Rodun Petit basset griffon vendéen kasvattajat läheltäsi

Tämän rodun koirat ovat yleensä iloisia, itsevarmoja ja ulospäinsuuntautuneita. Metsästystausta näkyy vahvana itsenäisyytenä. Ne ovat perhettään kohtaan helliä, mutta voivat olla itsepäisiä, ja hajut vievät helposti niiden huomion. Siksi johdonmukaisuus ja kärsivällisyys ovat tärkeitä niin arjessa kuin koulutuksessakin.

Ne voivat sopia ensimmäiseksi koiraksi omistajalle, joka on valmis sitoutumaan vilkkaaseen ja toisinaan itsepäiseen koiraan. Niiden ystävällinen luonne auttaa, mutta energisyyden, tarkan hajuaistin ja itsenäisen ajattelun yhdistelmä voi olla haastava, ellei omistaja todella panosta koulutukseen ja liikuntaan.

Pienestä koostaan huolimatta ne on jalostettu aktiivisiksi, hajuaistinsa avulla työskenteleviksi ajokoiriksi, ja ne tarvitsevat yleensä vähintään yhdestä kahteen tuntia liikuntaa päivässä. Liikuntaan tulisi sisältyä reippaita kävelylenkkejä sekä mahdollisuuksia haisteluun ja ympäristön tutkimiseen. Lisäksi ne tarvitsevat aivotyötä, kuten hajuleikkejä tai jäljestyksen kaltaisia aktiviteetteja.

Kerrostaloasuminen on mahdollista, kunhan koira saa päivittäin runsaasti liikuntaa ja virikkeitä. Sen taipumus haukkua tai ulvoa voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, jos naapurit asuvat lähellä. Mahdollisuus ulkoilla turvallisilla alueilla ja säännöllinen päivärytmi ovat tärkeitä levottomuuden ja ääntelyn ehkäisemiseksi.

Ne ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti, mutta ajokoirille ominaisen itsenäisyytensä vuoksi ne eivät aina reagoi käskyihin heti. Lyhyet ja vaihtelevat, positiiviseen vahvistamiseen perustuvat harjoitukset sekä varhainen sosiaalistaminen ja luoksetulon harjoittelu ovat tärkeitä, jotta niiden mielenkiinto säilyy ja ne toimivat luotettavasti.

Niiden karkea, karkeakarvainen turkki tulisi harjata useita kertoja viikossa takkujen ehkäisemiseksi ja roskien poistamiseksi, etenkin ulkoilun jälkeen. Ajoittainen nyppiminen tai ammattilaisen tekemä trimmaus auttaa säilyttämään turkin oikeanlaisen rakenteen. Myös korvien säännöllinen tarkistaminen on tärkeää, sillä luppakorviin voi kertyä kosteutta ja likaa.

Ne ovat yleensä ystävällisiä, leikkisiä ja kärsivällisiä lasten kanssa, kun ne on sosiaalistettu asianmukaisesti. Niiden innokkuus voi kuitenkin olla aivan pienille lapsille liikaa. Monet tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, mutta metsästysvietti voi saada ne jahtaamaan pieniä lemmikkejä, kuten kaneja tai jyrsijöitä.

Rotu on yleensä melko terve, mutta sillä voi olla alttiutta lonkkaniveldysplasialle, joillekin silmäsairauksille sekä korvien muodosta johtuville korvatulehduksille. Vastuulliset kasvattajat tutkivat koiransa perinnöllisten sairauksien varalta. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset ja painonhallinta ovat tärkeitä koiran terveyden ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä.

Jäljen seuraaminen on syvällä tämän rodun metsästystaustassa, joten hajut voivat helposti viedä voiton opituista taidoista, ellei luoksetuloa vahvisteta huolellisesti. Säännöllinen harjoittelu, erityisen mieluisat palkkiot sekä turvallisesti aidattujen alueiden tai pitkän liinan käyttö ulkoillessa auttavat hallitsemaan tätä vaistoa turvallisesti.

Ne ovat luonnostaan äänekkäitä ja saattavat haukkua tai ulvoa varoittaakseen, innostuessaan tai pitkästyessään. Jo pentuna aloitettu ”hiljaa”-vihjeen opettelu sekä riittävä liikunta ja aivojumppa ovat avainasemassa ääntelyn pitämisessä hallinnassa etenkin kaupunkiympäristössä.