¶Sisällysluettelo
¶Perustiedot
- Novascotiannoutaja eli tolleri on keskikokoinen kanadalainen metsästyskoira ja noutajaroduista pienin.
- Tolleri houkuttelee vesilintuja juoksemalla ja leikkimällä rannalla lintujen näkyvissä. Kun lintu on ammuttu, koira noutaa sen maalta tai vedestä.
- Rotu oppii nopeasti ja on hyvin työhaluinen. Se sopii parhaiten ihmiselle, joka haluaa kouluttaa koiraa säännöllisesti eikä vain käydä sen kanssa kävelyillä.
- Tolleri voi olla erinomainen perhekoira, mutta se on harvoin helpoin valinta kokemattomalle omistajalle. Tärkeintä on halu oppia koiran kouluttamisesta sekä kyky tarjota koiralle sekä tekemistä että rauhaa.
- Vettä hylkivä kaksinkertainen turkki on punaisen tai oranssin sävyinen. Valkoiset merkit ovat tavallisia, mutta niitä ei vaadita.
- Ennen pennun valintaa tutustu vanhempien nivel-, silmä- ja DNA-tutkimustuloksiin sekä lähisukulaisten terveyteen ja luonteeseen.
¶Ulkonäkö ja turkki
Tolleri on ketterä, tiivisrakenteinen ja lihaksikas koira, joka on rakentunut kestävään työskentelyyn maalla ja kylmässä vedessä. Aikuisen uroksen ihannesäkäkorkeus on 48–51 senttimetriä ja nartun 45–48 senttimetriä. Ohjeellinen paino on uroksilla 20–23 kiloa ja nartuilla 17–20 kiloa, mutta painon ja luuston vahvuuden tulee aina olla suhteessa säkäkorkeuteen.
Rodun tyypillisessä turkissa on keskipitkä peitinkarva ja pehmeämpi, tiheä pohjavilla. Karva voi olla selän päällä hieman laineikasta, mutta muualla se on suoraa. Väri vaihtelee punaisesta oranssiin, ja hapsut ovat usein vaaleammat. Valkoisia merkkejä voi olla hännänpäässä, käpälissä ja rinnassa tai piirtona päässä. Myös koira, jolla ei ole valkoisia merkkejä, on aivan yhtä rodunomainen.
Turkinhoito on melko helppoa, mutta kaksinkertaisesta turkista irtoaa karvaa, ja se tarvitsee säännöllistä harjausta tai kampausta. Kiinnitä erityistä huomiota korvien ympäristön hienoon karvaan ja hapsuihin, jotka takkuuntuvat herkemmin. Käpälien karvoja voi siistiä etenkin lumen kertymisen ehkäisemiseksi, mutta pitkää, runsashapsuista häntää ei pidä trimmata. Huolehdi myös kynsien ja hampaiden kunnosta.
¶Luonne ja käyttäytyminen
Tolleri on yleensä leikkisä ja energinen, ja se on hyvin kiinnostunut yhteistyöstä ohjaajansa kanssa sekä noutamisesta. Ruotsin Kennelliiton BPH-kuvausten eli koirien käyttäytymis- ja persoonallisuuskuvausten yhteenvedossa arvioidut tollerit saivat korkeita tuloksia leikkisyydestä ja myönteisestä energisyydestä. Sosiaalisuus ja varmuus olivat lähempänä keskiarvoa, ja yksilöiden välillä oli huomattavaa vaihtelua. Siksi vanhempien ja lähisukulaisten arvioiminen on järkevämpää kuin tietynlaisen luonteen odottaminen pelkän rodun perusteella.
Monet tollerit seuraavat tarkasti ohjaajaansa ja oppivat uusia tehtäviä nopeasti. Samalla ne omaksuvat nopeasti myös epäselvät säännöt, reagoivat stressiin ja oppivat toistuvia toimintatapoja, jotka lisäävät kierroksia ja odotusta. Ruotsin rotuyhdistyksen jalostusohjelmassa nostetaan erikseen esiin stressi- ja ääniherkkyys sekä vinkuminen. Jotkut yksilöt päästävät hyvin innostuessaan korkean, läpitunkevan äänen, kun taas toiset ovat paljon hiljaisempia.
