteisen diagnoosiluettelon sijaan kannattaa kysyä dokumentoituja tuloksia sekä tietoja vanhempien, sisarusten ja aiempien jälkeläisten sairauksista.
Ilmoitettu elinikähaarukka ei ennusta yksittäisen koiran elinikää. Vastuullinen jalostus, sopiva lihavuuskunto, esteetön liikkuminen, kivuton iho ja nopea hakeutuminen eläinlääkäriin oireiden ilmaantuessa ovat hyödyllisempiä lähtökohtia espanjanvesikoiran valintaan ja hoitoon.
¶Historia ja alkuperä
Espanjanvesikoiria on ollut Iberian niemimaalla jo pitkään. FCI:n rotumääritelmä kuvaa rodun yhteistä alkuperää vanhan ranskalaisen vesikoiratyypin, barbet’n, kanssa sekä Andalusian runsasta koirakantaa, jonka koiria kutsuttiin ”turkkilaisiksi koiriksi”. Varhaisesta historiasta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, ja myös ruotsalaisessa jalostusstrategiassa esitellään useita teorioita.
Työtehtävät vaihtelivat alueittain. Rotumääritelmässä kuvataan paimennusta, metsästystä ja kalastajien auttamista erityisesti alueilla, joilla villava turkki suojasi sekä märissä että kuivissa oloissa. Sen sijaan kaikille yksityiskohtaisille kertomuksille verkkojen noutamisesta, viestien kuljettamisesta veneiden välillä tai yhdestä tietystä reitistä, jota pitkin koirat saapuivat Espanjaan, ei ole riittävää näyttöä.
Nykyinen rotu alkoi muotoutua, kun harrastajat ryhtyivät vuodesta 1975 lähtien valitsemaan koiria ja laatimaan rotumääritelmää. Kolme perinteistä tyyppiä tunnetaan nimillä North, Sierra ja Marismeño, mutta nykyinen kanta on sekoittunut ja muodostaa yhden rodun. FCI hyväksyi rodun alustavasti vuonna 1989 ja lopullisesti vuonna 1999. Ensimmäiset koirat saapuivat Ruotsiin vuonna 1997; niiden tarkasta määrästä on eriäviä tietoja.
¶Arki rodun kanssa
Espanjanvesikoirasta voi tulla läheinen ja hauska perheenjäsen, mutta se tarvitsee muutakin kuin tilaisuuden purkaa energiaansa. Arkeen on kuuluttava koulutusta, palautumista, turkin ja korvien tarkistamista sekä harkittua vahtimistaipumuksen hallintaa ja uusiin ympäristöihin tutustumista.
Lasten kanssa perussääntöjä ovat aikuisen valvonta ja koiran rauhallinen lepopaikka. Vilkas koira voi kaataa juoksevan lapsen tai yrittää ohjailla tätä ilman aggressiivista tarkoitusta. Lapset eivät saa vetää koiraa kiharoista eivätkä häiritä sitä sen syödessä tai levätessä. Arvioi vanhempien varmuutta ja palautumiskykyä sen sijaan, että olettaisit rodun nimen takaavan sopivuuden perheeseen.
Rotu voi elää muiden koirien ja kissojen kanssa, mutta suhteen toimivuus riippuu yksilöstä, kokemuksista ja tutustuttamisesta. Pidä kohtaamiset rauhallisina, estä jahtaaminen ja järjestä kissalle turvallisia pakoreittejä. Pieneläimet tarvitsevat omat erilliset, turvalliset tilansa. Rodun paimennus-, metsästys- ja vahtitaustan vuoksi ei ole viisasta luvata, että jokainen espanjanvesikoira olisi luotettava kaikkien eläinten seurassa.
Kerrostaloasuminen voi onnistua, jos koira saa sopivasti tekemistä ja osaa rauhoittua. Sen voimakas haukku ja mahdollinen herkkyys ihmisille, äänille ja liikkeelle tekevät kuitenkin huonosti äänieristetystä tai hyvin vilkkaasta kodista vaativamman ympäristön. Piha on hyödyllinen, mutta se ei korvaa lenkkejä, tehtäviä eikä sosiaalistamista.
