## Rotu lyhyesti

Faaraokoira, ruotsiksi faraohund, on eloisa, keskikokoinen koira Maltalta. Tyylikkään ulkomuodon takaa löytyy nopea ja valpas kaniininmetsästäjä, joka käyttää apunaan näköä, hajuaistia ja kuuloa. Ruotsissa sitä pidetään pääasiassa aktiivisena seura- ja harrastuskoirana. Rodussa yhdistyvät hellyydenkipeys, leikkisyys ja itsenäisyys, ja sen saalistusvietti on otettava arjessa vakavasti.

- **Koko:** urosten säkäkorkeus on 56–63,5 cm ja narttujen 53–61 cm. Rungon tulee olla notkea ja lihaksikas sekä hieman korkeuttaan pidempi.
- **Aktiivisuus:** suuri. Rotu tarvitsee päivittäisiä lenkkejä, aivotyötä ja turvallisia mahdollisuuksia juosta ja liikkua.
- **Turkinhoito:** lyhyt turkki on erittäin helppohoitoinen. Säännöllinen pyyhkiminen tai harjaaminen ja pesu tarvittaessa yleensä riittävät kynsien, korvien ja hampaiden hoidon ohella.
- **Elinikä:** American Kennel Club (AKC) antaa rodun suuntaa antavaksi eliniäksi noin 12–14 vuotta. Yksilöiden eliniät vaihtelevat.
- **Sopii parhaiten:** aktiiviselle omistajalle, joka arvostaa leikkisää ja itsenäistä koiraa ja pystyy tarjoamaan turvallista ulkoilua, yhteistä tekemistä ja läheisyyttä kotona.

Kysy kasvattajalta, miten aikuiset koirat suhtautuvat arjen ääniin, vieraisiin ihmisiin, muiden koirien kohtaamiseen ja yksinoloon. Rotu aikuistuu melko hitaasti, joten pentu- ja nuoruusvaiheessa ei kannata kiirehtiä. Kysy myös, miten suvun terveyttä ja luonnetta seurataan ja miten koirien saalistusvietti huomioidaan perheen arjessa.

## Ulkonäkö ja turkki

Faaraokoira on selkeälinjainen, pitkäkaulainen ja syvärintainen. Sen lihakset ovat hyvin kehittyneet, mutta kokonaisuus ei ole raskas. Pää on pitkänomainen ja tylpän kiilan muotoinen, ja kuono on hieman kalloa pidempi. Suuret, ohuet korvat ovat hyvin liikkuvat ja koiran ollessa valppaana pystyt. Silmät ovat soikeat ja meripihkanväriset.

Urosten säkäkorkeus on 56–63,5 cm ja narttujen 53–61 cm. Turkki on punaruskea, ja sen sävy voi olla vaaleampi tai syvempi. Kirsun värin tulee sointua turkkiin. Valkoinen hännänpää on rotumääritelmän mukaan erityisen toivottava. Myös pienet valkoiset merkit rinnassa ja varpaissa sekä kapea piirto päässä ovat sallittuja. Pitkä häntä kapenee kärkeä kohti ja kaartuu koiran liikkuessa.

Lyhyt turkki on kiiltävä, ja se voi olla hienolaatuinen ja ihonmyötäinen tai hieman karheampi. Turkinhoito vie vain vähän aikaa: pyyhi tai harjaa lika ja irtokarvat pois ja pese koira tarvittaessa. Ohuen turkin vuoksi koira saattaa tarvita talvella lämpimän takin. Sovita ulkoilun kesto säähän ja koiran yksilöllisiin tarpeisiin ja tarjoa sille lämmin, kuiva lepopaikka.

Tee käsittelystä rauhallinen osa arkea jo pentuaikana. Totuta koira korvien tarkastamiseen, varvasvälien tunnusteluun ja suun tutkimiseen. Pidä kynnet lyhyinä ja tarkista anturat ja iho juoksemisen jälkeen. Kun tunnustelet koiran kehoa säännöllisesti, opit tuntemaan, mikä sille on normaalia. Näin haavat, aristus ja patit on helpompi huomata.