Rotu voi suhtautua vieraisiin ystävällisesti mutta pidättyvästi. Pidättyvyys ei tarkoita pelokkuutta tai uhkaavuutta. Nuori koira tarvitsee rauhallisia, myönteisiä kokemuksia ihmisistä, paikoista ja käsittelystä ilman, että sitä pakotetaan kontaktiin. Kysy kasvattajalta, miten vanhemmat käyttäytyvät arjessa: pystyvätkö ne tervehtimään ihmisiä kiihtymättä liikaa, palautumaan tekemisen jälkeen ja rauhoittumaan uudessa ympäristössä?
¶Koulutus ja liikunta
Tolleri tarvitsee säännöllisesti mahdollisuuksia käyttää kehoaan, nenäänsä ja päätään. Sen tarpeita ei voi tiivistää tiettyyn minuuttimäärään, joka sopisi jokaiselle aikuiselle koiralle. Olennaisempaa on miettiä, saako koira harkitun yhdistelmän kuntoa kehittävää liikuntaa, kiireettömiä nuuskuttelulenkkejä, nouto- tai etsintätehtäviä, arkitaitojen harjoittelua ja palautumista. Tavoitteena on koira, joka tarttuu innokkaasti tehtävään pyydettäessä ja osaa levätä sen jälkeen.
Lyhyet, selkeät ja palkitsemiseen perustuvat harjoitukset sopivat usein rodun nopeaan oppimistapaan. Metsästysnouto, tolling-kokeet, jäljestys, hajutyöskentely, toko ja agility voivat kaikki tarjota mielekästä tekemistä, mutta koiran kanssa ei tarvitse kilpailla. Yhtä tärkeitä ovat arkitaidot, kuten rauhallisena odottaminen, luoksetulo, ohjaajan mukana kulkeminen ja esineistä irrottaminen.
Älä harjoittele pelkkää vauhtia. Vuorottele kiihdyttäviä tehtäviä taukojen, rauhallisten siirtymien ja omalla paikalla odottamisen kanssa. Lopeta silloin, kun koira pystyy vielä ajattelemaan, ja palkitse sitä rauhoittumisesta. Jos koira vinkuu, menettää tarkkuuttaan, lähtee liikkeen perään tai sen on vaikea levätä harjoituksen jälkeen, harjoittelu voi olla liian kiihdyttävää, vaikka koira haluaisi yhä jatkaa.
Pennun fyysisen voiman ja itseluottamuksen tulee kehittyä vähitellen. Lyhyet tutkimusretket, leikki erilaisilla alustoilla sekä yksinkertaiset haju- ja kontaktiharjoitukset sopivat paremmin kuin pitkät juoksulenkit tai toistuvat heittoleikit, joissa koira tekee jyrkkiä käännöksiä. Lisää kuormitusta asteittain ja seuraa väsymyksen merkkejä sekä tekemisen aikana että sen jälkeen.
¶Terveys
Tolleri on yleensä rakenteeltaan toimintakykyinen rotu, mutta pennunostajan kannattaa perehtyä nivelten ja silmien terveyteen, immuunivälitteisiin sairauksiin sekä siihen, miten kasvattaja hyödyntää rodulle tarkoitettuja DNA-testejä. Pitkä testilista ei automaattisesti ole parempi kuin huolellisesti suunniteltu yhdistelmä: tuloksia, suvun terveystaustaa ja Ruotsin rotuyhdistyksen ajantasaisia suosituksia on tarkasteltava yhdessä.