Yksinoloa tulee alkaa harjoitella hyvin pienin askelin sen jälkeen, kun pentu tuntee olonsa kotona turvalliseksi. Jos koira seuraa omistajaansa kaikkialle eikä koskaan harjoittele lepäämistä portin takana tai toisessa huoneessa, pidemmät poissaolot voivat muodostua tarpeettoman vaikeiksi. Järjestä koiralle muuta hoitoa, jos työpäivä tarkoittaa säännöllisesti monen tunnin poissaoloa.
Rotu sopii ihmiselle, joka haluaa viettää aktiivista elämää älykkään, nopean ja valppaan harrastuskumppanin kanssa ja on valmis seuraamaan turkin kuntoa ja terveyttä huolellisesti. Se sopii huonommin, jos toiveena on luonnostaan kaikkien kanssa seurallinen koira, hyvin hiljainen koti, vähäinen koulutustarve tai kihara turkki, jota voi harjata tavalliseen tapaan.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Mihin tarkoitukseen espanjanvesikoira alun perin jalostettiin, ja miten se vaikuttaa sen käyttäytymiseen nykyään?
Rotu kehitettiin monipuoliseksi maatila-, paimen- ja vesikoiraksi, joka työskenteli karjan parissa ja auttoi kalastajia. Tämän taustan vuoksi rodun nykyiset edustajat ovat usein energisiä ja erittäin älykkäitä, ja niillä on luontainen taipumus paimentaa tai ohjailla muiden liikkumista. Ne kiintyvät yleensä vahvasti perheeseensä ja nauttivat selkeästä tehtävästä tai säännöllisestä tekemisestä, joka tarjoaa haastetta sekä mielelle että keholle.
Kuinka paljon liikuntaa espanjanvesikoira oikeasti tarvitsee päivittäin?
Tämä energinen työkoirarotu tarvitsee yleensä vähintään 60–90 minuuttia liikuntaa päivittäin sekä suunnitelmallista aivotyöskentelyä. Sopivia liikunta- ja aktivointimuotoja ovat vapaana juokseminen turvallisilla alueilla, uiminen, paimentaminen, agility ja hajuleikit. Ilman riittävää liikuntaa ja mielekästä tekemistä koira voi muuttua levottomaksi, alkaa äännellä runsaasti tai kehittää ei-toivottuja käytöstapoja.
Sopiiko espanjanvesikoira lemmikiksi lapsiperheeseen?
Ne voivat olla hyvin uskollisia ja kiintyä omaan perheeseensä, myös koiraa kunnioittavasti kohteleviin lapsiin, etenkin jos ne ovat kasvaneet lasten kanssa. Paimennustaustansa vuoksi ne saattavat kiertää ihmisten ympärillä tai tuuppia heitä, joten yhdessäoloa on tärkeää valvoa ja lapsille on opetettava, miten koiran kanssa toimitaan. Ne viihtyvät usein parhaiten aktiivisissa perheissä, joissa niille voidaan tarjota selkeät rutiinit, koulutusta ja päivittäin mahdollisuuksia purkaa energiaansa.
Miten espanjanvesikoiran kiharaa ja nyörimäistä turkkia hoidetaan oikein?
Turkkia ei harjata, vaan sen annetaan nyörittyä luonnostaan koiran kasvaessa. Useimmat omistajat leikkaavat turkin lyhyeksi kerran tai kahdesti vuodessa ja pitävät nyörit puhtaina ja erillään toisistaan käsin selvittelemällä kampojen sijaan. Säännöllinen pesu ja huolellinen kuivaus ovat tärkeitä, sillä kosteisiin, tiiviisiin nyöreihin voi kertyä likaa ja hajua, jos turkinhoito laiminlyödään.
Ovatko espanjanvesikoirat hypoallergeenisia, ja lähteekö niistä karvaa?
