Rodun Gascognenbassetti kasvattajat läheltäsi

Tämän rodun koirat ovat kotona yleensä rauhallisia, lempeitä ja kiintyvät läheisiinsä, mutta ulkona hajuja jäljittäessään ne ovat keskittyneitä ja määrätietoisia. Ne suhtautuvat tavallisesti ystävällisesti ihmisiin ja muihin koiriin, mutta voivat olla itsenäisiä. Siksi luoksetulo ja koiran hallinta vapaana voivat olla haastavia ilman johdonmukaista koulutusta.

Lyhyestä ja vankasta rakenteestaan huolimatta tämä on aktiivinen ajokoira, joka tarvitsee päivittäin vähintään yhdestä kahteen tuntia monipuolista liikuntaa ja tilaisuuksia haistella. Pitkät, rauhalliset kävelylenkit ja hajutyöskentely sopivat sille paremmin kuin rankka juokseminen tai hyppiminen, jotka voivat rasittaa selkää ja niveliä.

Ne voivat sopia omistajalle, joka hankkii ensimmäistä koiraansa ja on valmis sitoutumaan koiranpitoon sekä huomioimaan vahvan metsästysvietin ja itsenäisen luonteen. Lempeä luonne on eduksi, mutta johdonmukainen koulutus, turvallinen aitaus ja kärsivällisyys hajujen viedessä koiran huomion ovat välttämättömiä.

Yleisiä terveyshuolia ovat pitkistä, alas kiinnittyneistä korvista johtuvat korvatulehdukset, pitkän rungon ja lyhyiden jalkojen aiheuttama selän rasittuminen sekä mahdolliset nivelongelmat, kuten lonkka- tai kyynärniveldysplasia. Monet riskit pienenevät, kun koira pidetään hoikkana, liiallista hyppimistä vältetään ja eläinlääkärikäynneistä sekä korvien tarkastuksista huolehditaan säännöllisesti.

Ne ovat älykkäitä ja oppivat hyvin, mutta ajokoirina ne kokevat jäljen seuraamisen usein palkitsevammaksi kuin käskyjen kuuntelemisen. Varhain aloitettu koulutus erityisen mieluisilla palkkioilla sekä harjoittelu pitkässä liinassa ja turvallisilla aidatuilla alueilla parantavat luoksetuloa. Moniin niistä ei kuitenkaan voi koskaan täysin luottaa, kun ne liikkuvat vapaina avoimilla alueilla, joilla on villieläimiä.

Tämän rodun ääni on syvä ja sointuva, ja koira saattaa haukkua kaikuvasti tai ulvoa innostuessaan, jäädessään liian pitkäksi aikaa yksin tai seuratessaan hajujälkeä. Koulutuksella sekä riittävällä liikunnalla ja aivotyöskentelyllä useimpien ääntely pysyy kotioloissa hallinnassa, mutta yleensä tämän rodun koirat eivät ole hiljaisia.

Lyhyt turkki on helppohoitoinen, ja yleensä viikoittainen harjaus riittää poistamaan irtokarvat ja pitämään ihon terveenä. Korvien hoito vaatii enemmän huomiota kuin turkinhoito: pitkät, riippuvat korvat on puhdistettava ja tarkastettava säännöllisesti tulehdusten ehkäisemiseksi.

Ne voivat asua kerrostalossa, kunhan ne saavat päivittäin riittävästi liikuntaa ja virikkeitä sekä pääsevät turvallisille ulkoilualueille haistelemaan ja tutkimaan ympäristöä. Niiden äänekkyys, tarve seurata hajuja ja taipumus viihtyä huonosti pitkiä aikoja yksin voivat kuitenkin tuoda haasteita tiiviiseen asumiseen, ellei näitä piirteitä huomioida huolellisesti arjessa.

Ne ovat yleensä seurallisia, kärsivällisiä ja lempeitä niitä kunnioittavasti kohtelevien lasten kanssa, etenkin jos ne ovat kasvaneet yhdessä lasten kanssa. Ne tulevat tavallisesti hyvin toimeen muiden koirien kanssa, mutta pienemmät lemmikit voivat herättää niiden metsästysvietin, joten yhdessäoloa on hyvä valvoa ja tutustuminen tehdä huolellisesti.

Tämä rotu on basset houndia kevyempi ja urheilullisempi, ja sen tunnusomainen sinipilkullinen turkki on perua sen gascognelaisista juurista. Rotu kehitettiin ensisijaisesti pienriistan metsästykseen ajueessa, mikä näkyy sen voimakkaassa hajujen seuraamisen vietissä, kestävyydessä ja yleensä seurallisessa suhtautumisessa muihin koiriin.