## Luonne ja persoonallisuus

Faaraokoiran kuuluu olla ystävällinen, kiintyvä, älykäs ja leikkisä. Monet kiintyvät vahvasti perheeseensä ja haluavat olla mukana aina, kun jotakin tapahtuu. Aikuinen koira voi olla sisällä rauhallinen, kun arjessa on riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Nopea ja valpas nuori koira saattaa kuitenkin tarvita paljon ohjausta ennen kuin rauhoittuminen ja arjen rutiinit sujuvat yhtä helposti.

Vieraita ihmisiä kohtaan faaraokoira voi olla pidättyväinen tai melko välinpitämätön. Ruotsin kennelliitto (SKK) erottaa tämän pidättyväisyyden arkuudesta, ja erosta on tärkeää keskustella kasvattajan kanssa. Kysy, miten koirat palautuvat yllätyksistä ja miten ne reagoivat koviin ääniin. Ruotsalaisessa jalostusstrategiassa ääniherkkyys mainitaan seurattavana asiana, joten myönteinen ja turvallinen tutustuminen uusiin tilanteisiin on arvokasta.

Rodun saalistusvietti voi tulla nopeasti esiin, kun jokin liikkuu tai kiinnostava haju osuu koiran nenään. Faaraokoirat käyttävät metsästäessään useita aisteja, joten koira voi kiinnostua riistasta näkemättä sitä. Rakenna hyvää yhteyttä ja toimivia tapoja alusta lähtien, mutta varaudu myös turvallisiin aitauksiin ja liikkumisen rajoittamiseen. Läheinen suhde omistajaan ei takaa, että koira jättäisi takaa-ajon väliin.

## Koulutus ja liikunta

Arkeen tulisi kuulua lenkkejä, yhteistyötä vahvistavia harjoituksia ja mahdollisuuksia juosta turvallisessa paikassa. SKK mainitsee rodulle mahdollisesti sopivina lajeina maastojuoksun, agilityn ja verijäljen. Maastojuoksussa koira seuraa keinoviehettä ja pääsee näin toteuttamaan osia metsästyskäyttäytymisestään. Pyydä lajiin tutustuessasi apua kokeneelta järjestäjältä ja sovita osallistuminen koiran kehitysvaiheeseen ja kuntoon.

Käytä koulutuksessa selkeitä vihjeitä, palkkioita ja sopivan vaikeita tehtäviä. Faaraokoirat oppivat helposti, mutta ne voivat olla myös itsenäisiä ja impulsiivisia. Lyhyet harjoitukset, joissa opetellaan luoksetuloa, hihnassa kulkemista, käsittelyä ja rauhallista odottamista, auttavat monissa tilanteissa. Aloita vähäisillä häiriöillä ja lisää vaikeutta vähitellen, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia myös ympäristön houkutusten kasvaessa.

Vapaana pitämisessä on huomioitava metsästysvietti. AKC varoittaa, ettei edes hyvä tottelevaisuus ole luotettava peruste pitää tämän rodun koiraa vapaana aitaamattomalla alueella. Tarkista aidat huolellisesti ja käytä tarvittaessa hihnaa. Sovita myös liikunnan kuormittavuus ikään ja terveyteen: nuori koira tarvitsee erilaisen lähestymistavan kuin aikuinen, jonka kunto on jo kehittynyt vauhdikkaaseen liikuntaan.

## Terveys

SKK kuvaa faaraokoiraa yleisesti terveeksi roduksi, mutta se ei tarkoita, että jokainen yksilö olisi vapaa perinnöllisistä tai muista terveysongelmista. Pyydä ennen pennun ostamista täsmällisiä tietoja sen vanhemmista, sisaruksista ja vanhempien aiemmista jälkeläisistä. Dokumentoidut tutkimukset ja avoimesti kerrottu sairaushistoria antavat enemmän tietoa kuin yleinen vakuutus rodun tavallisesta terveydestä.