Pyydä nähtäväksi molempien vanhempien viralliset lonkkaniveldysplasialausunnot (HD) ja yhdistelmän alustava HD-indeksi. Ruotsin tolleriyhdistys suosittelee vähintään indeksilukua 100. Kysy myös kyynärniveldysplasian (ED) tutkimustuloksista ja voimassa olevasta silmätutkimuksesta. Etenevän verkkokalvon surkastuman prcd-PRA-muodon ja neurologisen degeneratiivisen enkefalopatian (DEN) osalta yhdistys suosittelee, että ainakin toinen vanhemmista on DNA-testillä terveeksi todettu tai perimän perusteella terve.
Sydämen laminopatia (CLAM) on hiljattain tunnistettu peittyvästi periytyvä sydänsairaus, joka voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Rotuyhdistys suosittelee, että ainakin toinen vanhemmista on testillä terveeksi todettu tai perimän perusteella terve. Testejä on saatavilla myös muun muassa nuoruusiän Addisonin tautiin (JADD) sekä huuli- ja suulakihalkioita ja varpaiden yhteenkasvua aiheuttavaan CLPS-oireyhtymään. JADD:n penetranssi on epätäydellinen, eli geneettistä riskiä osoittava DNA-tulos ei tarkoita varmaa sairausdiagnoosia. Peittyvästi periytyvien geenimuunnosten testauksella pyritään välttämään yhdistelmiä, joista voisi syntyä sairaita pentuja, ei sulkemaan automaattisesti jokaista tervettä kantajaa pois jalostuksesta.
Ruotsissa termiä ”tolleritauti” käytetään yhteisnimityksenä kahdelle immuunivälitteiselle sairaudelle. Steroidihoitoon reagoiva meningiitti-arteriitti (SRMA) on aivokalvojen ja valtimoiden tulehdussairaus, jota esiintyy useimmiten nuorilla, tavallisesti 6–18 kuukauden ikäisillä koirilla. Oireet voivat alkaa äkillisesti, ja niihin kuuluvat kuume, niskakipu ja yleisvoinnin heikkeneminen. Immuunivälitteinen reumaattinen sairaus (IMRD) puolestaan koskettaa useammin 2–6-vuotiaita koiria. Se voi aiheuttaa levon jälkeistä jäykkyyttä, jalasta toiseen vaihtuvaa ontumista sekä vaikeuksia nousta ylös, kulkea portaissa tai hypätä. Ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin, jos tällaisia oireita ilmenee, ja kysy kasvattajalta vanhemmilla, sisaruksilla ja aiemmilla jälkeläisillä todetuista autoimmuunisairauksista.
¶Historia ja alkuperä
Novascotiannoutaja kehitettiin Kanadassa Nova Scotian niemimaalla 1800-luvun alussa. Tavoitteena oli luoda koira, joka sekä houkuttelisi vesilintuja metsästäjän lähelle että noutaisi ammutut linnut. Rodun englanninkielinen nimi Nova Scotia Duck Tolling Retriever kuvaakin sen kotipaikkaa, työskentelytapaa ja tehtävää.
Tolling-työskentelyssä eli lintujen houkuttelussa koira toimii vesirajassa metsästäjän pysytellessä piilossa. Metsästäjä heittää pieniä esineitä koiran noudettavaksi, ja koira katoaa välillä lintujen näkyvistä ja ilmestyy taas esiin. Liike herättää sorsien uteliaisuuden ja houkuttelee ne lähemmäs. Laukauksen jälkeen sama koira lähetetään noutamaan. Leikkisyys, työinto, uimataito ja luotettava noutaminen ovat siksi rodun keskeisiä ominaisuuksia.
Lähteissä on eriäviä tietoja siitä, millaisia koiria rodun varhaisessa jalostuksessa käytettiin. Tärkeämpää on se, mikä tiedetään varmasti: tolleri kehitettiin Kanadassa vesilintujen metsästyksessä työskenteleväksi noutajaksi, ei kultaisennoutajan pieneksi versioksi.
¶Arki rodun kanssa
Tolleri sopii parhaiten kotiin, jossa koulutus ja yhteinen tekeminen kuuluvat arkeen mutta jossa koira saa myös nukkua häiriöttä ja saa tukea rauhoittumiseen. Asuminen kerrostalossa tai omakotitalossa ei ole ratkaisevaa. Tärkeämpää on, pystytkö tarjoamaan päivittäin fyysistä ja henkistä tekemistä, varaamaan aikaa märille lenkeille ja turkinhoitoon sekä pitämään rutiineista kiinni myös kiireisinä viikkoina.