Turkista irtoaa hyvin vähän karvaa moniin muihin rotuihin verrattuna, ja irtokarvat jäävät yleensä kiharoihin tai nyöreihin sen sijaan, että päätyisivät huonekaluille. Jotkut allergikot sietävät näitä koiria paremmin, mutta mikään rotu ei ole täysin allergiaton, ja reaktiot ovat yksilöllisiä. Allergiaan taipuvaisissa perheissä on tärkeää tutustua koiriin yksilöinä ja pitää niiden turkki puhtaana ja hyvin hoidettuna.
Miten espanjanvesikoira tyypillisesti suhtautuu vieraisiin ihmisiin ja muihin koiriin?
Ne suhtautuvat vieraisiin usein pidättyväisesti tai varovaisesti eivätkä ole avoimen ystävällisiä. Monilla on vahva tarve puolustaa reviiriään ja suojella perhettään. Muiden koirien seurassa ne voivat olla itsevarmoja ja toisinaan kiihkeitä, joten varhainen sosiaalistaminen ja huolellinen tutustuttaminen ovat tärkeitä. Johdonmukainen koulutus ja hallittu totuttaminen erilaisiin tilanteisiin auttavat ehkäisemään varautuneisuuden muuttumista reaktiivisuudeksi.
Mitkä ovat espanjanvesikoirien yleisimmät terveysongelmat?
Rodulla voi esiintyä lonkka- ja kyynärniveldysplasiaa, etenevää verkkokalvon surkastumaa sekä eräitä silmä- ja kilpirauhassairauksia. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat jalostukseen käytettävien koirien nivelet ja silmät sekä teettävät tarvittavat geenitestit perinnöllisten sairauksien varalta. Säännöllinen eläinlääkärin hoito, hoikkana pysyminen ja sopiva liikunta ovat tärkeitä koiran terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle pitkällä aikavälillä.
Sopiiko espanjanvesikoira kerrostaloasuntoon tai kaupunkielämään?
Ne voivat asua kerrostalossa tai kaupunkikodissa, kunhan niiden suuri liikunnan ja aivotyöskentelyn tarve täytetään joka päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä useita suunnitelmallisia lenkkejä, koulutushetkiä sekä aktiivista leikkiä tai koiraurheilua, ei pelkkiä pikaisia tarpeillakäyntejä. Ilman tällaista sitoutumista ne tylsistyvät pienessä tilassa herkemmin ja voivat alkaa pitää meteliä tai tuhota paikkoja.
Kuinka helposti espanjanvesikoirat ovat koulutettavissa, ja sopivatko ne ensimmäiseksi koiraksi?
Ne ovat erittäin älykkäitä, oppivat nopeasti ja reagoivat usein hyvin johdonmukaiseen, palkitsemiseen perustuvaan koulutukseen. Samalla ne voivat olla itsenäisiä, herkkiä ja voimakastahtoisia, mikä voi tuoda haasteita kokemattomille omistajille. Ensikertalainenkin voi onnistua, jos hän on valmis panostamaan koulutuskursseihin, selkeisiin arjen rutiineihin ja päivittäiseen yhteiseen tekemiseen. Sen sijaan kodissa, jossa koiran kanssa toimitaan satunnaisesti tai epäjohdonmukaisesti, voi tulla vaikeuksia.
Pitävätkö espanjanvesikoirat uimisesta, ja millaiset vesiaktiviteetit ovat niille turvallisia?
Useimmat rodun koirat viihtyvät vedessä, mikä juontaa juurensa niiden historiaan kalastajien ja rannikkotyöläisten apureina. Innostus voi kuitenkin vaihdella yksilöittäin. Uiminen, vedestä noutaminen ja niveliä vähän kuormittavat vesilajit ovat yleensä erinomaisia tapoja purkaa energiaa, kunhan koira totutetaan niihin vähitellen ja sitä valvotaan tarkasti. Turkin huuhtelu ja kuivaaminen uinnin jälkeen auttavat ehkäisemään iho-ongelmia ja pitämään turkin nyörit paremmassa kunnossa.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Espanjanvesikoira (perro de agua español) muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