SKK:n mukaan rodussa esiintyy yksittäisiä polvilumpion sijoiltaanmenon eli patellaluksaation tapauksia. Siinä polvilumpio voi siirtyä pois normaalilta paikaltaan. Ruotsalaisessa jalostusstrategiassa käsitellään myös lonkkaterveyttä ja kannustetaan vapaaehtoisiin seulontatutkimuksiin silloin, kun ne ovat aiheellisia. Kysy, mitä polvi- ja niveltutkimuksia kyseisessä suvussa on tehty. Ontuminen tai liikkumisen muuttuminen on syytä tutkituttaa eläinlääkärillä, vaikka koira haluaisi edelleen innokkaasti juosta ja leikkiä.

AKC:n mukaan yhdysvaltalainen rotuyhdistys suosittelee polvilumpioiden, lonkkien, silmien ja kilpirauhasen tutkimista. Nämä ovat yhdysvaltalaisia suosituksia, eikä niitä pidä esittää Ruotsissa rekisteröinnin pakollisina ehtoina. Pyydä nähtäväksi tarkat tulokset, tutkimuspäivämäärät ja tutkitun koiran tunnistetiedot. Normaali tulos koskee tehtyä tutkimusta, eikä se tarkoita, että kaikki mahdolliset terveysongelmat olisi suljettu pois.

Vuoden 2019 ruotsalaisessa jalostusstrategiassa muun muassa kasvaimet, silmäsairaudet ja kilpirauhassairaudet nostetaan esiin jatkoseurantaa vaativina asioina. Osa tiedoista perustuu vanhempiin omistajakyselyihin, eikä niiden avulla voida luotettavasti kuvata sairauksien nykyistä yleisyyttä. Kysy suvussa toistuvista diagnooseista ja reagoi uusiin patteihin, pitkittyneisiin iho-ongelmiin tai muihin muutoksiin. Oireilevan koiran kohdalla päätösten tulee perustua eläinlääkärin arvioon.

## Historia ja alkuperä

Faaraokoira on kotoisin Maltalta ja Gozolta, missä sitä on käytetty kaniinien metsästykseen kivikkoisessa maastossa. Rodun nimi ja yhdennäköisyys muinaisen Egyptin kuvissa esiintyvien koirien kanssa ovat osaltaan synnyttäneet teorioita sen hyvin vanhasta välimerellisestä taustasta. Pelkkä yhdennäköisyys ei kuitenkaan osoita katkeamatonta polveutumista faaraoiden koirista. Maltan metsästysperinne tarjoaa selkeimmän lähtökohdan rodun historian tarkasteluun.

Muutamia koiria saapui Britanniaan jo varhain, mutta SKK:n mukaan rotu vakiintui sinne 1960-luvulla ja levisi sen jälkeen kansainvälisesti. Ensimmäinen faaraokoira tuotiin Ruotsiin vuonna 1971, ja ensimmäinen ruotsalainen pentue syntyi vuonna 1974. Ruotsissa näyttelyistä, perhe-elämästä ja maastojuoksun kaltaisista harrastuksista on tullut tärkeitä, mutta rodun nopeudelle ja metsästystaipumuksille tarvitaan edelleen sopivia toteuttamistapoja.

## Arki faaraokoiran kanssa

Faaraokoira sopii ihmiselle, joka haluaa läheisen kumppanin, jolla on huumorintajua, runsaasti energiaa ja oma tahto. Suunnittele arki niin, että siihen kuuluu liikuntaa ja tehtäviä sekä apua rauhoittumiseen. Turvalliset liikuntajärjestelyt on hyvä ratkaista käytännössä jo ennen pennun kotiintuloa. Pyydä kasvattajaa näyttämään, millaista arki aikuisten koirien kanssa on myös päivinä, joihin ei kuulu kilpailuja tai muuta suurta ohjelmaa.