Lasten kanssa pätevät samat perussäännöt kuin kaikkien koirien kohdalla: aikuisen tulee aina olla läsnä pienten lasten ja koiran ollessa yhdessä, ja koira tarvitsee turvallisen lepopaikan, jossa se saa olla rauhassa. Nuoren, energisen tollerin leikki voi yltyä riehakkaaksi. Yhteiselo kissojen ja muiden koirien kanssa voi onnistua, mutta metsästysvietti, leikkityyli ja aiemmat kokemukset vaihtelevat. Tutustuta eläimet toisiinsa rauhallisesti, hyödynnä etäisyyttä ja portteja äläkä anna pennun harjoitella jahtaamista.
Yksinoloa tulee opettaa vähitellen, kun koira tuntee olonsa kodissa turvalliseksi. Aloita hyvin lyhyistä hetkistä ja pidennä aikaa vain niin kauan kuin koira pystyy lepäämään ilman ahdistusta, haukkumista tai kodin tavaroiden pureskelua. Ruotsin eläinsuojeluohjeistuksen mukaan koira tulee myös viedä ulos päiväsaikaan vähintään kuuden tunnin välein, pentuna ja vanhana useammin. Kokonainen työpäivä ilman järjestettyä ulkoilua ja seuraa ei siksi ole sopiva arkiratkaisu.
Tolleri sopii sinulle, jos haluat rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä, pidät nopeasta ja leikkisästä koirasta ja olet valmis harjoittelemaan sekä työintoa että rentoutumista. Jos etsit ennen kaikkea helppoa seuralaista, joka tyytyy tavallisiin kävelylenkkeihin, jokin toinen rotu sopii sinulle todennäköisesti paremmin.
¶Ominaisuudet
¶Usein kysytyt kysymykset
Millainen novascotiannoutaja on tyypillisesti luonteeltaan?
Ne ovat yleensä energisiä, älykkäitä ja perheelleen läheisiä, ja ne kiintyvät usein erityisen vahvasti yhteen ihmiseen. Monet suhtautuvat vieraisiin varautuneesti tai etäisesti, mutta eivät yleensä ole aggressiivisia. Voimakkaan toimintahalunsa ja nopean oppimiskykynsä ansiosta ne voivat parhaiten, kun ne saavat säännöllisesti koulutusta, leikkiä ja tehtäviä.
Kuinka paljon liikuntaa novascotiannoutaja oikeasti tarvitsee päivässä?
Useimmat aikuiset koirat tarvitsevat päivittäin vähintään 60–90 minuuttia liikuntaa sekä aivojumppaa. Sopivia aktiviteetteja ovat esimerkiksi reippaat kävelylenkit, noutoleikit, uinti ja koulutushetket. Ilman riittävää tekemistä ne voivat tylsistyä, äännellä paljon ja tuhota paikkoja.
Ovatko novascotiannoutajat hyviä perhekoiria, ja miten ne käyttäytyvät lasten kanssa?
Ne voivat olla erinomaisia perhekoiria aktiivisiin koteihin, joissa lapset osaavat toimia koirien kanssa ja kunnioittaa niiden rajoja. Ne ovat leikkisiä ja vankkarakenteisia, mutta saattavat innostua liikaa. Siksi on tärkeää valvoa lasten ja koiran yhdessäoloa ja opettaa lapsille, miten koiran kanssa toimitaan. Johdonmukainen koulutus ja selkeät rutiinit auttavat niitä rauhoittumaan myös vilkkaassa perhearjessa.
Tulevatko novascotiannoutajat toimeen muiden koirien ja lemmikkien kanssa?
