Skotlanninterrieri myynnissä

Tämän rodun koirat ovat yleensä hyvin omistautuneita perheelleen ja kiintyvät usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen. Vieraisiin ne suhtautuvat tavallisesti varautuneesti, valppaasti ja hieman etäisesti eivätkä ole avoimen ystävällisiä. Monet tulevat hyvin toimeen koiria kunnioittavasti kohtelevien lasten kanssa, mutta eivät pidä kovakouraisesta käsittelystä tai jatkuvasta hössötyksestä.

Ne sopeutuvat hyvin kerrostaloasumiseen pienen kokonsa ja maltillisen sisäaktiivisuutensa ansiosta, kunhan ne pääsevät päivittäin kävelylle ja saavat virikkeitä. Turvallisesti aidattu piha on hyödyksi, mutta ei välttämätön. Voimakkaan takaa-ajoviettinsä vuoksi niitä saa pitää vapaana vain turvallisilla, aidatuilla alueilla.

Useimmille aikuisille koirille riittää kaksi 20–30 minuutin reipasta kävelylenkkiä päivässä sekä aikaa leikkiin ja nuuskimiseen. Ne eivät ole kestävyysurheilijoita, mutta ovat vankkarakenteisia ja jaksavat liikkua energisesti lyhyissä jaksoissa. Tylsistyminen voi johtaa haukkumiseen tai kaivamiseen, joten säännöllinen aivojumppa on yhtä tärkeää kuin liikunta.

Tällä rodulla on tavallista suurempi riski sairastua tiettyihin syöpiin, erityisesti virtsarakon syöpään. Rodulla esiintyy myös allergioita, iho-ongelmia ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, kuten polvilumpion sijoiltaanmenoa. Joillekin koirille voi kehittyä myös neurologinen sairaus, jota kutsutaan skottikrampiksi. Vastuulliset kasvattajat tutkivat jalostukseen käytettävien koirien terveyden. Omistajien on hyvä varautua säännöllisiin eläinlääkärintarkastuksiin ja hakeutua tutkimuksiin ajoissa, jos koiran virtsaamisessa tai ihossa ilmenee muutoksia.

Karhea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla vaativat harjausta useita kertoja viikossa, jotta turkki ei takkuunnu etenkään parrasta ja koristekarvoista. Rodunomaisen ulkomuodon säilyttämiseksi monet omistajat käyttävät koiransa ammattitrimmaajalla 6–8 viikon välein. Turkki trimmataan usein nyppimällä, jotta sen karhea rakenne säilyy. Koneella leikkaaminen on helpompaa, mutta se voi pehmentää turkkia ja muuttaa sen ulkonäköä ajan mittaan.

Ne ovat luonnostaan valppaita ja haukkuvat herkästi kuullessaan tai nähdessään jotain tavallisuudesta poikkeavaa, mikä tekee niistä hyviä vahtikoiria. Monet yksilöt haukkuvat herkästi ääniä, kodin ohi kulkevia ihmisiä tai muita eläimiä. Varhain aloitettu koulutus ja johdonmukaiset säännöt ovat tärkeitä häiritsevän haukkumisen ehkäisemiseksi niin, että koira saa silti toteuttaa vartiointiviettiään sopivalla tavalla.

Rotu on kehitetty itsenäiseen tuhoeläinten metsästykseen, joten monilla sen edustajilla on voimakas saalistusvietti pieniä karvaisia eläimiä kohtaan. Jotkut voivat elää sopuisasti samassa kodissa asuvan kissan kanssa, jos ne kasvavat yhdessä ja yhteiseloa ohjataan huolellisesti. Vieraiden kissojen ja pienten lemmikkien jahtaaminen on kuitenkin yleistä. Monen lemmikin kodissa eläinten valvonta ja pienempien eläinten turvalliset asumukset ovat välttämättömiä.

Ne ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti, mutta ovat usein itsenäisiä ja toimivat oman päänsä mukaan. Monille sopivat parhaiten lyhyet ja vaihtelevat koulutushetket, joissa hyödynnetään palkitsemista ja selkeitä rajoja toiston tai kovien ojennusten sijaan. Johdonmukaisuus pennusta lähtien on tärkeää, jotta koirasta ei tule määräilevää tai omapäistä.

Pennut ovat vilkkaita, rohkeita ja uteliaita. Varhainen totuttaminen ihmisiin, ääniin ja erilaisiin ympäristöihin auttaa tasapainottamaan niiden luontaista varautuneisuutta. Tulevien omistajien kannattaa varautua siihen, että pienessä koirassa on vahva persoona: sillä on taipumusta kaivamiseen ja selkeä käsitys siitä, mitä se haluaa. Tämän rodun kohdalla on erityisen tärkeää löytää kasvattaja, joka teettää koirilleen terveystutkimuksia ja kasvattaa pennut kotiympäristössä.

Ne voivat sopia ensimmäiseksi koiraksi omistajalle, joka on sitoutunut koiranpitoon, valmis perehtymään terrierien käyttäytymiseen ja tarjoamaan selkeät rajat ja rutiinit. Niiden itsenäisyys, saalistusvietti ja turkinhoidon vaatimukset voivat tuoda haasteita hyvin helppoa seurakoiraa etsivälle. Ensikertalaiset hyötyvät usein terrierirodut tuntevan koirankouluttajan avusta.