Perheen lasten on saatava tutustua koiraan turvallisesti ja valvotusti. Ystävällinen rotukuvaus ei poista aikuisten vastuuta, ja pienten lasten seurassa on aina oltava aikuinen, kun he ovat koiran kanssa. Järjestä koiralle lepopaikka, jossa se saa olla rauhassa, ja opeta lapsia kunnioittamaan sen ruokailua, unta ja viestejä tilan tarpeesta. Myös nopean ja voimakkaan koiran ulkoiluttaminen ja käsittely ovat aikuisten vastuulla.

Monet faaraokoirat tulevat hyvin toimeen muiden koirien kanssa, mutta tutustuminen on silti sovitettava kunkin yksilön mukaan. Kissojen ja muiden pieneläinten kanssa tarvitaan erityistä varovaisuutta rodun saalistusvietin vuoksi. Anna eläinten tottua toisiinsa hallituissa oloissa ja pidä ne tarvittaessa erillään. Kotona tutun eläimen hyväksyminen ei tarkoita, että koira suhtautuisi samalla tavalla ulkona kohtaamaansa vieraaseen kissaan tai muuhun pieneläimeen.

Kotiympäristön tulee mahdollistaa sekä lepo että turvallinen toiminta. Rotu saattaa ilmoittaa tapahtumista haukkumalla, joten kysy aikuisten sukulaiskoirien haukkumisesta arjessa sekä niiden suhtautumisesta ääniin ja vieraisiin. Lyhyen turkin vuoksi myös lämpimät nukkumapaikat ja talvisään huomioiminen ovat tärkeitä käytännön asioita. Aidattu piha voi olla hyödyllinen, mutta se ei korvaa lenkkejä, koulutusta ja ihmisten seuraa.

Totuta koira yksinoloon pienin askelin sen jälkeen, kun se tuntee olonsa kotona turvalliseksi. Aloita lyhyistä hetkistä ja etene koiran reaktioiden mukaan. Järjestä seuraa tai hoito, jos poissaolosi olisi muuten koiralle liian vaikea. Itsenäisyys metsästäessä ei kerro siitä, miltä yksin kotiin jääminen koirasta tuntuu, eikä ole olemassa tiettyä aikaa, jonka jokainen faaraokoira automaattisesti pärjäisi yksin.

Varmista ennen ostoa, että saat selkeät vastaukset saalistusvietin hallintaan, siihen, miten kasvattaja pyrkii edistämään tasapainoisia luonteita, ja siihen, mitä terveystietoja suunnitellusta pentueesta on saatavilla. Tapaa mahdollisuuksien mukaan aikuisia koiria ja valitse kasvattaja, joka puhuu avoimesti sekä hyvistä puolista että haasteista. Kun koiran liikunnan, turvallisuuden ja seuran tarpeet sopivat perheen arkeen, pohja on hyvä läheiselle ja leikkisälle kumppanuudelle sekä monenlaiselle yhteiselle tekemiselle.

Faaraokoira

Faaraokoira on tyylikäs, keskikokoinen, Maltalta kotoisin oleva koira, jolla on punaruskea turkki, suuret pystyt korvat ja meripihkanväriset silmät. Sen tausta kaniinien metsästäjänä näkyy nopeudessa ja voimakkaassa saalistusvietissä. Faaraokoira on ystävällinen, hellä ja leikkisä mutta myös itsenäinen. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa, virikkeitä ja turvallisia mahdollisuuksia juosta vapaana. Sen turkki on helppohoitoinen, mutta talvella se saattaa tarvita lämpimän koirantakin.

Rodun Faaraokoira kasvattajat läheltäsi

Ostajille

Myyjille

Työkalut

Koirat

Kissat

Get a Pet