Ne viihtyvät usein muiden ystävällisten koirien seurassa, etenkin jos ne on sosiaalistettu hyvin pennusta lähtien. Voimakkaan saalistus- ja takaa-ajoviettinsä vuoksi ne eivät välttämättä ole luotettavia pienten lemmikkien, kuten kanien tai lintujen, seurassa. Jos kodissa on useita lemmikkejä, eläimet on hyvä tutustuttaa toisiinsa huolellisesti ja niiden yhdessäoloa valvoa ja järjestää harkiten.
Mitkä ovat novascotiannoutajien yleisimmät terveysongelmat?
Niillä on alttiutta tietyille autoimmuunisairauksille, lonkkaniveldysplasialle, silmäsairauksille ja toisinaan myös epilepsialle. Jotkin sukulinjoihin liittyvät sairaudet, kuten kilpirauhasen autoimmuunisairaus tai immuunivälitteiset nivelvaivat, voivat ilmetä keski-iässä. Jalostuskoirien terveystutkimukset ja säännölliset eläinlääkärintarkastukset ovat tärkeitä sairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon kannalta.
Miksi novascotiannoutajia kuvaillaan joskus äänekkäiksi tai erittäin vietikkäiksi?
Ne on jalostettu metsästyskoiriksi, jotka houkuttelevat sorsia liikkeillään ja äänillään. Tämä voi näkyä runsaana haukkumisena, vinkumisena tai ”kirkumisena”, kun koira innostuu. Voimakkaan työskentelyhalunsa ja noutamiseen keskittyvän intonsa vuoksi ne vaativat usein enemmän tekemistä ja yhteistä toimintaa kuin tavalliset koiranomistajat odottavat.
Kuinka paljon hoitoa novascotiannoutajan turkki vaatii?
Niillä on kaksinkertainen turkki, josta irtoaa karvaa ympäri vuoden ja erityisen runsaasti vuodenaikojen vaihtuessa. Viikoittainen harjaus riittää yleensä pitämään irtokarvan kurissa ja ehkäisemään takkuja, mutta karvanlähtöaikaan turkkia on hoidettava useammin. Satunnaiset pesut sekä säännöllinen korvien ja kynsien hoito täydentävät hoitorutiinin.
Voiko novascotiannoutaja asua kerrostaloasunnossa tai pienessä kodissa?
Ne voivat sopeutua pienempiinkin tiloihin, kunhan ne saavat päivittäin riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Säännöllinen ulkoilu, mahdollisuus juosta turvallisesti vapaana ja suunnitelmallinen koulutus ovat välttämättömiä. Ilman tällaista panostusta ne kokevat olonsa todennäköisesti ahtaaksi ja niille voi kehittyä käytösongelmia.
Onko novascotiannoutajia helppo kouluttaa, jos kyseessä on ensimmäinen koira?
Ne ovat helposti koulutettavia ja oppivat nopeasti, mutta ne voivat olla herkkiä ja kiihkeitä, mikä saattaa yllättää aloittelevan koiranomistajan. Niille sopivat parhaiten johdonmukaiset, palkitsemiseen perustuvat koulutusmenetelmät ja selkeät rutiinit. Ensimmäistä koiraansa hankkivat pärjäävät rodun kanssa yleensä paremmin, jos he ovat valmiita käyttämään aikaa koulutuskursseihin ja päivittäiseen harjoitteluun.
Mikä erottaa novascotiannoutajan kultaisestanoutajasta tai muista noutajista?
Ne ovat yleensä pienempiä, ketterämpiä ja usein varautuneempia vieraita kohtaan kuin monet suuremmat noutajat. Niiden tapa houkutella vesilintuja leikkimällä ja pyrähtelemällä rantaviivalla on ainutlaatuinen metsästyskoirien joukossa. Monet niistä myös työskentelevät intensiivisemmin ja energisemmin, mikä edellyttää erityisen aktiivista kotia.
¶Vertailu muihin rotuihin
Vertaa rotua Novascotiannoutaja muihin rotuihin ja katso erot luonteessa, aktiivisuudessa ja hoidossa ennen kuin teet valintasi. Näytä kaikki vertailut
